Netissä törmäsin sattumalta mahtavaan tietoon: Dingosta on tekeillä kirja, joka julkaistaan tänä syksynä.
Tässä lisätietoa:
https://kansallinen.fi/tuote/dingo-unohtumattomia-tarinoita/
Eli ääneen pääsevät niin bändin jäsenet kuin muut bändin ympärillä työskennelleet. Tarkemmin tuossa ei kerrota, mutta ilmeisesti teos käsittää koko uran. Vuoteen 2024 asti.
Pakko sanoa, että hemmetin hienoa että fanien toiveisiin on vastattu. Oli jo aikakin saada kunnon Dingo-historiikki maailmaan. Dingo on nyt niitä harvoja tämän tason bändejä Suomessa joista ei ole kunnon historiikkia tehty.
Tässä lisätietoa:
https://kansallinen.fi/tuote/dingo-unohtumattomia-tarinoita/
Eli ääneen pääsevät niin bändin jäsenet kuin muut bändin ympärillä työskennelleet. Tarkemmin tuossa ei kerrota, mutta ilmeisesti teos käsittää koko uran. Vuoteen 2024 asti.
Pakko sanoa, että hemmetin hienoa että fanien toiveisiin on vastattu. Oli jo aikakin saada kunnon Dingo-historiikki maailmaan. Dingo on nyt niitä harvoja tämän tason bändejä Suomessa joista ei ole kunnon historiikkia tehty.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Todella kiinnostavaa! Hämmentää nyt vain kirjailija Sami Lotila. Mitä kävi Santtu Luodon pitkään työstetylle ja vähän epäonniselle Dingon viemää -projektille?
En tosiaan tiedä. Se piti julkaista jo 2008. Sitten julkaisua lykättiin vuodella. Lopulta koko projekti taidettiin haudata kaikessa hiljaisuudessa.
Toivottavasti tämä hanke nyt toteutuu ja kirja todella rulee julkaisuun. Toivottavasti saadaan myös bastauksia moniin kysymyksiin bändin 80-luvun jälkeisistä vaiheista, joita tälläkin palstalla on esitetty.
Kirjan julkaisu osuu hyvään saumaan. Tulee kauppoihin joulun alla ja ennen elokuvan ensi-iltaa.
Itse vanhana Dingo -fanina odotan ehdottomasti enemmän tätä kirjaa. Elokuva on kuitenkin näytelty ja osittain fiktiivinen, faktoihin perustuva historiikki on aina oikean bändin tarinaa.
Tässä ehkä lähempänä totuutta tuo yhden miehen projekti:
https://akateeminenwebshop.com/tuote/sami_lotila/unohtumattomia_tarinoita_dingosta/9789523739352
Ei ole mikään virallinen dingo-kirja. Tuskin mitään uutta kuullaan…
Mistä tiedät ettei ole virallinen?
Eikö viralliset kirjat sun muut tehdä yhteistyössä? Tässä tapauksessa kyseisen bändin kanssa. Tuossa ei enää lue dingolaiset tai nykyään organisaatiossa mukana olevat…
"Dingosta on kirjoitettu paljon, mutta ei vielä kaikkea. Tämä kirja antaa puheenvuoron dingolaisten itsensä lisäksi myös kaikille heille, jotka ovat olleet ja yhä ovat mukana Dingo-koneistossa ja sen liepeillä: keikkojen järjestäjille, studio- ja levy-yhtiöihmisille, muusikoille, myyjille ja markkinoijille, toimittajille sekä tietysti Dingon faneille ja keräilijöille."
Kirjan kuvaus poikkeaa hieman eri kirjakauppojen sivuilla. Toisessa versiossa sanotaan, että annetaan ääni bändin organisaatiossa ja sen liepeillä olleille muusikoille. Tarkoittaako se siis bändissä soittaneita muusikoita?
Dingossa on vuoden saatossa soittanut melkein 40 muusikkoa, luulisi edes jonkun niistä pääsevän ääneen.
Mielestäni ei silti kannata vetää vielä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.
Siis vuosien saatossa...
Ydinbändiä laajemmat näkökulmat nyt ovat sinänsä vain hyve tai itsestäänselvyys jossain hyvässä historiikissa.
Seiskan mukaan Neumannilla 88k€ ulosotossa. Ei sovi rahan kanssa yhteen hän, ihan katastrofaalista taloudenhoitoa ollut jo 40 vuotta.
