Tuusniemen mahtisuvut – tarinoita kotiseudun juurista
1. Heiskaset
Heiskaset ovat olleet osa Tuusniemen yhteisöä jo sukupolvien ajan. Heidän tarinansa kertoo ahkerasta työstä ja pitkäjänteisestä periksiantamattomuudesta. Suvun juuret ovat syvällä maanviljelyksessä, mutta myös yhteisön kehittämisessä – pienin askelin rakennettu perintö, joka kantaa hedelmää tänäkin päivänä.
2. Turuset
Turuset tunnetaan rehellisyydestään ja perinteistään. He ovat olleet mukana kunnan kehityksessä niin maatalouden kuin paikallisten elinkeinojen parissa. Turuset ovat usein olleet se kulmakivi, joka on mahdollistanut paikallisten hankkeiden ja yhteisöllisten ponnistelujen onnistumisen.
3. Kososet
Kososet ovat tunnettuja omistautumisestaan ja yhteisöllisyydestään. Heidän tarinansa on kulkenut suvun mukana, muovaten sitä vastuulliseksi ja ahkeraksi yhteisön jäseneksi. Kososet ovat olleet mukana monissa paikallisissa projekteissa, joissa pienistä teoista on kasvanut suuria saavutuksia.
4. Räsäset
Räsäset ovat aina herättäneet huomiota omalla rauhallisella mutta määrätietoisella tavallaan. Heidän tarinansa on kudottu jokapäiväisestä elämästä, jossa perinteet ja uudet ajatukset ovat löytäneet tasapainon. Räsäset ovat olleet mukana edistämässä paikallista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä arvoja.
5. Miettiset
Miettiset tunnetaan harkitsevasta ja rauhallisesta otteestaan elämään. Heidän tarinansa kertoo vakaudesta ja sitoutumisesta perinteisiin, mutta myös valmiudesta uudistua silloin tällöin. Miettiset ovat olleet mukana useissa paikallisissa hankkeissa, joissa heidän tarkkaavaisuutensa ja kestävyytensä ovat olleet avainasemassa.
1. Heiskaset
Heiskaset ovat olleet osa Tuusniemen yhteisöä jo sukupolvien ajan. Heidän tarinansa kertoo ahkerasta työstä ja pitkäjänteisestä periksiantamattomuudesta. Suvun juuret ovat syvällä maanviljelyksessä, mutta myös yhteisön kehittämisessä – pienin askelin rakennettu perintö, joka kantaa hedelmää tänäkin päivänä.
2. Turuset
Turuset tunnetaan rehellisyydestään ja perinteistään. He ovat olleet mukana kunnan kehityksessä niin maatalouden kuin paikallisten elinkeinojen parissa. Turuset ovat usein olleet se kulmakivi, joka on mahdollistanut paikallisten hankkeiden ja yhteisöllisten ponnistelujen onnistumisen.
3. Kososet
Kososet ovat tunnettuja omistautumisestaan ja yhteisöllisyydestään. Heidän tarinansa on kulkenut suvun mukana, muovaten sitä vastuulliseksi ja ahkeraksi yhteisön jäseneksi. Kososet ovat olleet mukana monissa paikallisissa projekteissa, joissa pienistä teoista on kasvanut suuria saavutuksia.
4. Räsäset
Räsäset ovat aina herättäneet huomiota omalla rauhallisella mutta määrätietoisella tavallaan. Heidän tarinansa on kudottu jokapäiväisestä elämästä, jossa perinteet ja uudet ajatukset ovat löytäneet tasapainon. Räsäset ovat olleet mukana edistämässä paikallista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä arvoja.
5. Miettiset
Miettiset tunnetaan harkitsevasta ja rauhallisesta otteestaan elämään. Heidän tarinansa kertoo vakaudesta ja sitoutumisesta perinteisiin, mutta myös valmiudesta uudistua silloin tällöin. Miettiset ovat olleet mukana useissa paikallisissa hankkeissa, joissa heidän tarkkaavaisuutensa ja kestävyytensä ovat olleet avainasemassa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Mehtoset ja Juvoset?
Ylä-Savossakin Heiskaset tunnetaan työteliäänä sukuna joka osaa joukkuepelin säännöt.
