Millä alalla yleensä voi kohdata romanin?
Mitkä ovat romanien yleisimmät ammatit,?
Anonyymi-ap
823962
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 45 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Sosiaalityöntekijät, ravivalmentajat, autokauppiaat, muusikot, varmaan yleisimpiä. On kyllä paljon muitakin aloja.
Kerkesinpäs vastata ennenkuin joku tinalo saastuttaa tämänkin ketjun.
Jo yli seitsemän vuotta sitten...
"Kun sosiaalitoimistossa näkee romanin, moni pitää häntä automaattisesti asiakkaana. Jenita Stenroth istuu kuitenkin virkailijan puolelle. Koulutettu, itsenäinen nainen murtaa muutenkin romanikulttuurin myyttejä."
"Stenroth on romani eikä halua peitellä sitä. Hän ei ole sonnustautunut parhaimpiinsa kuvausta varten, vaan pukeutuu romanien kansallisasuun joka päivä."
"Hän on opiskellut sosionomiksi, saanut työpaikan ja täydentää nyt tietotaitojaan Tampereen yliopistossa. Sieltä hän valmistuu sosiaalityöntekijäksi ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi."
https://www.epari.fi/muut/koulutettu-romaninainen-murtaa-myytteja-1.2026349
Kysehän on ihmisestä joka tekee työtä , ei mistään niputtamisesta johonkin ryhmään.
Niin kauan kun ihmisillä on ennakkoluuloja ei romaanien asiat tule paranemaan .
Jos joku romaani on tehnyt jotain lain vastaista niin ei kai kaikki ole samanlaisia.
Eihän suomalaisista rikollisesta sanota että kaikki suomalaiset ovat samanlaisia.
Ihminen on aina yksilö,kuului hän mihin ryhmään tahansa , siksi ei tarttis yleistää asioita .
Syö vapaakirkolla ilmaista kauppiaiden lahjoistusruokaa jakaa varastettua on sossun maksama ammattivarkaan hame salataskuilla ja Dubaista haettu korut sekä Turkissa asunto osake työkkäreillä ostettu.
Jos joku on järjissään ja opiskelee se on hieno asia mutta useimmat ei ole järjissään kuten huume raiskaus viina porukka.
😃😃
Sama pätee myös pääväestöön.
ROMANIEN YLEISIMMÄT AMMATIT?
JO AMMOISINA AIKOINA ROMAANIT TOIMIVAT HEVOSTEN TEURASTAJINA JA HEINÄPELLOILLA HEINÄN TEKIJÖINÄ.
MYÖHEMMIN TEURASTAJINA JA LIHAN LEIKKAAJINA.
SAVOTOILLA, MUSTALAISILLA OLI PALJON HEVOSISIA, AJOIVAT PUUTAVATAA RANNOILLE. NAISET SAHASI JUSTEEREILLA METSISSÄ,NKAATOIVAT TUKIT JA LEKKELIVÄT.
KUNNES TULIVAT MOOTTOSISAHAT, SE KUMAMSTI HELPOTTI TYÖTÄ.
SITTEN TULIVAT MOTOT JA MUSTALAISET AKAT JA UKOT KILVAN ALKOIVAT HAKATA METSIÄ, KUNNES VIHREÄT ALKOIVAT RAJOITTAA HAKKUITA, ETTÄ ILMASTO LÄMPENEE LIIKAA, MISTÄ SEN TIEDÄT JOS SE ALKAAKIN JÄÄHTYMÄÄN.
NYKYÄÄN MUSTALAISET ENIMMÄKSEEN LOMAILEVAT JA NAUTTIVAT TYÖNSÄ JA SAATUSTENSA TULOKSISTA. TAITAAPA OLLA NIIN, ETTÄ KÄIKKI ON YHTEISTÄ JA SEN MINKÄ OTAN ON MINUN OMAANI.
PAKOLAISUUS JA SIIHEN LIITTYVÄ JOUTILAISUUS.
Ihanko todella romaninaiset toimivat savotoilla kaatajina? Oliko heillä perinteinen romanihame vai jonkinlainen kaatohame päällä? Kuinka onnistui umpihangessa sahaaminen Mirikliltä ja Desireeltä? Tämän takiako mustalaisia ei näy juuri töissä kun ovat kaikki savotoimassa alvariinsa?
Romanihistoriasta ei käy ilmi, miten paljon työleirejä Suomeen perustettiin, mutta maininnan saavat Kihniö (erikoistyöleiri 6), Padasjoki (naisille) ja Lappajärvi. Lappajärven leiri oli metsätyö- ja uittoleiri, joka purettiin uittokauden päätyttyä.
Romanikotirintaman asema oli harvinaisen tukala erityisesti siksi, että evakossa elävät romanit olivat menettäneet elinkeinonsa, joiden edellytyksenä oli verkostoituminen tiettyihin tuttuihin taloihin. Toisin kuin pääväestö, he joutuivat tyhjän päälle. Näin syntyivät mustalaisgetot, joita nykyisin muistellaan puhuttaessa nykyisistä romanikerjäläisissä. Mustalaisgettoja ja -slummeja syntyi Malmin ja Puistolan lisäksi Mäkkylään sekä Lappeenrannan, Kuusankosken ja Porin liepeille.