Ja on todella hyvin saanut velkaa lyhennettyä.
Seiska vaan yrittää taas kalastella klikkejä kohuotsikoilla.
no ei tuo paljon ole miehelle joka tienaa 100000e vuodessa.
En jaksa kaivella, mutta liekö nuo nykyvelat peruja sieltä Vain elämää -kauden veroveloista? Siitä on kuitenkin jo aikaa. Aika erikoista ja hieman surullista, ettei menestynyt 65-v mies käytännössä omista mitään. Noh, onpahan motivaatiota keikkailuun vielä muutamaksi vuodeksi.
Vain elämää oli kyllä kannattavan hieno ja tervehenkinen sampo muutenkin, toivottavasti ei huku arkistoista vahingossa.
Akuutti muovitaidetuote pyörittelemässä silmiä parille vanhentuneelle legendalle ajan häpeätraumaformaattien hengessä.
Viimeinkin bändistä julkaistaan se kauan puhuttu kirja. Tässä vaan tuo kansikuva mietityttää, että toivottavasti ainakin Neumann sekä Jonttu ovat olleet ideoimassa kantta ja tietty kokonaisuutta.
Dingo logo pitää olla oikeassa tyylissä kuten tiedämme. Odotellaan syksyä ja katsotaan millainen tuo kirja tulee olemaan.
Kaikkea ei voi muistaa eikä kirjoittaa.
Se on oikeasti erikoista, että Dingosta ei tähän mennessä ole julkaistu kunnollista koko uran kattavaa kirjaa. Ei tule mieleen toista saman tasoista suomalaisbändiä, josta ei olisi. Monesta paljon vähemmän menestyneestäkin on kirjoitettu kattavia opuksia.
Kirjoja Dingosta on tehty, mutta nekin 80-luvulta. Neumannin Tähti ja meripoika vuodelta 1992 ennen comebackeja. Sitten on 2017 se Dingo-kipparin lokikirja, mutta ei sitäkään Dingo-historiikiksi voi sanoa. Liian hajanainen teos ja historiaa käsitellään vain pintapuolisesti.
Toivottavasti bändi on mukana kirjan teossa, ja tästä tulisi se kauan kaivattu historiikki.
Näin eikä muuten.
Beatles-bändi keskiöön maanisiin markkinakuvatuksiinkin, ei "Noippa ja tähdet" vielä kerran, kai tuon nyt aienokkakin sanoo leffan jälkituulissa jossain joulumarkkinoilla.
on kyl erikoista ettei ole koko uran kattavaa kirijjaa tehty ettå myö oon ihimetelly tota asiaa tosi paljo että hyvä asia kun mainittit ton sillä itte samaa mietin eli varastit suustani sanat eli ite aioin ihan sammaa kirijottaa tänne että missä on koko uran kattava kirja?????????????????
Ajatuksen lentoa dingoporukan ois kiva lukea kun neumanni on ussein vähätelly itseään sanoen "koulussa keskiarvo oli kauhean huono että ne koulut meni huonosti" mutta ei koulun todistus välttämättä kerro mitään miten hyvin ossaa ajatella älykkäästi.
Ihanaa roskaa suoraan valheen suusta
Readme.fi kotisivuilla tulossa oleva Dingo kirja kansikuva odottaa itseään vielä. Sivuja kirjassa on vain 256.
Toivottavasti on ennen julkaisemattomia kuvia mukana. Sivumäärä on pieni verrattuna siihen mitä bändi on tehnyt näinä 40 vuotena.
Saa sitten nähdä millaisen vastaanoton tuo kirja saa. Tosin Hanoi Rocksin uudessa kirjassa sivuja on 304.
No ei bändi nyt niin kovin paljon mitään ihemitä tehnyt sitten kasarin. keikkoja toki kiitettävästi.
