Miksi psykiatri tekee autismin diagnoosin eikä neurologi? Vai tulisiko neurologin diagnoosi liian kalliiksi? Psykiatrihan tutkii mielenvikaisia ja neurologi neurologisia poikkeavuuksia. Tuntuu kuin autisteja pidettäisiin vieläkin mielenvikaisina kun psykiatrin täytyy tehdä diagnoosi.
Miksi psykiatri eikä neurologi
Anonyymi-ap
271372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Se ja sama.
Älä käytä sanaa mielenvikainen noin alentavasti . Psykiatri on laaja käsite josta et näytä tietävän mitään. Jos ihminen on vaikka masentunut niin se ei mitenkään ole mitään mielenvikaisuutta , tai traumaantunut esim lapset jotka ovat nähneet sodan kauheudet
Niin saavat avun psykiatrilta .
Autismi on neuropsykiatrinen oireyhtymä ja psykiatrit ovat koulutettuja tekemään diagnoosin, ja jos psykiatri katsoo tarpeelliseksi niin laittaa lähetteen neurolle.
Juuri näin!
AP
Eli psykiatri tekee alustavan arvion ja jos autismin mahdollisuus ilmenee niin hän lähettää neurologille? Vai voiko se ainoa arvio jäädä psykiatrin tekemäksi jolloin myös pidetään henkilöä täysin autistisena vaikkei sitä olisi mitenkään varmistettu?
Onhan se väärän alan tyyppi siihen tehtävään. Ja kyllä ne hintaa osaavat ottaa. Työn tuloksesta ei niin varmuutta.
Eikä ole, käytännössä kaikki erikoisalat menee päällekkäin joidenkin toisten kanssa.
Kun kyse on neuropsykologisesta oirekuvasta, kuten nimestä voi päätellä, on se sekoitus molempia.
Monisairas
No sinä nyt et voi arvioida kuka on väärä tyyppi mihinkin, koska asennoitumisessa on alkujaan väärä .
Onko sinusta jotenkin hienompaa sanoa että käyt neurologilla se kun psykiatrilla .
Kun ei olla edes tietoisia mitä psykiatria on mielessä kuva jostain mielenvikaisuudesta ainoastaan .
Ottaisit hieman selvää ennen kun sanot jotain vääräksi
Ihan osuit oikeaan, ihminen näyttää luulevan että kun käy neutårologilla niin se on hienompi tapa sanoa toisille, ja luulee tyhmyydessään että psykiatria on jotain hävettävää , koska ei tiedä asioista mitään .
Näitähän aina löytyy vieläkin jotka elävät luulojensa varassa , tietoa ei heidän päässään ole, ennakkoluulojen vallassa oleva ihminen joka höpöttää neurologista silloin kun ei ole ottanut selvää miten diagnoosi tehdään
Koko ajan tutkitaan aivokuvantamisella autisteja, tulevaisuudessa se voi hyvinkin olla nopein, varhaisin keino tunnistaa nämä erityiset.
--koska tilan diagnoosiin liittyy käyttäytymisarviointeja, lisäkomplikaatioon kuuluu oireiden peittäminen tai naamiointi; löytyy erityisesti naisten joukosta. Kaikki nämä epävarmuustekijät ja haasteet ruokkivat hermoston kehityshäiriöiden aivojen biomarkkereiden tutkimusta.
Autismin neuroimaging-biomarkkereiden määrittäminen MRI:n avulla voi olla ratkaiseva askel tarkan diagnoosin ja paremman, räätälöidyn hoidon kannalta. Tämä voi olla erityisen tärkeää lapsen varhaisessa vaiheessa spektrin elämässä, kun asianmukaisella interventiolla voi olla suurin vaikutus (Pagnozzi et al., 2018).https://www.autismparentingmagazine.com/autism-brain-scan-diagnosis/
Aivokuvantaminen kehittyy huimaa vauhtia. Se antaa toiveikkuutta.
Autismikirjoisilla aivojen toiminta tietyiltä osin eroaa ns. normaalista.
Se eroavaisuus toivottavasti pystytään aivokuvantamisessa
näkemään pian entistä selvemmin. Silloin autismikirjon
diagnosointi muuttuu ratkaisevasti paremmaksi ja
nopeammaksi.
Se tosiaan olis toivottavaa, että kuvantaminen kehittyisi paljon toiminnallisessa mielessä, mutta käyttäytymistä tuskin koskaan silti pystytään ratkaisevasti toiminnallisellakaan kuvantamisella arvioimaan eikä siis myöskään diagnoosia tekemään. Toisaalta on apua myös psyk. ja nepsy feikkitapausten tai väärien diagnoosien toteamisessa.