Helsingin Sanomien vuonna 1954 Puistolan hökkelikylässä haastattelema Väinö Hagert puki tunnot sanoiksi näin:
”Silloin, kun meitä tarvittiin maanpuolustukseen, me kyllä kelpasimme, mutta nyt me emme enää ole mitään. Meille ei vuokrata eikä myydä maatilkkua, jolle saisimme perustaa tönömme, koska kunnat eivät halua mustalaisia alueelleen.” [Miika Tervola: Romanit ja suuri muutos]
https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2013/08/07/panu-pulma-suomen-romanien-historia-iii/
28.4.2015
Hiljattain ilmestyneen Valvojana naisten erityistyöleirillä- kirjan mukaan myös romaninaisia oli jatkosodan aikana pakkotyöleireillä ympäri Suomea. Romanien työleireistä jatkosodan aikana kertovat Romano miritsissä professori Panu Pulma ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2690336
"Oma leiri löytyi myös naisille, jotka eivät rikkoneet työvelvollisuuslakia, mutta joita muuten pidettiin ”vaikeina”: tällaiset naiset sijoitettiin erikoisleireille kauas asutuskeskuksista tekemään metsätöitä ja nostamaan turvetta. Tällaiselta erikoisleiriltä vapautuminen edellytti 75 halkomotin tekemistä, mikä ei työhön tottumattomalle ollut helppoa."
"Työleirijärjestelmän kummina toimi Urho Kekkonen, joka jo heti talvisodan jälkeen esitti työmuodostelman perustamista naisille. Kekkonen ehdotti myöhemmin myös ”mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua”, jonka osana romanit oli koottava työleireille. Kekkosen mielipide käy ilmi myös hänen erääseen kirjeeseen tekemästään merkinnästä: ”Mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä.” Kekkosen näkemys realisoitui, kun romaneita varten perustettiin kolme työleiriä"
https://www.suomalainen.com/products/jatkosodan-tyoleirit
"Motti (ransk. stère, engl. stere) on alkuperäiseen metrijärjestelmään sisältynyt halkojen mittauksessa käytetty tilavuusyksikkö, suuruudeltaan yksi kuutiometri. Sitä käytetään yleensä mitattaessa suuria määriä polttopuuta tai muuta sahattua puuta, kun taas sahaamatonta puuta mitataan kuutiometreinä. Nykyiseen kansainväliseen yksikköjärjestelmään eli SI-järjestelmään motti ei kuulu."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Motti_(tilavuusmitta)
Metwursti on hevosen lihaa
Juutalaiset perusti venäläiset slaavit työleirejä myös Venäjällä on ja Ukrainassa romanit asuu hylätyissä tunneleissa itä Ukrainassa oli työsiirtolat siellä itä Ukrainan puolella kaivokset. Niin on ollut myös Venäjällä aina.
Siis kaupoista varastelleet siirrettiin vankilaan erikseen nais vankilat.
Stereo tarkoittaa toistaa tai tupla.
Kekkonen oli viisas mies.
97% romaneista on, tai on ollut vankilassa.
"Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia romanitaustaisia vartijoita. Toimittaja Jaakko Laakso ryhtyi selvittämään, mikä on saanut näin monet romanimiehet innostumaan turvallisuusalalle. Romano miritsin jaksossa kuullaan turvallisuusalan koulutuksesta, työstä ja esimerkiksi siitä, millaisia ominaisuuksia on hyvällä vartijalla. Aiheesta kertovat alan ammattilaiset Petri Kuusisto, Rainer Salojensaari ja Markus Kuusisto"
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50177183
Hevosmies
Romanien hevostaidot
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Romanien_hevostaidot
"Säännöllinen ja virallinen koulutus yleistyi Suomen romanien keskuudessa 1970-luvulla, samalla kun he siirtyivät pysyviin asuntoihin. Vielä viisikymmentä vuotta sitten luku- ja kirjoitustaidottomuus oli tavanomaista. Nykyisin yli 80% romaninuorista saa peruskoulun päättötodistuksen, ja valtaosa jatkaa suoraan 2. asteen opintoihin. Koulutusloikka muutaman sukupolven aikana on siis ollut valtava, ja nyt Suomesta löytyy romanitaustaisia lääkäreitä, opettajia ja yliopistotutkijoita. Suuressa kuvassa korkeakoulutus on kuitenkin vasta yleistymässä, ja koskettaa erityisesti suurten kaupunkien romaniväestöä."
https://romako.diak.fi/kuusi-faktaa-suomen-romanien-koulutuksesta/
Lähihoitaja sentään kävelee päivittäin tuhat kilometriä pesee potilaita auttaa syöttää se nyt vasta tärkeää työtä onkin.