Musiikkilisesti Dingo ei mitään maata mullistavaa ole aikaan saanut. Muutaman kelpo biisin kyllä. Esim Perjantai on aivan loistava kappale. Miten ihmeessä mies joka osaa tehdä niinkin hienon biisin osaa tehdä myös paljon huonoa.
ai saakeli hianoo jos se kirija tehhään.
ja toivottavasti sitä kirijaa ei tehä hutaisemalla että se tehtäs huolellisesti pitkässä valmistusprosessissa että sen tekkoon vois varata aikaa vaikka 1-2 vuotta , enemmänkin, koska hilijaa usein parempi tullee. =)
Tämä on muutamassa kuukaudessa kokoon kyhätty ja tämä ei ole muuta kuin eri ihmisten omia muistelmia. Ei mikään virallinen Dingo-kirja!
aha okei kiitod tiedodsta mut ois mahtavista mahtavin idea joskus ns virallinen dingo-kirja ja semmonen kirja nimenommaan johon panostettaisiin siten kuten kuvasin tossa.
Kirjaa tuskin ostaa edes sukulaiset.
Juu, en kyllä osta minäkään.
Nyt on julkaistu kirja.fi netti sivulla tuo Dingon kirjan kansikuva. On muuten hieno!
https://kirja.fi/products/unohtumattomia-tarinoita-dingosta-9789523739352
Outoa että molemmissa kannen kuvissa osan bändin jäsenten kasvot eivät ole selkeät. Alemmassa Pete ja Quuppa, mutta ylemmässä sentään he näkyvät selkeästi eli ei ole ilmeisen tietoisesti tehty.
Tosiaan vaikuttaa olevan haastatteluteos, johon haastateltu bändin kanssa tekemisissä olleita ihmisiä. Ei mikään virallinen historiikki bändin urasta. Toivottavasti sellainenkin joskus saataisiin.
Mielenkiintoista, että tuossa Lotilan kirjassa on äänessä mm. Dingon alkuperäinen kosketinsoittaja Tuomo "Tumppi" Vähä-Pesola.
On muuten ainoa Dingon alkuperäisistä jäsenistä, joka ei ole soittanut bändin riveissä kertaakaan 80-luvun jälkeen. Tumppi toki ei soittanut millään levylläkään paitsi niillä Kunnian päivillä julkaistuilla ekoilla demoilla.
joo mä lukkiin siitä että tumppi soitti tosiaan joo niil ekoilla julkaistuilla demoille kuten biisit kuumat kuninkaat ja tiikeri joita pijän dingon tuotannon top10 parhaimpien biisien joukossa. Tiikeri on noussut etenkin ihan mahtavan mielenkiintoiseksi teokseksi että se on jotenki omaperäinen ja kunnianhimoinen teos.
Onko tumppi vaikuttanut dingosta poistumisen jälkeen missään muualla musiikin parissa?
Tumppi on soittanut Pori Bandissa, jossa on ollut myös Pete ja Tumpilla on oma äänitysstudio Porissa.
Tumppihan palasi Dingoon kesällä 1986, Nuotion Peten erottua bändistä, ja soitti Dingon kultakauden viimeisillä keikoilla.
Niin palasi. Mutta sekin visiitti kesti muutaman kuukauden ajan eikä bändi enää levyttänyt.
Kumma kun en ole koskaan nähnyt yhtäkään kuvaa keikoilta.
Mutta 80-luvun jälkeen Tumppi ei ole bändissä enää ollut. Kaikki muut 80-luvun jäsenet ovat jossain vaiheessa soittaneet bändissä kasarin jälkeenkin.
Tumppi oli bändissä kolmisen viikkoa, ei edes yhtä kuukautta. Pete lähti syyskuun puolivälissä. 7.10. bändi jo hajosi,
Varmasti mielenkiitoinen kirja. Kerran luettava ja kirjastostahan tuo kannattaa käydä lainaamassa. Mahtaako kirjassa olla edes mitään uutta vai toistellaanko jo vanhoja tarinoita.
Tämän voisi kyllä hankkia jopa hyllyyn, vaikka yleensä ei musakirjoja niin viitsi nurkkiin keräillä. Vanhat tarinat hyvin kerrottuina ovat mainioita, ehkä saagasta voi jotain lisääkin aina ammentaa...
Voi mahtavaa, saavatko 60-70- kymppiset ukot vielä muutaman lantin tällä tavalla..
Ja erityisen mahtavaa on ollutkin yhtyeen suksee viimeisten 20 vuoden aikana, sääliksi kävi eräänä juhannusaattona kun ohikulkiessani näin Niemisen jollottamassa syrjäisen baarin pihalla muutaman kymmenen hengen yleisölle ikivanhoja kappaleitaan...
Kuuntele öäivän lapsitähtiä, ne elää vielä pitkään monet.
Turhaakin turhempi kirja joka ei varmasti kaupaksi mene.
Kuvaa hyvin suomalaista alikehittynyttä epäkulttuuria, että kirjoja ei ole jo monia.
Hyvä jos vihdoin tulossa ainakin yksi.
Onko kukaan ehtinyt lukea tätä kirjaa? Millainen oli?
Hyvä:)
Lainasin kirjastosta kyseisen teoksen. En ole vielä koko kirjaa lukenut, mutta jotain havaintoja pystyn jo tässä vaiheessa kertomaan.
Kirja tosiaan on epävirallinen eikä bändi ole osallistunut sen tekemiseen. Neumannia tai muitakaan nykyisiä jäseniä ei ole haastateltu kirjaan.
Sen sijaan äänessä on kolme ex-Dingoa: Tumppi Vähä-Pesola, Jani Hölli ja Rein T. Rebane. Äkkiseltään nämä vaikuttavat kirjan kiinnostavimmalta annilta. Höllin ja Rebanen osuuksissa käydään läpi 2000-luvun "uuden Dingon" vaiheita.
Kyseessä ei siis ole mikään historiikki vaan kirja koostuu useista erillisistä haastatteluista. Tähän saakka luetut osuudet keskittyvät aika paljon 80-luvun vaiheisiin, mutta välillä puhutaan comebackeistakin.
Kiinnostavia tarinoita toki ja minullakin lukeminen vielä kesken. Sitä virallista Dingo -historiikkia kaivataan silti edelleen.
Luin kirjan. Onneksi ei ole virallinen Dingo-tuote. Kirja on kirjoitettu kuin olisi kooste erillisistä lehtijutuista, sen verran paljon on saman asian toistoa. Välillä luulin lukevani kirjaa Yö-yhtyeestä enkä Dingosta. Myös se, että kirjassa on haastateltu Neumannin Dingo-nimellä esiintyneen taustayhtyeen 2000-luvun jäseniä tekee kirjasta epäkiinnostavan, kun pääasia pitäisi olla 80-luvun unohtumattomassa Dingo-huumassa. Kirjassa on muutama muusikon/roudarin haastattelu, joilla ei ole mitään annettavaa teoksen lukijalle. Ihmettelen, että Norres on antanut kirjaan haastattelun. Kirjan parasta antia oli muutama 80-luvun valokuva, jota en ole aiemmin nähnyt.
Vähän samoilla linjoilla. Hajanainen haastattelukokoelma, moni asia toistuu moneen kertaan. Ehkä uusille Dingon faneille tämä voi olla kiinnostavaa luettavaa, mutta minulle ei tarjonnut mitään uutta. Suurin osa kirjan sisällöstä on kerrottu muissa kirjoissa moneen kertaan. Sitten on sellaisia osuuksia jotka eivät tarjoa mitään uutta. Kuten että mitä mieltä Mikko Alatalo tai Sakari Kuosmanen ovat Dingosta. Joissakin haastatteluissa puhutaan niin pitkään muista asioista kuin Dingosta, että oikein jo miettii, miksi koko haastattelu edes on kirjassa.
Mielestäni nuo 2000-luvun Dingo-jäsenten osuudet olivat kirjan mielenkiintoisinta antia. Muut eivät sitten hirveän kiinnostavia olleetkaan. Paitsi tietty Vähä-Pesolan haastattelu. Ihmetyttää silti, miksi kirjaan ei haastateltu enemmän bändin ex-jäseniä ja nykyisistä ei ketään?
Kirjan alkusanoissa sanottiin jotain, että paljon tuli tietoa joka on parempi jättää kertomatta kirjassa. Ihmetyttää aika tämä Dingon ympärillä pyörivä vaikeneminen. En tiedä mihin Lotila tuolla viittaa, mutta jostain halutaan vaieta. Ja kuulemma moni kieltäytyi haastattelusta. Ei tietty ihme jos lopputulos on sekava haastattelukokoelma.
Mikähän siinä on, että sitä virallista Dingo -historiikkia ei ole saatu tehtyä? Kunnollinen kronologisesti etenevä historiateos, joka käsittelee myös bändin 2000-luvun vaiheet. Kirjaan haastateltu nykyisiä ja entisiä jäseniä. Sellaiselle kirjalle olisi tarve. Tämä Lotilan opus tuo mieleen jonkun erillisistä lehtijutuista tehdyn koosteen.