Uusivaltuustokausi alkoi elokuussa. Edessä on suuria muutoksia. Monissa kaupungeissa ja kunnissa on jo käynnistynyt työ sote-toimintojen ja pelastustoimen siirtämiseksi vuoden 2023 alussa aloittaville hyvinvointialueille.
Kuntakentän raju muutos näkyy valtuustojen työssä. Millaiseksi muodostuu niin uusien valtuutettujen kuin konkareidenkin käytännön työ, kun iso osa kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään jatkossa hyvinvointialueiden hallinnossa?
Ylimenokausi helpottaa aluksi taloussuunnittelua, mutta vielä on epävarmaa, millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-kiinteistöjen siirroilla hyvinvointialueille on kaupunkien ja kuntien talouteen.
Kysymyksiä on lukemattomia, vastauksia saamme lopulta vasta vuosien virrassa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhteispeli. Kuntahallinto ja aluehallinto eivät ole kilpailijoita. Kahden hallintotason yhteistyötä tarvitaan paitsi muutoksen mahdollisimman kivuttomassa läpiviennissä, myös uusien toimintatapojen muotoutumisessa.
Molemmilla on kuitenkin tasan sama asiakaskunta: kuntien ja kaupunkien asukkaat. Kuntakentälle jää hyvinvoinnin lisääminen sivistyksen ja kulttuurin saralla sekä turvallisuuden tuominen toimivan kuntainfran myötä. Näiden molempien osuus kuntien sisäisessä toiminnassa tulee korostumaan.
Hyvinvointialueet taas ovat kirjaimellisesti elintärkeitä osia asukkaiden arjessa. Alueiden hallintoa pystytetään parhaillaan, ja ensi tammikuun aluevaalien tuloksena syntyvät aluevaltuustot ottavat oman roolinsa alueilla. Ne asettavat aluehallitukset ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsevat hyvinvointialuejohtajat.
Jos keskustelu olikin paikoin äänekästä lakia sorvattaessa ja ilmassa oli vastakkainasettelun henkeä, nyt se aika on toivottavasti jäänyt taakse ja yhteistyö nousee päällimmäiseksi. Kuntakentällä ja syntyvällä aluehallinnolla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.
Suomen paikallishallinnolla on pitkä ja ansiokas historia suomalaisten arjen järjestäjänä. Kukapa olisi uskonut, että vuoden 1918 traumaattisten tapahtumien jälkeen vain muutaman kuukauden päästä järjestettäisiin ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa sisällissodan haavat alkoivat arpeutua yhteisen tekemisen kautta. Kuntakenttä oli se, joka ensimmäisenä aloitti uuden Suomen rakentamisen.
Näihin yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin verrattuna ollaan nyt toisenlaisen haasteen edessä. Ja myös tähän haasteeseen pystytään varmasti vastaamaan menestyksekkäästi.
Luitko jo? taisit fluffata, ei noin nopeasti voi asiaa sisäistää.
Yliväpeli Orhonen taas tekee Pääkirjoituksen palstalle kunhan ehtii.
Tämän päiväinen Pääkirjoitus on totisinta totta ihan pian, se on veljet ja toverit
23.1 heti vuoden alussa aluevaali, ja sinne äänestää rätkäytämme ehdokkaamme.
1.3 äänestämämme valtuutetut astuvat toimeensa. Helsinkin on jo äänestänyt kunnallisvaalissa -aluevaalin, että n reilu kymmenes väestä on sivussa.
Nyt Yliväpeli Orhonen tekee Markus sedät, ja lähden pihan perälle jossa kuivakäymälä, meillä on mökillä kyllä sisävessakin, rakentelin sen 3:mas kesä sitten.
Siihen tulee niin vähän, ettei ole ollut tyhjentämisen tarvetta kuin kerran vasta.
Kuntakentän raju muutos näkyy valtuustojen työssä. Millaiseksi muodostuu niin uusien valtuutettujen kuin konkareidenkin käytännön työ, kun iso osa kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään jatkossa hyvinvointialueiden hallinnossa?
Ylimenokausi helpottaa aluksi taloussuunnittelua, mutta vielä on epävarmaa, millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-kiinteistöjen siirroilla hyvinvointialueille on kaupunkien ja kuntien talouteen.
Kysymyksiä on lukemattomia, vastauksia saamme lopulta vasta vuosien virrassa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhteispeli. Kuntahallinto ja aluehallinto eivät ole kilpailijoita. Kahden hallintotason yhteistyötä tarvitaan paitsi muutoksen mahdollisimman kivuttomassa läpiviennissä, myös uusien toimintatapojen muotoutumisessa.
Molemmilla on kuitenkin tasan sama asiakaskunta: kuntien ja kaupunkien asukkaat. Kuntakentälle jää hyvinvoinnin lisääminen sivistyksen ja kulttuurin saralla sekä turvallisuuden tuominen toimivan kuntainfran myötä. Näiden molempien osuus kuntien sisäisessä toiminnassa tulee korostumaan.
Hyvinvointialueet taas ovat kirjaimellisesti elintärkeitä osia asukkaiden arjessa. Alueiden hallintoa pystytetään parhaillaan, ja ensi tammikuun aluevaalien tuloksena syntyvät aluevaltuustot ottavat oman roolinsa alueilla. Ne asettavat aluehallitukset ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsevat hyvinvointialuejohtajat.
Jos keskustelu olikin paikoin äänekästä lakia sorvattaessa ja ilmassa oli vastakkainasettelun henkeä, nyt se aika on toivottavasti jäänyt taakse ja yhteistyö nousee päällimmäiseksi. Kuntakentällä ja syntyvällä aluehallinnolla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.
Suomen paikallishallinnolla on pitkä ja ansiokas historia suomalaisten arjen järjestäjänä. Kukapa olisi uskonut, että vuoden 1918 traumaattisten tapahtumien jälkeen vain muutaman kuukauden päästä järjestettäisiin ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa sisällissodan haavat alkoivat arpeutua yhteisen tekemisen kautta. Kuntakenttä oli se, joka ensimmäisenä aloitti uuden Suomen rakentamisen.
Näihin yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin verrattuna ollaan nyt toisenlaisen haasteen edessä. Ja myös tähän haasteeseen pystytään varmasti vastaamaan menestyksekkäästi.
Luitko jo? taisit fluffata, ei noin nopeasti voi asiaa sisäistää.
Yliväpeli Orhonen taas tekee Pääkirjoituksen palstalle kunhan ehtii.
Tämän päiväinen Pääkirjoitus on totisinta totta ihan pian, se on veljet ja toverit
23.1 heti vuoden alussa aluevaali, ja sinne äänestää rätkäytämme ehdokkaamme.
1.3 äänestämämme valtuutetut astuvat toimeensa. Helsinkin on jo äänestänyt kunnallisvaalissa -aluevaalin, että n reilu kymmenes väestä on sivussa.
Nyt Yliväpeli Orhonen tekee Markus sedät, ja lähden pihan perälle jossa kuivakäymälä, meillä on mökillä kyllä sisävessakin, rakentelin sen 3:mas kesä sitten.
Siihen tulee niin vähän, ettei ole ollut tyhjentämisen tarvetta kuin kerran vasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Saakohan maakunnat pakko rokotukset pystyyn. Mitätön pääministeri hallituksineen on kuin Ö Aapisen laidassa.