Viulisti Miritza Lundberg: ”Syrjintää ei saa arkipäiväistää”
Taiturimaisella viulistilla Miritza Lundbergilla on absoluuttinen sävelkorva. Hän väittelee musiikin tohtoriksi, mutta romanina ei pääse sisälle ravintolaan.
https://www.apu.fi/artikkelit/viulisti-miritza-lundberg-syrjintaa-ei-saa-arkipaivaistaa
Lääkärin lausunnossa Mertsi Ärling oli ”erittäin heikkolahjainen romanipoika” – yhä hän ihmettelee, kuinka hänestä tuli korkeakoulun mies lasiseinäisessä työhuoneessa
Vähältä piti, ettei Mertsi Ärling päätynyt pikkurikolliseksi tai jopa ennenaikaiseen hautaan. Nykyään korkeasti koulutettu asiantuntija taistelee vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta.
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/laakarin-lausunnossa-mertsi-arling-oli-erittain-heikkolahjainen-romanipoika-yha-han-ihmettelee-kuinka-hanesta-tuli-korkeakoulun-mies-lasiseinaisessa-tyohuoneessa
Henry Hedman
jolle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi vuonna 2017. Koulutukseltaan hän on merkonomi ja teologian maisteri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Hedman
Anette Åkerlund on myös musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta valmistunut flamenco-muusikko ja flamenco-tanssin ja -laulun opettaja.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/romanikielta-voisi-elvyttaa-omakielisilla-lastenkirjoilla-ja-paivakotiryhmilla-anette-akerlund-ehdottaa
Anonyymi
2023-04-30 02:01:55
Anette Åkerlund on myös musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta valmistunut flamenco-muusikko ja flamenco-tanssin ja -laulun opettaja.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/romanikielta-voisi-elvyttaa-omakielisilla-lastenkirjoilla-ja-paivakotiryhmilla-anette-akerlund-ehdottaa
Anonyymi
2023-04-30 01:52:17
Henry Hedman
jolle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi vuonna 2017. Koulutukseltaan hän on merkonomi ja teologian maisteri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Hedman Voi hyvät hyssykät sentään eikö tämä Henry Hedman ole neuvonut sisaren tytärtään Anette Åkerlundia että ei ole sopivaa opettaa romanikulttuuria nuoren naisen joka on ollut suhteessa itseään vanhenpaan mieheen vanhenpaan kuin hänen omat vanhemmat. Anette Åkerlundillahan oli suhde nuoruusvuosinaan kirjailija Veijo Baltzarin kanssa.
Kevään ja alkukesän aikana useita romaneja on valmistunut lukiosta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Kuusi valmistunutta tai opinnoissaan menestynyttä opiskelijaa palkittiin stipendein Suomen Romanifoorumin tilaisuudessa 7. kesäkuuta. Tämänkertaisessa Romano miritsissä kuullaan kolmen stipendin saaneen naisen ajatuksia. Ronja Nyman on kevään ylioppilas Ristiinan lukiosta, Karita Palm turkulainen sosionomiopiskelija ja Jenita Stenroth juuri yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut kauhavalainen sosiaalityöntekijä. Heille kaikille yhteiskunnalliset asiat ja oikeudenmukainen maailma ovat tärkeitä. Romanifoorumin juhlassa vieraili toimittaja Jaakko Laakso.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50142437
Romanit ja kurdit maston heimo on Raamatussa väkivallan tähden ei saa omaa maata. Judet taas on Babylon 🦄.
Kurdeja vihataan kaikissa lähi-idän maissa. Heitä luonnehditaan lähi-idän mustalaisiksi.
Sanna Hedmanin vieraina nähdään yliopisto-opettaja Henry Hedman, sosiaalineuvos Väinö Lindberg ja filosofian maisteri Tuula Lindberg. Aiheena sodanjälkeiset vuosikymmenet. Miten sota vaikutti romaniväestöön?
https://375humanistia.helsinki.fi/henry-hedman/romano-dziviba-romanielamaa-osa-4-2
Sarita Friman on suomalainen tutkija, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä. Hän on ensimmäinen romanitaustainen tohtori Suomessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarita_Friman-Korpela
Tohtoreita ainakin Marko Stenroos, Miritza Lundberg ja Sarita Friman. Voi olla muitakin.
Maistereita paljonkin.
Huvittaa kun täällä sellaiset yrittää mollata jotka itse hädin tuskin osaavat kirjoittaa.
Tohtori Marko Stenroos: 1970-luvun romanipolitiikka oli nykyistä konkreettisempaa
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50712494
Reija Friman, 32-vuotias pian valmistuva juristi ja vantaalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu.
https://www.reijafriman.fi
Onko hän erikoistunut rikosjuttujen puolustusasianajajaksi?
Meinaa, että asiakkaita varmaan on ihan jonoksi asti.
