Rahan filosofiaa ja siihen liittyvää konspiraatiota
Rahan käsite kehitettiin alunperin hyödykkeiden ja palveluiden vaihdon välineeksi vaikka edelleenkin vaihtokauppaa voi harjoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja myös jopa valtioiden välillä ilman varsinaista valuuttaa ja välikäsiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_money
Syvällisempi näkemys löytyy:
https://archive.org/details/babylonsbankstersbyjosephpfarrell2010
https://archive.org/details/financial-vipers-of-venice
Aikapankkien idea:
https://en.wikipedia.org/wiki/Time-based_currency
Periaatteessa valtio tai yhteisö voi luoda velatonta rahaa omaan sisäiseen käyttönsä niin paljon kuin kansantuotteessa on ylijäämää.
Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:
Miksi rahasta pitää maksaa korkoa?
Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?
Mihin keskuspankkeja tarvitaan vai tarvitaanko niitä edes välttämättä?
Vetävätkö pankkiirit ns. välistä?
Onko finanssitalous reaalitalouden syöpä?
https://www.youtube.com/watch?v=-0kcet4aPpQ
:D
Rahan käsite kehitettiin alunperin hyödykkeiden ja palveluiden vaihdon välineeksi vaikka edelleenkin vaihtokauppaa voi harjoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja myös jopa valtioiden välillä ilman varsinaista valuuttaa ja välikäsiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_money
Syvällisempi näkemys löytyy:
https://archive.org/details/babylonsbankstersbyjosephpfarrell2010
https://archive.org/details/financial-vipers-of-venice
Aikapankkien idea:
https://en.wikipedia.org/wiki/Time-based_currency
Periaatteessa valtio tai yhteisö voi luoda velatonta rahaa omaan sisäiseen käyttönsä niin paljon kuin kansantuotteessa on ylijäämää.
Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:
Miksi rahasta pitää maksaa korkoa?
Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?
Mihin keskuspankkeja tarvitaan vai tarvitaanko niitä edes välttämättä?
Vetävätkö pankkiirit ns. välistä?
Onko finanssitalous reaalitalouden syöpä?
https://www.youtube.com/watch?v=-0kcet4aPpQ
:D
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kun koneet ja tekoäly vie työpaikat.
Kannatan jokaiselle maailman kansalaiselle perustuloa.
Mutta miten siihen liitettäisiin asumisen tuki?
Eikös jokainen tulotasosta riippumatta halua kolmasosan enemmän tuloja.
On kaksi oppituntia rahasta:
Miten toimit kun sitä on vähän.
Ja
Miten toimit kun sitä on paljon.
Kaiken pitää olla LAINAAMO ideologian alaista.
Kukaan ei omista mitään, vaan kaikki tuotteet ovat lainassa ja kiertävät.
Kun leasing ostat esineen tai ruokaa siitä menee jatkuva kuukausimaksu etkä omista esinettä vaan se voidaan vaatia takaisin. Ruuasta maksat tavallisen hinnan lisäksi Tuoteryhmämaksua sen mukaan mitä ruokalajia eniten käytät. Esim. Perunat ja kasvikset 10 euroa kuukausi extraa jos ostat 4 kg viikossa.
Sitten perustetaan joka kaupunkiin lainaamoja joissa on esim työkaluja, soittimia, polkupyöriä yms. mahdollista lainata.
Ostat polkupyörän ja maksat 400 eroa käsirahaa plus 10 euroa kuukaudessa leasing maksua. Pyörä on käytössäsi vain määräajan Esim. 36 kk.
Mutta maailmanlaajuinen kansalaispalkka olisi 1233.66 dollaria kuukaudessa.
Mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat kuukausittaista leasing maksua sekä esineistä että ruuasta. Etkä voi tietää aina kauanko kykenet leesaamaan esinettä. Ehkä vain muutaman kuukauden.
Kukaan ei omista mitään. Kulutus on säännösteltyä.
