....savolaisten jäläkeläisten tuloo, mänöö ja paskantoo on nyt tullahan, mennähän ja paskannetahan...aitoa eteläpohojalaasta kaunista murretta eikä mitään viäntämistä kiäntämistä !..t: Pastori Silli
Eteläpohojalaasittain....
Anonyymi
4756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
1500-luvulla muutti asukkaita Savostapäin Järviseudulle. Silloin eivät savolaiset vielä viäntäneet eivätkä kiäntäneet eivätkä myöskään konsonantteja pidentäneet. Eivät sanoneet pittää, nähhään, tehhään. Nämä ovat syntyneet myöhemmin. Järviseudun murre on vanhanaikaista savoa. Samoihin aikoihin kun savolaiset rupesivat viäntämään ja kiäntämään, niin englantilaisetkin rupesivat muuttamaan pitkiä vokaaleja diftongeiksi. Pitkä oo muuttui ou:ksi, pitkä aa muuttui ei:ksi, pitkä ii muuttui ai:ksi jne. Englantilaiset eivät muuttaneet kirjoitustapaansa ääntämyksen muuttamisen perässä.
Kiitos. Olet joko peräti kielitieteilijä tai erittäin hyvin asiaan perehtynyt. Olet myös virkistävällä tavalla hyvin kirjoittava. Heitän tähän huumorina kuopiolaisen kielikokeen. Laitetaan kaksi kaalikääärylettä jääkaapin päälle sitten vaaditaan savonkielen tutkintoa suorittavaa muukalaista kuvaamaan tilanteen savoksi. Ei ole enää tulemista Kuopion työmarkkinoille jos ei osaa sanoa, että kual kiäryleitä jiä kuapin piällä.
Ruotsin kielessäkin noihin aikoin ruvettiin ääntämään joitakin a-äänteitä o:na. Sen merkiksi laitettiin sitten a:n päälle peni o. Syntyi ruotsalainen å. Naantali ruotsiksi Nådendal, alkujaan Nadendal, josta nimi suomeen otettu. Merikarvian Pitkäkoski eli Lankoski, ruotsiksi Långfors, joka oli alkujaan Langfors.
Ei renkää kallata karamellejä kaatin lakkarista. Järviseudun murre kauneimmillaan.