Kyösti Florin
Hän suoritti teologian tutkinnon Kanadassa ja on opiskellut mm. kasvatustiedettä ja terapeuttista sielunhoitoa.
https://raamattu365.fi/sermon/preacher/192
Erityisopettajan työn ja romanikulttuurin yhdistäminen ei aiheuta Hanna Nymanille päänvaivaa. Ymmärrys erilaisuutta kohtaan on koulumaailmassa vahvuus.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/0064095a-d5f4-43d2-a3eb-43b1bc80e394
Ei kuulu aiheeseen, mutta kysyn miksi Hanna Nyman pitää opettajan työssään valkolaisten vaatteita, kun hän muuten kuitenkin pukeutuu romaniasuun?
Uskalla. It’s possible! Uusi videosarja esittelee romanitaustaisia oman elämänsä onnistujia. Julkaisemme syksyn 2017 aikana 12 videota, joiden päähenkilöistä jokainen on saavuttanut unelmansa. Kaikki on mahdollista!
https://www.youtube.com/playlist?list=PLX8L6VZCYbFK5hVFMZBUVBRMqD1LHfBEn
Uskalla. It's possible! Lyhyet videospotit
https://www.youtube.com/playlist?list=PLX8L6VZCYbFL9hLHuHAhdnXdIRdc0uHbO
Romanien ammatit ennen vanhaan
ROMANIT MAASEUDULLA
Suomi oli maatalousyhteiskunta 1900-luvun alkupuolella – valtaosa ihmisistä asui siis maaseudulla ja sai elantonsa maataloudesta. Elämä maaseudulla oli paljon vilkkaampaa kuin nykyään. Tällöin oli myös hyvin yleistä, että maalaistaloissa majoittui erilaisia kierteleviä ihmisiä. Jotkut romanit omistivat talon ja maata, mutta suurin osa maaseudulla eläneistä romaneista ”kulki” tai ”oli kululla” eli he liikkuivat hevosin ja kärryin talosta toiseen 1950- ja 1960-luvuille asti. Kululla olevat romanit eivät siis asuneet paikallaan tai käyneet säännöllisesti töissä vaan elättivät itsensä muiden kulkijoiden tapaan kausiluontoisilla sekatöillä maatiloilla. Romanit, niin kuin muutkin tuon ajan maata omistamattomat ihmiset, olivat riippuvaisia maaseudulla niistä ihmisistä, joilla oli hallussaan pysyvä asumus. He joutuivat siis luottamaan muiden ihmisten apuun.
Maanviljelijät oppivat tuntemaan oman alueensa romanit ja puhuivat heistä usein toverillisesti. Tuttuihin taloihin ja tuttujen ihmisten luo romanien olikin melko luontevaa mennä pyytämään yösijaa, toisinaan jopa koko talveksi. Romanit olivat tärkeä osa maaseudun toimintaa ja myös valtaväestö hyötyi romanien tiedoista, taidoista ja avusta maaseudun töissä. Miehet osallistuivat pelto- ja metsätöihin, ja naiset talon kotitöihin, kuten pyykinpesuun, siivoamiseen, ruoanlaittoon, lastenhoitoon ja veden kantamiseen. Lisäksi maaseudun romanit harjoittivat perinteisiä elinkeinojaan, kuten hevoskauppaa, povaamista ja käsitöiden tekoa.
Toisen maailmansodan jälkeen maatalouden koneellistuminen syrjäytti vähitellen ihmistyövoiman käytön ja perinteinen maaseutuyhteiskunta rupesi katoamaan. Tämä vaikeutti romanien asemaa maaseudulla ja ajoi heidät hiljalleen kaupunkeihin muiden ihmisten tavoin. Romaneille ei kuitenkaan ollut kaupungeissa asuntoja eikä heidän perinteisille elinkeinoilleen kysyntää. He joutuivat asumaan kurjissa oloissa kaupunkien laidoille syntyneissä leireissä, esimerkiksi teltoissa ja vanhoissa junanvaunuissa. Muiden romanien kanssa asuminen oli kuitenkin yhteisöllistä ja tuntui turvalliselta.
Sodan jälkeen myös rahan käyttö maaseudulla lisääntyi. Samalla tavaroiden ja palveluiden vaihtokaupat harvenivat. Vaihdantatalouden hiipumisen myötä myös henkilökohtaisten ihmissuhteiden tärkeys väheni. Kun ihmisten väliset suhteet eivät enää olleet yhtä tiiviitä kuin ennen, romanien ja valtaväestön vuorovaikutussuhde heikentyi. Kun ihmiset etääntyivät toisistaan, kasvoivat samalla ennakkoluulot vieraita ihmisiä ja kulttuureita kohtaan. Romaneihin kohdistuvat ennakkoasenteet perustuvatkin pitkälti tietämättömyyteen.
https://kulttuurinvuosikello.fi/wp-content/uploads/2015/09/Romanien-reitit.pdf
Mustalaisia syytettiin irtolaisuudesta ja saivat tuomion siitä.