Onko tämä huononnus vain tämä Lainaamo ideologia? Sitä en vielä tiedä. Rahaa saisi käyttöön Kansalaispalkan lisäksi työtä tekemällä.
Eikä rahasta olisi pulaa, vaan tuotteita joudutaan niukkuuden tähden koko ajan kierrättämään.
Se hyvä puoli olisi että voisi kokeilla muutaman viikon ajan mitä tahansa esinettä Esim soittimia, kaukoputkia, mikroskooppeja mutta sitten ne joutuu laittamaan kiertoon.
Mitä järkeä on ostaa mikroskooppi kaappiin ruostumaan. Ei vaan yhden mikroskoopin aktiivisia käyttäjiä on sata ja jokainen saa kokeilla vuorollaan aivan mitä tahansa. Kunhan maksaa kunnon leasing maksun kansalaispalkastaan tai työansiosta.
Enole asiantuntija, mutta hauskaa on vastata kysymyksiin:
Miksi rahasta pitää maksaa korkoa?
Korkoa tarvitaan, jotta saadaan pääoma liikkeelle. Pääomaa voidaan käyttää esim. investointeihin tehtaisiin, kulkuneuvoihin, infraan jne. Ilman pääomia nuo jäävät tekemättä.
Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?
Raan arvo romahtaisi.
Mihin keskuspankkeja tarvitaan vai tarvitaanko niitä edes välttämättä?
Keksupankit eivät ole välttämättömiä. Ne kuitenkin pystyvät rahapoliittisilla toimilla vakauttamaan finassitaloutta.
Vetävätkö pankkiirit ns. välistä?
Tietenkin vetävät. Kaikesta työstä maksetaan palkkiota jollekin.
"Korkoa tarvitaan, jotta saadaan pääoma liikkeelle. Pääomaa voidaan käyttää esim. investointeihin tehtaisiin, kulkuneuvoihin, infraan jne. Ilman pääomia nuo jäävät tekemättä."
Poikkeuksiakin on:
Islamic Finance: How Does It Make Money Without Interest
https://gfmag.com/banking/what-products-does-islamic-finance-offer/
"Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?
Rahan arvo romahtaisi."
Tuota on kokeiltu muutamia kertoja historiassa: USA:n Pohjoisvaltiot sisällissodan aikana, Natsit julkaisivat rahan kaltaista vaihtovälinettä infrastruktuurin rakentamiseksi valtion sisäiseen käyttöön ja periaatteessa minkä tahansa arvokkaaksi koetun hyödykkeen voi määritellä rahaksi (arvometallit, resurssit yms.)
Keskuspankit luovat tavallaan velkakuitteja joita käytetään rahana ja koron takia liikkeellä ei koskaan ole niin paljon rahaa että esim. valtioiden velkoja voisi maksaa takaisin mistä seurauksena on että talouden pitää koko ajan kasvaa tai sitten valtioiden velka voi vain kasvaa.
Valtion velattoman rahan luominen edellyttää melko suurta omavaraisuutta perustuotannon tasolla ,laajaa väestöpohjaa sekä myös voimasta armeijaa. Käytännössä dollaria ylläpidetään aseiden avulla maailmanvaluuttana.
Fysiikka ja talous liittyvät myös kiinteästi toisiinsa eli velkarahan malli liittyy suljettujen systeemien fysiikkaan jossa entropia voi vain kasvaa ja vastaavasti velaton raha edellyttää avoimien systeemien itseorganisoituvaa fysiikkaa joka ei nollasummapeliä kuten suljetuissa systeemeissä vaan perustuu uusiutuvaan energiaan.
Reaalitalus tuottaa jotain konkreettista eli hyödykkeitä ja palveluita. Finanssitalous taas perustuu hyvin pitkälle spekuloinnille ja uhkapelille ja sen takia sitä voi kutsua kasinotaloudeksi.
Finanssitalous johdannaisineen on monta kertaa suurempi kuin koko planeetan reaalitalous ja eikä tuota mitään hyödyllistä ja sen takia ajoittain tapahtuu maailmanlaajuisia pörssiromahduksia kun sille finanssirahalle ei löydy reaalitaloudellisia vastineita tarpeeksi.
