Nyt on saatu se estonia-aluksen keularamppi hilattua ylös. Tulee mieleen että miksi ei ole kehitetty menetelmää uponneiden laivojen ja muiden mereen joutuneiden romujen ylös nostamiseksi ? Jo aikoja sitten aku ja veljenpojat pumppasi roope ankan aarrelaivan täyteen pingispalloja ja laiva nousi vähitellen ylös kuin korkki. Tämä nyt oli aku-ankassa mutta todellisuudessa ja nykyään menetelmiä ylösnostamiseen olisi ja niitä mahdollisuus kehittää mutta näin ei ole tapahtunut. Siinä olisi suuri bisnes joka tuon kehittäisi yksinkertaiseksi, edulliseksi ja siten kannattavaksi. Toisaalta kaikki uudet alukset tulisi suunnitella ja toteuttaa myös uppoamattomiksi.
Estonia ja muut romut meressä.
Anonyymi-ap
26699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Titanic suunniteltiin uppoamattomaksi.
Hän varmasti elämän, dvdnä löytyy. Suomalainen elokuva, siinä ping pong palloja nousee pintaan.
Onhan noita nostettukin mutta homma on aika kallista eikä kovin nopeatakaan.
Esim. Costa Concordia nostettiin, lienee suurin koskaan nostetuista aluksista mutta sepä ei ollut syvissä vesissä.
Toinen puoli Costa Concordiasta upposi kun se oli tehty teräksestä eikä laivaraudasta.
Mikä ero on teräksellä ja raudalla?
Ei, älä lunttaa netistä, kerro ihan lonkalta?
SS Salama (pit. 31,5 m) nostettiin myös. Yritin löytää kuinka syvää uppoamispaikassa oli mutta ei löytynyt mutta noin 30 metriä lienee aika lähellä.
Rauta on alkuaine Fe, teräs on seosmetalli.
Ero on siinä että laivaraudasta tehty laiva kelluu.
Laivarauta kelluu. Ei laivat muutoin pysyisi pinnalla.
Mutta joskus kelluvassta raudastakin tehtyjä aluksia uppoaa. Laivarautakin vettyy, jos se kastuu molemmilta puolilta.
Miksi laiva pitäisi nostaa jos se ei häiritse liikennettä ja öljyt yms aineet saadaan pumpattua ylös? Nostaminen on kallista puhumattakaan laivan kuljetuksesta purettavaksi. Romuteräksen hinta ei kata kustannuksia.
Ehjiä laivoja romutetaan pääasiassa Intiassa halpatyövoimalla, Euroopassa ei kannata ja taitaa olla lupien kanssa niin ja näin.
Varsin harvoin niitä öljyjä yms. aineita sieltä talteen saadaan, useimmiten ne päätyvät luontoon. Seuraamme nyt miten käynee tulessa olevan autojenkuljetusaluksen, meneekö pohjaan tuhannet autot akkuhappoineen, voiteluöljyineen, polttoaineineen jne. ja siinä samalla laiva polttoaineineen ja öljyineen ja kemikaaleineen jne.
Mitä niistä on ikinä mahdollista saada talteen? Eipä juuri mitään, sotku ja soppa on valmis ja luonto kiittää, taas kerran.
Maailman aluksista äärimmäisen pieni osa joutuu onnettomuuteen joka johtaa uppoamiseen. Esim Suomessa väylät ovat erittäin karikkoisia ja vilkkaasti liikennöityjä mutta onnettomuuksia sattuu erittäin harvoin. En muista joska olisi isompi alus mennyt viimeksi pohjaan Estoniaa lukuunottamatta. Estonialta on öljyjä imetty pois. Hylky ei ole kovin syvällä ja aluksesta tiedetään tankkien sijainnit ja mistä ne kannattaa tyhjentää.
Onhan niitä nostettu ja otettu uudelleen käyttöön purkamisen sijaan.
Menikö eräs Ilmarinen pohjaan?
Entä Irma?
Kun Tallinnasta lähdettiin laivoilla pakoon saksalaismiehittäjiä kohti Leningradia, useita kymmeniä laivoja ja tuhansia ihmisiä meni Suomenlahden pohjaan, et taida tietää siitäkään tapahtumasta?
Jne. jne. jne.
Laiva on omistajalle ja vakuutusyhtiölle halvempi meren pohjassa.
Sähköautojen akuissa ei happoja ei moottorissa öljyjä. Hyvä myynti kuitenkin meni kaikki kerralla kaupaksi
On niissä öljyjä.
Hauta rauha lainsäädännössä
Ne hylyt, joilla on arvoa, on nostettu tai niitä nostetaan.
Arvo tietenkin vaihtelee tilanteen mukaan.
Tällä hetkellä nostetaan ennen ydinpommia tehtyjen laivojen hylkyjä siksi, että halutaan metallia, jossa on vain vähän säteilyä.
Missä ja milloin on viimeksi räjäytetty ydinpommi ??
Viimeistä en tiedä, mutta Pohjois-Korea pamautti ainakin vuonna 2017.
Tärkeämpää on kuitenkin se ensimmäinen. Sen jälkeen valmistetussa teräksessä on säteilyä sen verran, että se häiritsee kaikkein tarkimpia instrumentteja. Muistaakseni jonkun suomalaisen sukellusveneen ovikin meni aikoinaan johonkin laboratorioon koska se oli puhdas.
Taisi olla ns. Tsar Bomba.
Netti kertoo lisää.
Se oli jo vuonna 1961.
Sen jälkeen on tehty räjäytyksiä ainakin USA:ssa, Intiassa, Pakistanissa ja Pohjois-Koreassa. Venäjälläkin on räjäytetty sen jälkeen.
Estonia on kapseloitu betoniin. Kalliiksi tulee betonin poisto.
Ei muuten ole. Oli tarkoitus muttei tehty...
Mikä vuosi, kun Estonia upposi?
Keulaportti.