Keväällä vuonna 2004
Eniten romaneja opiskelee sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, nuorisotyössä, kaupallisilla aloilla ja it-linjoilla. Käytännön- ja ihmisläheisyys on suosittua. Myös korkeakoulut taidealasta oikeustieteisiin vetävät hiljalleen. Helsingin yliopistossa kielitieteitä opiskeleva Anette Åkerlund tahtoo romanikielelle joskus oman laitoksen.
"Ainakin Pariisissa, Prahassa ja Wienissä voi suorittaa jo koko tutkinnon. Jos nuoret saa liikkeelle, romanikielellä on tässä maassa oikeasti tulevaisuus. Oma koulukaan ei ole suuruudenhullu idea."
https://www.city.fi/ilmiot/nuoret+romanit/1126
Anneli Sari ( Sari Intian kieltä ) hindiä ja Friman laulaja joku tango laulu voittaja mikä se nyt oli nuori mies. Castrot on juutalaisia ....muuten....
Aloittaja kyseli romanien YLEISIMPIÄ ammatteja. Ja sitten joku vastasi, että sosiaalityöntekijä. Ja laittoi linkin, että Jenita Stenroth oli artikkelin mukaan sosionomi ja opiskeli sosiaalityöntekijäksi.
Hain Julkiterhikistä ja tulos:
"Hakutulos
Nimi: Jenita Anneli Kristiina Stenroth
Syntymävuosi: 1988
Rekisteröintinumero: 25106008177
Oikeudet:
sosiaalityöntekijä
sosionomi"
Veikkaan, että sosiaalityöntekijä ei todellakaan ole romanien yleisimpiä ammatteja. Veikkaan, että Jenita on Suomen ainut romanitaustainen sosiaalityöntekijä. Veikkaan, että Jenita on opiskellut sosionomiksi oppisopimuksella.
Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Julkiterhikistä voi nimen perusteella tarkistaa, onko kyseisellä ihmisellä sosiaali- tai terveydenhuollon Valviraan rekisteröity tutkinto.
Roth on juutalainen nimi kyllä olisiko seka avioliittoja.Kurdeissa on puolijuutalaisia avioliitossa.
Joo, ei ole sosiaalityöntekijä romanien yleisimpiä ammatteja. Tuon kommentin kirjoittaja on ehkä sekoittanut sosiaalityöntekijän, joka on yliopistotutkinto, sosionomiin, joka puolestaan on ammattikorkeakoulututkinto, tai sitten hän haluaa vain "hämmentää" keskustelua.
AMK- ja yliopistotutkintoja ei voi suorittaa oppisopimuksella. Ainoastaan ammattiopistotutkintoja pystyy suorittamaan oppisopimuksella.
Korkeakoulutetut ovat usein sosionomeja
Romako-hankkeen noin kolmestakymmenestä korkeakouluopinnoista kiinnostuneesta romanista yhtä lukuun ottamatta kaikki tähtäävät sosionomeiksi tai sosionomi-diakoneiksi. Tilanne on romanikoulutuksen kentällä tyypillinen. Ala työllistää hyvin, ja moni kokee hallitsevansa sosionomin työssä vaadittavat asiakaspalvelutaidot kuin luonnostaan. Usein opiskelijaa ohjaa myös hengellinen kutsumus auttaa lähimmäisiään. Valitettavasti sosionomin opintoihin päädytään toisinaan myös sen vuoksi, että opiskelija on kokemustensa myötä menettänyt uskonsa työllistyä muualla kuin sosiaali- ja terveysalalla.
https://romako.diak.fi/kuusi-faktaa-suomen-romanien-koulutuksesta/
Suomessa Stenroth on perinteinen romanisukunimi etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Roth on perinteinen romanisukunimi varsinkin Keuruun seudulla. Näillä sukunimillä varustettuja ihmisiä asuu tietysti muuallakin Suomessa. Stenroth- ja Roth-nimiä on myös valtaväestösuomalaisilla ja suomenruotsalaisilla sekä Roth-nimeä kertomasi mukaan juutalaisilla. Kurdien sukunimistä minulla ei ole paljon tietoa.
Ketjuun vastanneet eivät ole edes ymmärtäneet aloituksessa esitettyä kysymystä. Se oli: Mitkä ovat romanien yleisimmät ammatit?
Aloituksessa EI esim. kysytty, onko joku romani joskus suorittanut jonkun akateemisen tutkinnon. Poikkeuksia löytyy aina.
Yrittäkäänytkeskittyä ja vastata kerrankin REHELLISESTI.
MITKÄ OVAT ROMANIEN YLEISIMMÄT AMMATIT?
Mulla ei ole mitään tilastoa aiheesta, mutta oman kokemukseni mukaan varsinkin romaninaisissa on nykyään paljon lähihoitajan tutkinnon suorittaneita, myös romanimiehiä on opiskellut lähihoitajiksi. Suuri osa lähihoitajan töistä tehdään hoitajan puvussa. Joissakin lähihoitajan töissä voi käyttää myös pitkää hametta, jopa romanihametta, esimerkiksi joissakin asumisyksiköissä ja päiväkodeissa.