Jos valtio onnistuu luomaan omaa velatonta rahaa niin paljon kuin tuotantoa kulloinkin tarvitaan niin talous alkaa kukoistaa ja tuottaa usein myös täystyöllisyyden.
Pankkien käytännössä tyhjästä luoma velkaraha hyödyttää pelkästään pankkiireja ja haittaa kaikkia muita.
Periaatteessa vaihtokaupan idea on aina toiminut jos pitää mielessä että raha on vain vaihdon väline tai symboli ihan samalla tavalla kuin jokin arvokkaaksi koettu hyödyke tai palvelu. Ennen raha oli seteleitä ja kolikkoja ja nykyään pankkien tyhjästä luomia bittejä.
Maailmanlaajuisen velattoman rahan luonti lienee myös mahdollista jolloin keskuspankit voidaan eliminoida kokonaan ja samalla päästään eroon valtioiden veloista ja valtio taas voi myöntää korotonta tai pienellä korolla lainaa yksityisille kansalaisille pitkällä maksuajalla hyödyllisiksi koettuja tarkoituksia varten.
Rahaa ei voi syödä joten esim. infran romahdettua se on arvotonta.
Tässä on kolme erillistä väitettä, jotka ansaitsevat erilaisen kohtelun.
Ensimmäinen - että korko saa pääoman liikkeelle - on yhtä totta kuin että peitto lämmittää. Ei lämmitä: se vain estää lämmön karkaamisen.
Korko ei luo investointeja, vaan seuloo niitä. Islamilainen rahoitus osoittaa tämän kauniisti: sama pääoma liikkuu, mutta vuokra- ja osakassopimuksilla koron sijaan. Muoto muuttuu, funktio ei.
Kysymys ei ole "tarvitaanko korkoa", vaan kuka kantaa riskin ja miten voitto jaetaan.
Toinen väite - että velaton raha vaatii armeijaa ja itseorganisoituvaa fysiikkaa - on niin monien asioiden sekaisin että sitä on vaikea purkaa loukkaamatta fysiikkaa, taloutta ja historiaa yhtä aikaa.
Natsien mefo-vekselit eivät olleet velatonta rahaa vaan kirjanpidollinen kikka, joka piilotti inflaation kunnes se räjähti sotataloudessa.
Entropia-analogia on kaunopuheista, mutta talousjärjestelmä ei ole termodynaaminen suljettu systeemi - se on sosiaalinen sopimus, joka toimii niin kauan kuin ihmiset uskovat siihen.
Dollarin valta ei perustu armeijaan (kysykää Neuvostoliitolta), vaan siihen että öljy hinnoitellaan dollareissa ja kaikki haluavat kauppaa amerikkalaisten kanssa.
Kolmas - että finanssitalous on hyödytön kasino - sisältää totuuden siemenen, joka on kasvanut rikkaruohoksi.
Johdannaiset syntyvät, koska joku haluaa suojautua riskiltä ja joku toinen on valmis ottamaan sen hintaan. Vehnänviljelijä myy satonsa etukäteen varmistaakseen hinnan; leipuri ostaa sen varmistaakseen kustannukset. Kun näitä sopimuksia aletaan myydä edelleen, syntyy spekulaatio - mutta alkuperäinen funktio on ihan järkevä.
Että järjestelmä paisuu järjettömiin mittoihin ja romahtaa ajoittain, on eri asia. Mutta sanoa että koko rakennelma on hyödytön on kuin sanoisi että koska ihmiset syövät liikaa, syöminen on turhaa.
Suomessa on valtavasti materiaa ja omaisuutta, mutta silti valtion talous näyttää jatkuvasti olevan alijäämäinen.
Tuli mieleen politiikasta ajatus että kun tehdään jotakin päätöstä niin ehkä annetaan vain tietoon sellaiset seikat jotka tukevat tietynlaista päätöstä. Eli tiedolla ohjataan päätöstä
..