Monisairas
Kyllä asia on niin, että varmin pohja selvittää, onko autismikirjoinen vai ei,
on selvittää nimenomaan se, onko aivotoiminnassa selvää pokkeamaa
ns. normaalista, esim. aktivoituvatko sosiaalisissa tilanteissa eri aivolohkot
kuin ns. normaaleilla. Aivokuvantamisen kehitys on tässä mielessä
nimenomaan varmemman diagnosoinnin kannalta erittäin
hyvä asia.
Tuohon tyyliin pystytään nyt jo tutkiin aivojen toimintaa. Ongelmia on mm. siinä miten erotetaan muista samoja vaikutuksia aiheuttavasta. Kaikilla ei myöskään ole kaikkia ja tyypillisiä oireita. Aitojen ja spontaanien sosiaalisten tilanteiden arviointi tosi haastavaa arvoida näin. Joku Holter-mittauksen tapainen olis parempi. Ehkä jotain ilmeiden tulkintaa pystyisi arvioimaan, mutta staattisten ilmeiden merkityksen voi vaikka opiskella kuvista. Mutta joo toivotaan kuvausteknologian kehittyvän hyödyttään kaikkea diagnostiikkaa ja lukemattomat nykyiset valistuneet arvaukset ja väärät diagnoosit vähenee.
Monisairas
Se kun tuossa aikuisuudessa aletaan vasta se diagnosointi niin on ehtinyt tulla tätä monenmoista mielen selviytymismekanismia mukaan, outona pidettävää.
Sana "nepsy" tulee sanasta neuropsykiatrinen.
Tuossa on jotain vanhentunutta!
Olen assina ihmetellyt psykiatrian mukana
roikumista tässä selvästi NEUROBIOLOGISESSA
autismikirjoisuudessa.
Autismikirjon syythän eivät ole mitenkään
psykologisia eikä psykiatrisia. Kyse ei ole millään
lailla psyykkisistä traumoista.
Autismikirjon tilathan johtuvat useista geeneistä,
ne ovat synnynnäisiä ja pysyviä.
Tunnen kyllä - yhden - psykiatrinkin, joka osoittautui
varsin hyväksi autismikirjoisuuden ymmärtäjäksi.
Hän ei hourinut mistään "psyykkisistä traumoista",
vaan todella ymmärsi autismikirjon perusluonteen.
Ei tartte korostaa isoilla kirjaimilla mitenkään asiaasi . Otapas selvää paykiatsåriasta miksi he ovat usein mukana näissä asioissa että kykenet ymmärtämään asioiden laajuuden
Sinun oma asenteesi jo näyttää miten ajattelet asioita. Ei kukaan ole mikään mielenvikainen jos kärsii psyykkisestä sairaudesta. Joten korjaamassa hieman ajatus maailmaani että asiat ovat kohdallaan . Yleensä, psykiatri pois sulkee tutkimalla psyykkiset diagnoosit .joten miksi yleensä kommentoit kun et näytä tajuavan asiasta mitään. Asia on hieman laajempi kun mitä sinä ymmärrät
Olen ollut tästä diagnoosista kiinnostunut noin 15 vuotta ja tänä aikana ilmeisesti lääkärikunnan sisäisesti autisminkirjon asiat on siirretty neurologeilta psykiatreille. Kävin kuusi vuotta sitten muutaman kerran oikein mukavalla neurologilla, joka ei kuitenkaan varsinaista diagnoosia halunnut asettaa. Sain valittamiini vaikeuksiin testailla erinäisiä ADHD-lääkkeitä (ei vaikutusta) ja hoitosuhde katkesi mm. pitkien matkojen takia. Nyt olen käynyt kolme kertaa psykiatrilla, joka myös on miellyttävä henkilö. Neurologia ei löytynyt (nettisivuilla: en ota vastaan autisminkirjon potilaita). Sain äskettäin As-diagnoosin tältä psykiatrilta.
Onko sillä jotain väliä millä mandaatilla se tehdään? Tuntuisi olevan mutta tuskin siitä sen hullummaksi tulee riippumatta kuka lausunnon kirjoittaa.
Tuolla edellähän se ydintotuus sanotaan.
Tässä:
"Autismikirjon syythän eivät ole mitenkään
psykologisia eikä psykiatrisia. Kyse ei ole millään
lailla psyykkisistä traumoista.
Autismikirjon tilathan johtuvat useista geeneistä,
ne ovat synnynnäisiä ja pysyviä."
Onko tässä ketjussa joku, joka ei tuota ymmärrä?
Minä en ymmärrä. Mitä sillä on tekemistä sen kanssa millä virkanimikkeellä lausuntoa kirjoitetaan? Ja varsinkin mitä väliä.