Olen huomannut, että yllättävän monet ihmiset luulevat, että lähihoitaja vain pesee ja syöttää vanhuksia (todella tärkeitä töitä toki nämäkin). Tässä on SUPER-liiton sivuilta kopioituna vähän tietoa siitä, miten erilaisia töitä lähihoitaja voi tehdä. Koulutuksessa suuntautumisaloja on useita.
Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä
Mielenterveys- ja päihdetyössä voi työskennellä monenlaisissa toimipaikoissa: ryhmäkodeissa, päihdehoitolaitoksissa, kotihoidossa tai psykiatrisilla osastoilla. Kaikessa arjen toiminnassa pyritään asiakkaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.
Kuntouttava työote kuuluu lähihoitajan laajaan työnkuvaan jatkuvana osana työskentelyä. Kuntoutukseen kuuluu asiakkaan tukeminen mm. ruoanlaitossa, hygieniassa, siisteydessä ja lääkehoidossa. Päämääränä on toimintakykyinen arki ja asiakkaan omien tavoitteiden saavuttaminen.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa työskentely vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, halua tehdä moniammatillista yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja huumoria sekä kykyä sietää pettymyksiä.
Lähihoitaja suun terveydenhoidossa
Lähihoitajan työ suun terveydenhuollossa on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Iso osa työstä koostuu hammaslääkärin avustamisesta erilaisissa toimenpiteissä, kuten tarkastuksissa, paikkauksissa, juurihoidossa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Lähihoitaja huolehtii tarvittavista instrumenteista ja tarveaineista sekä niiden tilauksesta. Usein hoitajat huolehtivat myös ajanvarauksesta.
Työ vaatii monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Suun terveydenhoito kuuluu laajaan lähihoitajan työnkuvaan kaikilla osa-alueilla. Suun terveyden tarkkailu on osa kokonaisvaltaista hoitoa.
Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa
Päiväkodissa työskentely on monipuolista ja haastavaa. Alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatustyö vaatii paitsi joustavuutta myös hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.
Lähihoitaja tekee työtä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Tärkein tehtävä on huolehtia lasten päivittäisestä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tehdä yhteistyötä lasten huoltajien kanssa. Lähihoitaja ottaa vastuuta työpaikalla pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidosta.
Työskentelyssä saa käyttää omia vahvuuksiaan, esim. musikaalisuutta lauluhetkissä, kädentaitoja askartelussa ja liikunnallisuutta jumpassa. Kielitaitoakin saa käyttää sillä ryhmissä alkaa olla paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.
Lähihoitaja ikäihmisten palveluasumisyksiköissä
Lähihoitajan tehtävä on huolehtia potilaiden perushoidosta kokonaisvaltaisesti hyvän hoitotyön käytäntöjä noudattaen. Työ asumispalveluissa on vaativaa ja monipuolista. Lähihoitajan laajaa osaamista saa käyttää hyödyksi työskentelyssä.
Lähihoitaja tukee potilaan/asiakkaan toimintakykyä kuntouttavalla työotteella. Työtehtäviin kuuluu mm. potilaan tilan vaatimat erikoishoidot, kuten haavahoito ja katetrointi. Työhön kuuluu isona osana myös lääkehoito annettujen ohjeiden mukaisesti ja potilaan/asiakkaan tilan jatkuva tarkkailu ja kirjaaminen. Vuorovaikutustaidot ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä hoitotyössä. Lähihoitaja on osa moniammatillista tiimiä.
Lähihoitaja vammaispalveluissa
Vammaispalveluissa lähihoitajan työ vaatii laaja-alaista osaamista vammaisuudesta, hoitotyöstä ja ohjaamisesta. Vammaistyö on monipuolista ja työskentelypaikkoja on monenlaisia. Ammattietiikan merkitys korostuu vammaistyössä. Lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta erilaisille asiakkaille. Kuntouttava työote ja apuvälineiden käyttö on tärkeää vammaistyössä. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kommunikointi erilaisia keinoja käyttäen kuuluu isona osana lähihoitajan työtä.
JATKUU
Lähihoitaja erikoissairaanhoidossa
Potilaiden suuri vaihtuvuus tekee työn erikoissairaanhoidon vuodeosastolla monipuoliseksi ja haastavaksi. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika osastolla on kolme - neljä vuorokautta. Erikoissairaanhoidossa lähihoitajan vastuulla on potilaiden hyvä perushoito, joka on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista. Hyvä perushoito ennaltaehkäisee makuuhaavojen, iho-ongelmien ja infektioiden syntymistä.
Työ on tiivistä yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa. Työtehtäviin kuuluvat potilaan ohjaaminen, valmisteleminen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä niiden jälkeinen valvonta ja tarkkailu. Työ vaatii joustavuutta ja taitoa tehdä nopeita ratkaisuja sekä toimia tilanteen mukaisesti.