H
Ai:
Kyllä, tuollainen ilmiö on politiikassa, organisaatioissa ja jopa arkielämässä mahdollinen. Sitä voidaan kutsua esimerkiksi tiedon valikoinniksi, agendan asettamiseksi tai kehystämiseksi (framing).
Esimerkiksi jos päättäjille esitellään vain hankkeen hyödyt mutta ei riskejä, he voivat päätyä eri ratkaisuun kuin tilanteessa, jossa molemmat puolet esitellään tasapuolisesti. Tällöin itse päätöstä ei välttämättä ohjata suoralla käskyllä, vaan sillä, mitä tietoa tuodaan esille ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle.
Tämä ei kuitenkaan aina ole tietoista manipulointia. Joskus ihmiset itse uskovat vahvasti tiettyyn näkökulmaan ja korostavat sen vuoksi sitä tukevia tietoja. Psykologiassa tätä lähellä oleva ilmiö on vahvistusharha, jossa ihminen kiinnittää enemmän huomiota omaa näkemystään tukevaan tietoon.
Siksi monissa demokraattisissa järjestelmissä pyritään siihen, että päätöksenteossa kuullaan useita asiantuntijoita, oppositiota, eturyhmiä ja kriittisiä näkemyksiä. Ajatuksena on, että mitä monipuolisempi tietopohja, sitä paremmin päätöksen vahvuudet ja heikkoudet tulevat näkyviin.
Voisi jopa sanoa, että politiikassa kamppaillaan usein yhtä paljon siitä, mitä tietoa pidetään olennaisena, kuin itse päätöksistä.
"Periaatteessa valtio tai yhteisö voi luoda velatonta rahaa omaan sisäiseen käyttönsä niin paljon kuin kansantuotteessa on ylijäämää."
Hieno idea. Jos on esim nelikerroksinen kerrostalo jossa on sata asukasta voisi tuo kerrostalo luoda oman sisäisen valuutan omaan käyttöönsä. Kaupungissa voisi olla 200 tuollaista kerrostaloa ja jokaisessa niissä käytössä oma sisäinen valuutta.
Mutta pitäisi olla valuuttaa useassa kategoriassa. Niin että jokaisen kerrostalon lisäksi olisi kullakin kadulla ja kaupunginosalla ja kaupungilla ja piirillä ja maakunnalla mahdollisuus luoda oma sisäinen valuutta. Systeemi pitäisi vain synkronosoida jotenkin järkevästi.
Rahaa jokainen saisi ajankäyttöönsä perustuen. Kokonaissumma jonka valtio myöntäisi tätä erikoisvaluuttaa olisi 24 krediittiä per vuorokausi. Jos nukkuu 8 tuntia vuorokaudessa saa 8 krediittiä kerrostalonsa valuuttaa. Jos tekee kävelylenkin 1.5 tunnin mittaisen saa 1.5 krediittiä kaupungin valuuttaa. Jos käy töissä 6 tuntia saa 6 krediittiä maakunnan valuuttaa. Jos tekee työtä verkossa tietokoneella kotonaan 3 tuntia saa 3 krediittiä Maailmankolikko valuuttaa joka käy koko maailmassa.
Mitä enemmän harrastaa liikuntaa tai tekee työtä sitä parempi laatuista valuuttaa saa käyttöönsä.
Tämä olisi perustuloa. 24 krediittiä vuorokaudessa noin 5-15 eri kategorian krediittejä.
Mutta sen lisäksi pitäisi erikseen hyvittää opiskelusta sekä työnteosta.
Opiskelusta 1 krediitti extraa per tunti.
Työnteosta 1 - ??? Krediittiä extraa per tunti.
sanakirjasta löytyi tieto, että konspriraatio tarkoittaakin perspiraatioita. Onko asia todellakin näin?
Hei B!
