Onko kukaan kokeillut saako tuollaista harjatonta kolmivaihemoottoria pyörimään esim. jouluvalomuuntajan vaihtosähköllä, jos sen kytkee konkalla kuten isot kolmivaihemoottorit on mahdollista kytkeä yksivaihesähköön?
https://www.aliexpress.com/item/1005005593396847.html
https://www.aliexpress.com/item/1005005593396847.html
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mitäs sitä virittelemään, kun harjattoman moottorin kanssa on tarkoitus käyttää sille tarkoitettua ohjainta.
Se ohjain ei pysty tekemään kuin kanttiaalto vaihtosähköä. Aito muuntajan siniaalto on parempaa.
Yritätkö trollata??? Kuvassa on 12V tasasähkömoottori joka on sisäisesti kytketty kolmivaiheiseksi
Tutki kuvia niin ymmärrät
Googlaa tämmösiä :
brushless DC motor with magnetic field sensor
Tasasähkömoottori joka toimiikin vaihtosähköllä.
Vai löytyykö kaupasta kolmivaiheakkuja?
Tätä kuvaa?
https://www.electroschematics.com/wp-content/uploads/2019/10/2-Cross-section-of-a-3-Phase-BLDC-Motor.png?w=768
Ihan tavalliselta vaihtosähkökoneelta tuo minusta näyttää.
Onko tuo siten nelinapainen ja pyörisi 50 Hz:llä 1500 rpm.
Joskus aikoinaan TKK:n luennolla tuollaista sanottiin hienosti kaksinapapariseksi [sic] joten kyllä se on nelinapainen ja tahtinopeus on 1500 rpm.
Miten tuon nyt sanoo, staattorin käämitys on kuvassa yksinapaparinen per vaihe. Oikosulkumoottorissa kierrokset passataan staattorin käämityksen napaluvulla. Miten siinä sitten roottorin napaluku muodostuu, ilmeisesti aina yksinapapariseksi?
Mistä tuo kuva on edes peräisin? Yleensä kestomagneetit ovat staattorilla, jotta vältytään hankalalta sähkönsiirrolta pyörivään roottoriin. Vai pyöriikö tuossa ulkokehä? Eikö pitäisi olla myös sama määrä napapareja, että toimii?
Kolmivaihemoottori tuskin pyörii yksivaiheisella jouluvalon muuntajalla, tai ties vaikka pyörisikin jotenkuten kahdella vaiheella, jos auttaa alkuun. Joku vanha fillarin dynamo voisi olla parempi aihio saada pyörimään. Tosin tahtikone sekin, joten pitää auttaa ulkopuolisella voimalla alkuun.
Korjaus: "kestomagneetit ovat roottorilla"
Kyllä tuossa kuvassa on aivan selvästi merkittynä "stator" ja "rotor".
Kun staattorin navassa napaisuus vaihtuu, niin roottori askeltaa 90°. Kolmivaihekoneena tuo lähtee käyntiin ihan itsestään.
Niinpäs näköjään on merkattu, eli ulkokehä pyörii. Tietääkseni kestomagneettitahtimoottori vaatii driverin joka seuraa roottorin asentoa joko asentoanturilla tai kolmannen vaiheen jännitteen nousua. Jos laittaa suoraan sähköverkkoon niin pitää auttaa ensin tahtiin, eikä saa kuormittaa niin paljon, että tippuu tahdista.
Jossakin isommissa tahtikoneissa on häkkikäämitys käynnistyksen takia lisäksi. Käynnistetään induktiomoottorina ja kun jättämä saadaan tarpeeksi pieneksi, siitä voi loikata tahtiin, jonka jälkeen häkkikäämitykseen ei indusoidu enää mitään.
Kestomagneettimoottoreille on olemassa ihan niitä varten suunniteltuja taajuusmuuttajia mutta kyllä ne lähtevät käyntiin ihan tavallisellakin taajuusmuuttajalla jos vehkeessä on riittävästi puhtia.
Hiukan ne moottorit aluksi leikkivät kengurua jos ne ovat irtonaisena pöydällä mutta tuo menee ohi kun ne pääsevät vauhtiin.
Kokeilin joskus puolen kilowatin koneella ja löysin kenguruominaisuuksia parillakin nopeudella mutta tarkempi selvittely jäi sitten tekemättä kun ei ollut oma kone ja piti vain vaihtaa laakerit eikä tehdä tieteellisiä tutkimuksia.
Varmaan ilman kuormaa pyörii taajuusmuuttajalla, jos rampilla ajaa ylös. Jos moottoria kuormittaa, pitäisi olla se asentotunnistin, että magneettikenttää käännetään eteenpäin vasta sitten, kun roottori se on oikeasti saavuttanut asentosna, eikä vain oleteta, että se seuraa kuin hai laivaa ja pysyy perässä. Jos suoraan täräyttää nollavauhdista 50hz verkkoon, pitää auttaa alkuun.
" Eikö pitäisi olla myös sama määrä napapareja, että toimii? "
Eikös se pyöriminen juurikin edellytä että on eri määrä napoja?
Tällä ei ole sitten edellytyksiä pyöriä?
https://en.wikipedia.org/wiki/DC_motor
Hölömö!
Entäs tahko, onko sillä edellytyksiä pyöriä?