Lähihoitaja päivystyksessä
Työ päivystysosastolla on ottaa vastaan ambulanssipotilaita ja tarkkailla hoitoa odottavien potilaiden vointia. Huolehtia päivystyspotilaiden turvallisuudesta ja pitää heidät ajan tasalla jonotilanteesta sekä mahdollisista viivästyksistä. Tärkeä osa työnkuvaa on potilaiden/asiakkaiden omaisten ohjaus ja neuvonta.
Lähihoitaja voi ottaa potilailta/asiakkailta virtsanäytteitä sekä tehdä itsenäisesti pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluja jne. Lisäksi lähihoitaja toimii avustajana useissa päivystyksessä tehtävissä toimenpiteissä.
Lähihoitajan työssä pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä ja olemaan joustava. Työ edellyttää yhteistyökykyä, järjestelmällisyyttä, empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. On tärkeää myös osata ennakoida tilanteita ja huolehtia potilaiden/asiakkaiden turvallisuudesta.
Lähihoitaja vastaanottotyössä
Työ terveyskeskuksen vastaanotossa työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Työskentely ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarvetta, kirjataan potilastietojärjestelmään. Työtehtäviin voi kuulua myös lääkäreiden saneluiden purkamista ja kirjoittaa lääkärin sanelun mukaan erilaisia todistuksia ja lähetteitä. Työhön kuuluu myös avustamista monenlaisissa toimenpiteissä poliklinikalla.
Potilaiden toimenpiteen jälkeinen seuranta ja tarkkailu on erittäin tärkeä osa työtä. Työ on monipuolista ja vastuullista. Asiakkaina on kaiken ikäisiä, ja työntekijän on kyettävä arvioimaan hoidon tarve ja kiireellisyys nopeasti. Työssä vaaditaan joustavuutta, hyvää stressinsietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja.
Lähihoitaja kotihoidossa
Lähihoitajan työ kotihoidossa koostuu pääasiassa itsenäisistä kotikäynneistä. Asiakkaana ovat usein ikäihmiset tai työikäiset ihmiset, joilla on jokin sairaus tai vamma. Kotihoidossa lähihoitajan työ on asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. Työhön kuuluu mm. huolehtia asiakkaan hygieniasta, lääkehoidosta, ravitsemuksesta. Lääkkeiden vaikutusten seuranta on iso osa työnkuvaa. Lähihoitaja laatii yhdessä tiimin kanssa asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmia.
Kotihoidossa toimiva lähihoitaja tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata ihminen tämän omassa kodissa. Asiakkaan omaa tahtoa ja itsemääräämisoikeutta on aina kunnioitettava. Vaikka työn itsenäinen luonne vaatii päätöksentekotaitoa, niin tukea saa muilta tiimin jäseniltä.
https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-moniosaaja/
Ja mitä vidun listaa nyt laitetaan, että missä lähihoitajat voi olla töissä.
Onko tosiaan näin vaikea vastata esitettyyn kysymykseen?
Tässä esimerkkiä, miten voisi kertoa:
Esim. minun vanhempani olivat äiti sairaanhoitaja ja isä insinööri, syntyneet 1940 -luvulla. Sisarukseni ovat koulutukseltaan yksi lukion opettaja, yksi insinööri, yksi toimittaja, yksi sairaanhoitaja. Kolmella heistä on puolisot ja ammateiltaan opettaja, lääkäri ja lastentarhanopettaja. Minä ja puolisisoni olemme akateemisia, mutta en kerro tässä nyt tarkemmin. Ei ole yhtään työikäistä eläkeläistä, vankia, kouluttamatonta tai työtöntä.
Mites teillä?
Ennen oli romanien yleisin ammatti naisilla käsityöläinen ja miehillä hevosenkasvattaja ja ravivalmentaja. Nykyisin niin naisilla kuin miehillä on Romanikielen opettaja ammattina.
huomasin että sosiaalialalla on töissä mm. päihteiden ja huumeiden kanssa käyttävien kanssa
onko vaaliehdokas Simo Grönroos romaani?
Eikö järki riitä vastaamaan?
Tässä suomalaisten yleisimmät ammatit. Vertailun vuoksi.
Riittääkö?
https://tilastokeskus.fi/julkaisu/cktws35s04dru0b553lzi7aci
Käytännössä jakauman ei pitäisi poiketa paljoa muun väestön ammatillisesta jakaumasta. Mutta ikävän paljon näkee vieläkin pitkäaikaistyöttöminä sossun asikkakaina olevia nuoriakin romaneita. Eikä teitä yhtään hävetä? Arkipäivinä kävelette ympäri kyliä ja veljeilette valkolaisen moniongelmaisen roskaväen kanssa. On lakeerikenkää, pahvihousua, valkoistakauluspaitaa, isoja sormuksia ja kaulakoruja kuin Hollywood leffojen italialaisilla mafiasoilla. Jos koulu jää kerran kesken. Voi hakea uudelleen aikuisenakin. Ei uuden ammatin opiskelu ole nykyään mitään ihmeellistä joka vapaaehtoisesti tai sitten entisen työn loputtua.