Niin, tärkeintähän on tietenkin se, että "virkanimikkeestä riippumatta"
assius ymmärretään syntyperältään neurobiologiseksi eikä
psyykkiseksi/psykiatriseksi.
Kyllä alkupostaajan viesti puhuu ihan asiaa. Enemmistöä johtaa
helposti harhaan se, jos AS-diagnoosin on antanut psykiatri.
Viisi minuuttia googletusta niin maallikokin ymmärtää. Ei aspergerin diagnosointi niin vaikeaa ole etteikö perehtynyt psykiatri kykenisi.
Ihme auktoriteetti palvontaa. Sauli niinistön suustako se pitäisi tulla että voisi uskoa?
Ensinnäkin psykiatri lukee itsensä lääkäriksi sen jälkeen erikoistuu psykiatriaan. Joten kyllä heillä on paljon tietoa näistä asioista ja potilaan tavoista nähdä maailma .
Mutta se jolla nyt on kova pelko psykiatriaa koshtaan voi ehkä heti mennä neurologille yksityisiä on että pääsee nopeasti niille. Voivat kyllä laittaa lähetteen psykiatrialle , joten usein on neurologia ja psykiatria yhteistoiminnassa vaikeiden diagnoosien kanssa.
Neuropsykiatrisissa sairauksissa tekevät psykiatri ja neurologi yhteistyötä .
Mikä siinäkin on kun niin kovasti ollaan varpaillaan jos lääkäri on psykiatri , vanhoja ennakkoluuloja ihmisillä psykiatriasta ,
Älä puhu mistään mielen vihaisista kun et näytä ymmärtävän edes mitä psykiatria on, jossain on pahasti vikaa kun tuolla tavalla näkee asiat.
Ja tapa millä puhut ” mielenvikaisista” kertoo sinusta aika paljon .
Ei kukaan nykyaikana käsitä,psykiatriaa jotenkin mielenvikaisten asiaksi,
Ota selvää asioista ennekun käytät sanoja jotka loukkaavat ihmisiä .
Ihmeellistä että jollain vielä nykyaikana on noin yksinkertainen käsitys asioista .
Sitä tuntee melkein myötähäpeää siitä ettei tavallinen kansalainen ole edes tietoinen asioista . Sillä suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää nämäkin asiat oikealla tavalla
"Suurin osa ihmisistä ymmärtää nämä asiat oikealla tavalla."
Tuo on aika ruusunpunainen kommentti.
Assina tiedän, miten monella on yhä niin huonot
tiedot autismikirjosta ja AS:sta, että ei voida puhua
"suurimman osan ihmisistä" todella vielä ymmärtävän.
Psykiatria mielletään ihan oikein alaksi, joka hoitaa
ja diagnosoi psyykkisiä mielenterveysongelmia. Tämä ketju
syntyi siksi, että esim. AS mielletään yhä monien
maallikoiden mielissä virheellisesti MUUKSI kuin
geeneistä johtuvaksi neurobiologiseksi ilmiöksi.
Vaikka AS ei ole SYNTYPERÄLTÄÄN millään lailla psyykkinen
mielenterveysongelma niin tiedän, että on onneksi myös
lukemattomia psykiatreja, jotka todella ymmärtävät oikein
myös näitä autismikirjon ja AS:n kaltaisia ilmiöitä. Jos eivät
ymmärtäisi niin eivät olisi ammattitaitoisia.
Ongelma ei ole psykiatreissa vaan autismikirjon ulkopuolisessa
enemmistössä, jolla ei ole riittävää motivaatiota syventää
tietojaan autismikirjon sisäpuolella elävästä vähemmistöstä.
Se tiedostamismotivaatio edellyttäisi kai sitä, että enemmistölläkin
olisi autismikirjoiset aivot. Vain silloin asia todella alkaisi
kiinnostaa, koska se olisi jokapäiväistä ja omakohtaista.
Assina olen ilahtunut siitä, että yleinen kiinnostus autismikirjoa
kohtaan - eikä vähiten palkitun Kirjolla-tv-sarjan ansiosta -
on lisääntymään päin. Moni ikääntynyt assi ei edelleenkään
ole havahtunut omaan assiuteensa. Mutta informaation
lisääntyessä moni tulee siihen vielä havahtumaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä tajuta, miksi on koko
elämänsä ollut niin "outo ja erilainen".
Liiallisen pituutensa vuoksi suljettu ketju Mitä jokaisen tulisi
ymmärtää AS:sta? on edelleen onneksi saanut uusia
lukijoita, vaikka siihen ketjuun ei enää voi kommentoida.
Muuten se ei siis ole suinkaan suljettu, vaan kaikkien
tiedonjanoisten vapaasti edelleen luettavissa.
Siis tämä ketju:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15607838/mita-jokaisen-tulisi-ymmartaa-assta