Mitä aiheita olet opiskellut viime aikoina ?
tässä tekoälyn ajatuksia
Rahan tuhoutuminen: Kun maksat lainasi pääomaa takaisin pankille, kyseinen raha kirjaimellisesti tuhoutuu ja poistuu kierrosta. Jos kaikki maailman velat maksettaisiin huomenna takaisin, lähes kaikki kierrossa oleva raha katoaisi ja talous romahtaisi.
🔎 Miten järjestelmä pysyy pystyssä?Vaikka matemaattisesti kaikki velat eivät voi kadota, järjestelmä ei romahda heti kahdesta syystä:Aika ja kiertonopeus: Sama euro voi kiertää taloudessa useita kertoja vuoden aikana. Voit ansaita saman euron useasti palveluita myymällä ja maksaa sillä korkojasi ennen kuin se päätyy takaisin pankkiin tuhottavaksi.Talouden reaaliarvon kasvu: Velka ei ole pelkkää ilmaa, jos se kohdistuu tuottavaan toimintaan.
Kuten Tilastokeskuksen Tieto&trendit-blogissa muistutetaan, luottamus järjestelmään säilyy niin kauan kuin yhteiskunta tuottaa vastaavasti tuotteita ja palveluita näiden velkakirjojen katteeksi.universumin, jossa todellisuus ei olekaan jatkuvasti etenevä filmi vaan tapahtumien kokonaisuus, niin unen kokemus tarjoaa pienoismallin siitä, miltä voisi tuntua, jos seuraava tapahtuma määräytyisi kokonaisuuden ehdoista eikä edellisen hetken mekaanisena seurauksena.
Mielenkiintoinen keskustelu rahan vallasta:
"Silver or Lead?" Alex Krainer on How the City of London Still Runs the Empire
https://www.youtube.com/watch?v=BO7LCUU7RyE
Paras vastaaja olisi Robert Mugabe, Zimbabwen entinen Presidentti. Hänellä oli talouspolitiikka hallussa. Hän ymmärsi jo varhain, että setelit ovat lopulta vain paperia.
B:lle :
Prosessiontologia
Todellisuuden perusyksiköt eivät ole pysyviä objekteja vaan prosesseja.
Esineet ovat vain hitaasti muuttuvia prosesseja. Ajatus muistuttaa Alfred North Whiteheadin filosofiaa.
Rolf Sattlerin mukaan tiede on välttämätön mutta riittämätön väline: todellinen "järkisyys" syntyy vasta, kun tiede, filosofia, taide, kokemus, hiljaisuus ja henkinen näkemys yhdistyvät tasapainoiseksi kokonaisuudeksi
Hän korostaa, että tietoisuuden tutkimuksessa tulisi tuoda esiin myös taustalla olevat metafyysiset oletukset
jos tietoisuus on täysin fysikaalinen ilmiö, kaiken teorian pitäisi ainakin epäsuorasti selittää se. Jos tietoisuus sisältää jotain, mitä ei voi palauttaa pelkkään fysiikkaan, silloin nykyinen käsitys "kaiken teoriasta" ei olisi todella kaiken teoria.
On tosi hämmentävä ajatus, että joskus tästä hetkestä on kulunut miljardi vuotta!
Terveisiä sinne tulevaisuuteen jos luette tätä jostakin muinaisesta tietokannasta joskus!
rahaseteleitä ja kolikkoja ei voi loputtomasti ainakaan valmistaa koska materia loppuu mutta eri asia ns näkymätön raha.
että onkohan velasta jatkuva höpötys hieman semmosta että onkohan se ihan totta kun moni voi luulla että rahaa ei ole vaikka todellisuudessa sitä periaatteessa pystyisi luomaan "tyhjästä" lisää. Vai onko näin?
B:lle :
Hartmut Neven (Google Quantum AI:n perustaja),
•Neven esittää hypoteesin, että tietoinen kokemus voi liittyä kvanttisuperposition syntymiseen.
•Mallin tavoitteena on yhdistää ensimmäisen persoonan kokemus ja fysiikan kuvaama maailma.
•Hän pyrkii tekemään teoriasta kokeellisesti testattavan.