Onko sossun kanta asiakkaat koskaan hävennyt etuoikeutettua asemaansa. Kun on nähnyt Romanian romaneja kerjäämässä tai tonkimassa roskapönttöjä pantillisia pulloja etsien. Kerran näin kun kerjäläisnainenkin katsoi inhon ilme kasvoillaan. Ihmetteli varmaan nuoria miehiä ja naisia vajonneena lopouvaiheen pultsarun asteelle.
Valkolaisia aseman seinää vasten nojaten istuvaa sekakäyttäjien laumaa. Samalla lailla hän saattaisi katsoa suomalaisia elämäntapatyöttömiä romaneja. Joilla on kaikki mahdollisuudet mutta sossun asiakkuus on valittu ammatti.
En ole nähnyt sossun asiakkaina nuoria romaneja enkä nuoria valkolaisia kun en itse ole sossun asiakas!
Mutta luin hiljattain että varsin paljon on siellä myös nuoria valkolaisia asiakkaina, on koulupudokkaita ja/tai nippa nappa peruskoulusta selvinneitä mutta jatko- opintoihin hakeutumattomia tai kykenemättömiä jne.
Autonkuljettaja varmaan yksi yleisimpiä.
Sydämelliset onnittelut kaikille valmistuneille!
Elämän kovasta koulusta kuoriutuneille
Sosiaalialalle aika moni romaninainen kouluttautuu nykyään. Hoiva-alalle ja muihin ko tehtäviin.
On varmaan yksi harvoja aloja, joissa etninen tausta ei merkkaa mitään.
Autokauppiainakin on aika paljon romaneja, ainakin näissä pikkuliikkeissä, moni romanimies on itse perustanut jonkun tmi-yrityksen, millä myy käytettyjä autoja. Siitähän oli juttua tässä Jetro Rostedtin yhdessä ohjelmassakin, missä tutustui muistaakseni Pohjanmaan romaneihin.
Ja hevoshommissa tosiaan romaneita on jonkun verran.
Mutta onhan monella muullakin alalla romaneita, joko täysromaneita tai puoli-/"vartti"romaneita.
Esim Janette Grönfors on pk-seudulla kaupan kassaneitinä, jos yksittäisiä henkilöitä nimetään ja Janettehan oli Iltasanomien lööpeissäkin jossain vaiheessa työssään kohtaamansa rasismin vuoksi.
Yksi puoliromani ainakin on elintarvikealalla töissä ollut jo yli 20v, on tuttu sälli vuosien ajalta. Ihan hyvä tyyppi ja ahkera työntekijä, tekee pitkiä työpäiviä ja hallitsee työnsä.
Ja kohtaa vähintäänkin viikoittain myös syrjintää ym negatiivista työssään jopa työyhteisönsä taholta romanitaustansa vuoksi, vaikka on elänyt koko ikänsä kuin valkoiset. Naureskellut itsekin välillä puolihuvittuneena ja puolivittuuntuneena, että on ihme, että silloin hän on kyllä maailman mahtavin mies, kun jotain tarvitaan töissä ja muutenkin ja muuna aikana hän on vain "kusipäinen paskamanne" kollegoille. Ja sitten ihmettelevät, kun hän pitää etäisyyttä ihmisiin. Ei puhu yksityisasioitaan töissä eikä vietä vapaa-aikaansa töykavereiden kanssa jne. Ja muutenkin viihtyy paremmin omissa oloissaan muutaman ystävänsä kanssa.
Autokauppias ja romumies joita itse tunnen jos on mies.
Myyjä jos on nainen.
Hevosmies
Yllättävän moni on toimitusjohtajana yrityksessä Mercedes-Benz.
Logistiikka - ja rahtipalvelut
Yleisimmät ammatit, ensin mikä on prosenttimäärä romaneista työikäisistä ketkä yleensä ovat töissä. Siis oikeissa töissä. Eläkkeelle pääsevät jo nuorena.?
Romanikielen opettaja
Mie oon jo 8 vuotta tehnyt rekisterikilpiä työkseni. Laittakaapa valkolaiset paremmaks
Tiedän useita opettajia.
Hevoskauppiaat on vaihtunu autokauppiaiksi,kelloja myös kauppasivat ennen. Vaan en alkaisi kaupantekoihin nuitten kanssa!
RAVIVALMENTAJAT JA ROMANIKIELEN OPETTAJAT SIINÄ YLEISIMMÄT AMMATIT
Tunnen erään arvostetun nyt jo eläköityneen romaanin, joka oli menestyvän kiinteistöhuolto yrityksen toimitusjohtaja, tunnen lähihoitajan, joka on romaani, myös sairaanhoitajan, joka on romaani. Romaaneita on huomattavasti vähemmän, kuin valtaväestöä ja siksi niin helpolla leimataan kaikki romaanit, kun heissä-kuten valtaväestössäkin, on myös mm varkaita ym
Niitä varkaita on enemmän kuin työtä tekeviä. Siinä ehkä syy "leimaamiseen".
On sulla ystäväpiiri!
jumalan lapsi