Ahdistun kristinuskosta. Sairastan skitsofreniaa

Sain lapsena kristillisen kasvatuksen. Meitä juoksutettiin pyhäkoulussa ja koulussa opettaja puhui Jeesuksesta tosi asiana. Aivopesu oli jatkuvaa ja toisella asteella sitten hurahdin kunnolla kristinuskoon.
Nykyään en usko Jumalaan. Koskaan ei tullut rukous vastauksia ja pikkuhiljaa alkoi tuntua hölmöltä puhua itsekseen silmät kiinni ja kädet ristissä. Kun olin lukenut Raamatun kolmannen kerran läpi en enää jaksanut pitää sitä totena. Ei siihen vaan voi uskoa.
Hiljalleen menetin kokonaan uskoni ja olen katsonut YouTubesta paljon mielenkiintoisia kristinuskon vastaisia videoita mm. Richard carrierin luentoja.
Mutta siis sairastan skitsofreniaa ja tähän sairauteen kohdallani kuuluu tietyn väliajoin tapahtuva "hengellinen herääminen" jolloin olen taas "uskossa." Silloin rukoilen ja luen Raamattua ja kuuntelen kristillisiä radioita . Se kestää päivän tai pari ja sitten alan ahdistua. Jos joutuisin kunnolla psykoosiin niin todennäköisesti se olisi uskonnollinen psykoosi.
En hyvinä päivinä usko Jumalaan. Päinvastoin ahdistun kaikesta hengellisyydestä.
Minulle on jopa sanottu että sairauteni johtuu saatanasta ja r
Demoneista ja se on sellainen asia, jota ei pitäisi koskaan mieleltään sairastuneelle sanoa. Se pahentaa tilannetta ja on johtanut minun kohdalla monesti hengelliseen sekoamiseen.

Minulle henkilökohtaisesti kristinusko on sairauteni oire. Kuten sanoin niin hyvinä päivinä ( joita on suurin osa) en usko Jumalaan mutta kun vointini heikkenee niin höyrähdän hetkeksi uskovaiseksi. Ja se ahdistaa.
En haluaisi edes huonoina päivinä uskoa mihinkään olentoon mutta en juuri mahda sille mitään.

Jos en olisi saanut lapsena niin voimakasta kristillistä aivopesua niin oireilisin toisella tavalla. Nyt harhaluuloja ja paranoijani kohdistuu helvettiin ja ikuiseen kidutuksen enkä saa niitä pois vaikka kuinka yritän oppia ajattelemaan uudella tavalla.

Kristinusko on pahoinpidellyt minut
7289
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Höpöhöpö. Liity jauhojengiin.. niitä ei näytä ahdistavan mikään.

Äänestä
  • Sehän oli taas malliesimerkki kristillisestä rakkaudesta.

    Äänestä

  • Meister-Heinrich kirjoitti:

    Sehän oli taas malliesimerkki kristillisestä rakkaudesta.

    USkovaisten matemaatikkojen piiri. Palvotaan Johtajaa kuin kultti>
    < jossa kaikki jakaa muttei kukaan kerro.

    Äänestä

maanis depressiiivinen eikös siihen ole lääkeitä ?
laihduttaa / lihoo , lopettaa tupakoinnin /tupakoi taas , aivoissa toimii palkkiojärjestelmä !!!

Äänestä

Älä välitä. Jumalakin on skitsofreenikko. Hänen minänsä on jakaantunut kolmeen osaan ja lisäksi hänellä on takapiruna itse Piru. Jumala itsekään ei usko itseensä, koska on loihtinut itsensä täysin kadoksiin.

Äänestä

Oi, oi, harmi, että sinulla on huonoja kokemuksia. Voimia sinulle!

Äänestä
  • Harmin paikka, mutta jos kuitenkin kirjoittaisit nimesi testamenttiin 🤣🤣🤣

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Fincoco kirjoitti:

Sain lapsena kristillisen kasvatuksen. Meitä juoksutettiin pyhäkoulussa ja koulussa opettaja puhui Jeesuksesta tosi asiana. Aivopesu oli jatkuvaa ja toisella asteella sitten hurahdin kunnolla kristinuskoon.
Nykyään en usko Jumalaan. Koskaan ei tullut rukous vastauksia ja pikkuhiljaa alkoi tuntua hölmöltä puhua itsekseen silmät kiinni ja kädet ristissä. Kun olin lukenut Raamatun kolmannen kerran läpi en enää jaksanut pitää sitä totena. Ei siihen vaan voi uskoa.
Hiljalleen menetin kokonaan uskoni ja olen katsonut YouTubesta paljon mielenkiintoisia kristinuskon vastaisia videoita mm. Richard carrierin luentoja.
Mutta siis sairastan skitsofreniaa ja tähän sairauteen kohdallani kuuluu tietyn väliajoin tapahtuva "hengellinen herääminen" jolloin olen taas "uskossa." Silloin rukoilen ja luen Raamattua ja kuuntelen kristillisiä radioita . Se kestää päivän tai pari ja sitten alan ahdistua. Jos joutuisin kunnolla psykoosiin niin todennäköisesti se olisi uskonnollinen psykoosi.
En hyvinä päivinä usko Jumalaan. Päinvastoin ahdistun kaikesta hengellisyydestä.
Minulle on jopa sanottu että sairauteni johtuu saatanasta ja r
Demoneista ja se on sellainen asia, jota ei pitäisi koskaan mieleltään sairastuneelle sanoa. Se pahentaa tilannetta ja on johtanut minun kohdalla monesti hengelliseen sekoamiseen.

Minulle henkilökohtaisesti kristinusko on sairauteni oire. Kuten sanoin niin hyvinä päivinä ( joita on suurin osa) en usko Jumalaan mutta kun vointini heikkenee niin höyrähdän hetkeksi uskovaiseksi. Ja se ahdistaa.
En haluaisi edes huonoina päivinä uskoa mihinkään olentoon mutta en juuri mahda sille mitään.

Jos en olisi saanut lapsena niin voimakasta kristillistä aivopesua niin oireilisin toisella tavalla. Nyt harhaluuloja ja paranoijani kohdistuu helvettiin ja ikuiseen kidutuksen enkä saa niitä pois vaikka kuinka yritän oppia ajattelemaan uudella tavalla.

Kristinusko on pahoinpidellyt minut

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu