Transnuorena eläminen

En saa tukea. Haluan kuolla. Vanhemmat vetää tekosyitä jotka menee rikki ku miettii mun isoveljee joka kohtelee mua oikeena sukupuolena vaik on tuntenu mut koko elämänsä. En saa mitään edistystä transissioon vaikka oon identifoinu jo melkeen 2 vuotta ja aina sanonu kuinka vähän voin nauttia elämästä ilman ees esim. oikeel nimel kutsumista. Suomi on perseestä ja hotkinu terf islandin retoriikanki kokonaa joka on vaan paskonu mun suhdetta perheeseen ja yleiseen yhteiskuntaan. En vieläkään ymmärrä miten se on hyväksyttävää sanoa suomessa "transu" tai helvetti "transuilu" tai ajatella transsukupuolisuutta ja transvestisiimiä synonyymeina. Mul ei oo mitään suojaa esim. kesätöissä/osa-aikatöissä kaltoin kohtelulta ja odotetaan että trans ihmisenä kestän joka päivä ottaa vastaan vihamielistä käytöstä heti kun ihmiset tajuu mun biologisen sukupuolen. Tää on saatanan väsyttävää ja pitää viel henkisest kestää päivittäiset sanelut mediassa transukupuolisten pahuudesta ja vaarasta. Mulla ei ole mitään ideaa miten voin selvitä ja pitää tasasen mielenterveyden tässä maassa.
9172
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Pystyisitkö sitten muuttamaan siihen maahan, jossa transsukupuolisia kohdellaan paremmin? Uteliaisuudesta, mikäköhän se mahtaa olla? Juu, transsukupuoleksi syntyminen on perseestä, mutta Suomessa fyysisen väkivallan uhka on pieni, hoidot ovat käytännössä ilmaiset ja tämän päälle ei edes nuorena tarvitse kuunnella vääriä pronomineja tämän tästä. Kaikki tuo paska unohtuu, kun pääset prosessiin ja sinut aletaan pikkuhiljaa nähdä oman sukupuolesi edustajana, loppuelämäsi ajan.

Äänestä
  • Siis transsukupuoliseksi syntyminen, tarkoitin tietty...

    Äänestä

  • Ongelma on että ennenkuin pääsen prosessiin pitää silti elää kaikissa vaikeuksissa ja vuodet joista kuuluisi nauttia on hukkunut krooniseen masennukseen jolle en voi tehdä paljoa. Tarvitsen tukea alle 18 v myös mutta suomen nuorisopolikliniikat ei sitä voi oikein antaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ongelma on että ennenkuin pääsen prosessiin pitää silti elää kaikissa vaikeuksissa ja vuodet joista kuuluisi nauttia on hukkunut krooniseen masennukseen jolle en voi tehdä paljoa. Tarvitsen tukea alle 18 v myös mutta suomen nuorisopolikliniikat ei sitä voi oikein antaa.

    Se on ikävä juttu, mutta kuuluu tähän hommaan. Millaista elämäsi oli pari vuotta sitten, jos olet identifioitunut vasta alle kaksi vuotta? Äidinkielesi ei kai ole suomi?

    Äänestä

Minusta ei mitään vikaa, ole vaan oma itses.

Äänestä

Vois itekin mennä jonnekin transsupolille ja sitten alkaa transsuks. Saako sieltä polilta naisten vaatteita ostaa ku hävettäisi tulla niissä miesten vaatteissa kotiin joissa on mennyt munaleikkaukseen??

Äänestä
  • Voi kunpa elämä olisikin niin ihanaa, että vois mennä transpolille ekaa kertaa ja päästä pois "munaleikkauksen" läpikäyneenä :D

    :D :D

    (Ne vaatteet kantsii ostaa jo etukäteen. Leikkauksen jälkeen lukko avautuu ja on mahdollista alkaa käyttää kokemansa sukupuolen vaatteita)

    1Äänestä

  • Yritä tosiaankin opetella uskottavampia trollauksia, noista näkee taviskin läpi.

    Äänestä

Transidentifioituneet miehet tavallisesti vihaavat naisia ja Self-ID:n avulla ovat päässeet ilman "hoitoja" tai hormoneja naisten intiimitiloihin ym kiihottumaan.

Transit kutsuvat lesboja ja homoja vulvafanaatikoiksi ja transfoobikoiksi, koska nämä eivät suostu makaamaan heidän kanssaan.

Kyseessä on puolustusreaktio. Ihmiset ovat väsyneet kaltaisiisi eivätkä jaksa opetella mielikuvituspronomineja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

En saa tukea. Haluan kuolla. Vanhemmat vetää tekosyitä jotka menee rikki ku miettii mun isoveljee joka kohtelee mua oikeena sukupuolena vaik on tuntenu mut koko elämänsä. En saa mitään edistystä transissioon vaikka oon identifoinu jo melkeen 2 vuotta ja aina sanonu kuinka vähän voin nauttia elämästä ilman ees esim. oikeel nimel kutsumista. Suomi on perseestä ja hotkinu terf islandin retoriikanki kokonaa joka on vaan paskonu mun suhdetta perheeseen ja yleiseen yhteiskuntaan. En vieläkään ymmärrä miten se on hyväksyttävää sanoa suomessa "transu" tai helvetti "transuilu" tai ajatella transsukupuolisuutta ja transvestisiimiä synonyymeina. Mul ei oo mitään suojaa esim. kesätöissä/osa-aikatöissä kaltoin kohtelulta ja odotetaan että trans ihmisenä kestän joka päivä ottaa vastaan vihamielistä käytöstä heti kun ihmiset tajuu mun biologisen sukupuolen. Tää on saatanan väsyttävää ja pitää viel henkisest kestää päivittäiset sanelut mediassa transukupuolisten pahuudesta ja vaarasta. Mulla ei ole mitään ideaa miten voin selvitä ja pitää tasasen mielenterveyden tässä maassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu