Kveenien paikannimiä

Lainaan Ruijan Kaiku-lehden tekstiä:


Trygg Jakola:
– Iloinen uutinen

Finmarkun läänin koulupäällikkö Trygg Jakola ei pelkää, että kveenin kieli olisi uhka suomenopetukselle.

TEKSTI LIISA KOIVULEHTO
TROMSSA – Tämä oli iloinen uutinen, Jakola sanoo.
– Eikö ole olemassa vaara, että kveenin kieli uhkaisi suomen kielen asemaa Norjan kouluissa?
– Ei. Oikeus suomenopetukseen on ja pysyy, hän sanoo.
– Meidän on hyväksyttävä se, että jotkut suomenoppilaat tulevat valitsemaan kveenin. Luulen, että näin tapahtuu varsinkin Porsangissa. Varengissa suomen kielellä on vahva kannatus. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa pitää valita. Ehkä jotkut valitsevat molemmat. Monimuotoisuus on rikkautta, Jakola toteaa.•

Miltä kveeninkieliset kyltit näyttäisivät Raisissa?


RAISI – Norjan puolustusministeriö antoi 1870-luvulla käskyn maanmittauslaitokselle, että kaikki ”muukalaisperäiset paikannimet” kartoissa pitää kääntää norjaksi. Kveeninkieliset nimet eivät siis ole poistuneet itsestään. Tämä oli poliittinen päätös, kveenin nimikonsulentti Irene Andreassen sanoo.
– Oikeusministeriö suhtautui saamenkielisiin nimiin suopeammin kuin kveeninkielisiin. Tämä käy ilmi oikeusministeriön ja maanmittauslaitoksen kirjeenvaihdosta 1920-luvulla, Andreassen sanoo.

Lemmijoki vanhin
Kveeninkielinen paikannimi Lemmijoki löytyy kirjallisista lähteistä jo vuodelta 1595; se on vanhin dokumentoitu nimi, vanhempi kuin norjan- tai saamenkielinen. Mutta kesti yli 400 vuotta ennen kuin se saatiin tienvarsikylttiin. Nyt Porsangin kunnassa on kuusi kolmikielistä kylttiä. Porsankia seurasi Vesisaari: Kaupunkitaajaman reunoille tuli kolmikieliset kyltit pari vuotta sitten. Koko Finmarkussa on vain seitsemän kolmikielistä kylttiä.
Alattiossa on kaksi kaupunginosaa, joilla on ainoastaan kveenikieliset nimet: Kaiskuru ja Kaakkuri.

Raisissa ei mitään!
Pohjois-Tromssasta ja Finmarkusta on kerätty tuhansia kveeninkielisiä paikannimiä, mutta vain harvat ovat näkyvillä.
– Raisissa ei ole mitään näkyvissä! Tämä on tosi ihmeellistä, sillä missään kunnassa kveeninkielisiä paikannimiä ei ole dokumentoitu yhtä hyvin kuin Raisissa, Andreassen ihmettelee.
– Kveeni- ja suomiseuran pitää asia esille, hän kehottaa.