Tahtoisin saada tietoa wushusta, eritoten changquan-tyylistä. Sivistymätön maallikko olisi kiitollinen myöskin eritasoisten harrastajien kokemuksista. :)
Elikkäs, tähän voisin pistää pari tällaista peruskysymystä.
1. Mikä on "sopiva" ikä lajin aloittamiseksi?
Onko aikuisena aloittavan mahdollista kehittyä taitavaksi?
2. Millaisia vaatimuksia laji asettaa yleiskunnon suhteen? Täytyykö esim. kestävyyttä harjoittaa jonkin muun lajin avulla, vai tuleeko tarvittava kunto itse wushua harjoitellessa?
3. Tapahtuuko lajin puitteissa paljon loukkaantumisia?
4. Onko lajin harrastamiselle olemassa yleisiä esteitä tai rajoituksia, esim. henkilöstä itsestään aiheutuvia?
Ja vielä yksi kysymys, johon ei liene aivan yksiselitteistä vastausta: Miten vaativa laji on muihin kamppailulajeihin verrattuna?
Kiitoksia kaikista (asiallisista) vastauksista! ;)
Elikkäs, tähän voisin pistää pari tällaista peruskysymystä.
1. Mikä on "sopiva" ikä lajin aloittamiseksi?
Onko aikuisena aloittavan mahdollista kehittyä taitavaksi?
2. Millaisia vaatimuksia laji asettaa yleiskunnon suhteen? Täytyykö esim. kestävyyttä harjoittaa jonkin muun lajin avulla, vai tuleeko tarvittava kunto itse wushua harjoitellessa?
3. Tapahtuuko lajin puitteissa paljon loukkaantumisia?
4. Onko lajin harrastamiselle olemassa yleisiä esteitä tai rajoituksia, esim. henkilöstä itsestään aiheutuvia?
Ja vielä yksi kysymys, johon ei liene aivan yksiselitteistä vastausta: Miten vaativa laji on muihin kamppailulajeihin verrattuna?
Kiitoksia kaikista (asiallisista) vastauksista! ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Noniin... jonkinlaisia vastauksia:
1. Periaatteessa mitä nuorempana aloittaa, sen parempi. Tosin mikään ei estä kehittymästä hyväksi varttuneemmallakaan iällä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloitaneet lajin lähes kolmekymppisinä ja kehittyneet siinä hyvinkin taitaviksi.
2.Kunto, notkeus, dynamiikka, voima... kaikki kyllä kehittyy treenatessa. Itse aloitin huonokuntoisena ja kankeana, mutta nyt olen jo huomattavsti parempikuntoinen ja reilusti notkeampikin. Kiitos siitä puolentoista vuoden aktiiviselle treenukselle.
3. Ei oikeastaan kovinkaan paljoa. Kyllähän niitä revähdyksiä ja venähdyksiä aina sattuu, mutta eipä keskimäärin muita lajeja enempää. Riippuu tietty omasta itsesuojeluvaistosta. Jos nimittäin rupeaa hyppelemään jotain sellaisia liian vaikeita hyppyjä, joita ei oikeasti vielä osaa, on tapaturman todennäköisyys suurempi. Tietysti välillä täytyy ylittää itsensä, jotta edistyy, mutta ei liikaa liian varhain.
4. Enpä äkkiä esteitä keksi... jos kaikki raajat toimii ja kaikki on kondiksessa, niin siitä vaan.
Sitten siihen vaativuuteen... Onhan wushu vaativa laji, mutta enpä ole kokenut sen mitenkään erityisesti enempää vaativan kuin minkään muunkaan lajin. Riippuu tietty, mihin lajiin verrataan. Kamppailulajeihinkin verrattaessa kirjo on niin laaja, että paha sanoa. Ne ominaisuudet, joita hyvällä wushuilijalla on, ovat kuitenkin erilaisia, kuin mitä esimerkiksi hyvällä judokalla. Näinollen melko vaikea tehdä vertauksia. Varsinainen kamppailulajihan wushu ei ole. Toki kamppailullisia elementtejä löytyy paljon, mutta pääasiassa lajia voisi verrata paremmin esimerkiksi taitovoimisteluun tms. (Sanda/Sanshou on sitten eri asia).