Variksella ei ole kintuissaan eristeitä. Miten jalkojen toiminta on varmistettu kovalla pakkasella?
Kuva variksesta: https://www.tunturisusi.com/varis/logo.jpg
Kuva variksesta: https://www.tunturisusi.com/varis/logo.jpg
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuommoista luin:
"Ohuiden, paljaiden linnunjalkojen on vaikeaa kuvitella pysyvän lämpiminä kovalla pakkasella. Itse asiassa lintujen alaraajat ovatkin pakkasella hyvin kylmät, mutta linnut eivät ole siitä moksiskaan. Toisin kuin esimerkiksi ihmisen jalka linnun alaraaja koostuu etupäässä luista ja jänteistä, jotka toimivat hyvin matalissakin lämpötiloissa. Sen sijaan lihasten normaali toiminta häiriintyy, jos ne viilenevät liikaa. Linnun jalka säilyttää toimintakykynsä, vaikka sen lämpötila on kymmeniä asteita muun elimistön lämpötilaa alempi. Tasalämpöisten lintujen ruumiinlämpö on noin 40 °C. Linnun jalkojen erikoinen verenkierto vähentää lämmön haihtumista elimistöstä ja säästää siten energiaa. Ihmisen jalassa valtimot ja laskimot ovat selvästi erillään. Sitä vastoin lintujen alaraajoissa ne muodostavat kaksi tiheäsilmäistä verisuoniverkkoa, jotka limittyvät tiiviisti aivan jalan kapeimman kohdan tuntumassa. Valtimot, jotka tuovat lämmintä verta elimistöstä jalkoihin, kulkevat lähellä laskimoita, jotka kuljettavat verta jaloista takaisin elimistöön. Valtimoveri lämmittää laskimoverta eikä jalkoja, minkä vuoksi linnuilla on aina kylmät jalat."
Hesarissa on juttua räpylän toiminnasta kylmässä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008536970.html
Jokin aika sitten oli juttua ja kuvaa haikarasta tai muusta pitkäkoipisesta linnusta jolla oli jopa jäätynyt jääklöntti toiseen jalkaan. Nokkelana otuksena se seisoi yhdellä jalalla ja hautoi jäätynyttä höyhenpeitteen sisällä kunnes jääpala oli sulanut.