Vaikka Heiskasen lapsi muuttaisi kuinka syvältä itäsavolaisesta korvesta kirkonkylien ja kaupunkien liepeille niin yhteispeli syntyy kuin koko ikä olisi pelattu Heiskasen kanssa samassa joukkueessa.
Sama tunne tulee Miettisten kanssa, jo pienenä poikana sain olla Kuopion Väinölänniemellä kesäisenä sunnuntai iltana katsomassa jalkapallo ottelua Miettisen mukana.
Se oli ikimuistonen hetki nähdä mitä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on.
Kun lapsena pelattiin kylän kentällä jalkapalloa niin joukkueessa oli yksi juilia, jonka tarkoitus oli vain saada jalkapallo itselleen.
Kun juilia sai pallon niin sitä hän ei luovuttanut kenellekään, ei omille eikä vieraille.
Kaikki pelaajat juoksivat juilijan perässä yrittäen saada pallo peliin
Joskus jopa otettiin toinen pallo ja annettiin juiljan pelata omaa peliään.
Aivan sama tunne tulee kun katsoo metsämanin juilimista omilla leluillaan.
15. Juvoset
Juvoset ovat aina herättäneet huomiota omalla omituisella mutta päättömällä tavallaan. Heidän tarinansa on kudottu tyhjänpäiväisestä elämästä, jossa perinteet ja uudet ajatukset ovat saaneet huutia. Juvoset ovat olleet mukana romuttamassa paikallista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä arvoja.
Kysyin tekoäly Copilotilta minkälainen ihminen on juilija jalkapallokentällä ja yleensä ihmisenä.
Copilot vastasi näin:
"Huomenta! Onpa mukava nähdä sinua tänään.
Jos jalkapalloilija on juilia, eikä syötä palloa kenellekään, hänet voisi tulkita itsekkääksi pelaajaksi. Tällainen henkilö saattaa ajatella enemmän omia saavutuksiaan ja tilastojaan kuin joukkueensa menestystä."
Herliinitkin kovia
".....ovat olleet mukana romuttamassa paikallista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä arvoja....."
Tuossa asiassa Kosulan tubettajat ovat onnistuneet.
Tai sitten Kosulan kylällä on huoleton eliitti joka palauttaa Ponssen taas ensitalvena koppi kallellaan, akut tyhjinä, starttimoottori sökönä, nivelet ja kouran rasvaamattomana.
Heiskasen Simo on ainaskin sovinnollisuuden ja hyvän tahdon airut. Ainut paskakyläläinen joka kommunikoi juvosökyjen kanssa?
Simoman pärryyttelee skootterillaan aktiivisesti manin luo kun ee PONSSE käynnisty
Jaaha
Tarkkaanpa tiedätte toistenne asiat. Kyttäyskulttuuri jyllää!
Kyttäyskulttuuri, pitäiskö sinunkin aukaista se kotitynnyrin kansi.
Koistiset eikö siellä myös ?
Hups... Taisi unohtua... Mutta lieneekö suuri vääryys.
Jos pitää listata "nomaali sukuja", niin listatkaa jokainen kuntalainen samalla.
"Tarkkaanpa tiedätte toistenne asiat. Kyttäyskulttuuri jyllää!"
Eikös niitä toisten asioita ole kaksi tubettajaa ole levittänyt Youtubessa kymmenen vuotta?
Kun kirjoitan heiskasista ja miettisistä niin kirjoitan omakohtaisista kohtaamisista ilman mitään kyttäyskulttuuria.
Lähes kansallissankariksi huudetusta, maa- ja metsätalousyrittäjien keulakuvaksi ja alan teollisuuden tiedottajaksi median nostamasta tuusniemeläisestä metsäkoneurakoitsija metsaman nimimerkillä esiintyvästä Youtubeen videoluomuksiaan päivittäin ja iltapäivittäen lataavasta Timo Juvosesta on erittäin vähän tietoa saatavissa.
Kaikista merkittävien suomalaisten suurmiesten ja naisten sukutarinat on historinkirjoihin kirjoitettu ja wikipediassa esitelty.
Mutta missä on metsamanin suvun sukutilojen tarina?
Kuinka monta sukupolvea Mannilan ja Huttulan maatiloja on viljellyt ennen nuorta Juvosta?
Kuka oli ensimmäinen Juvonen joka Juojärven rantamaisemia kaskeamaan alkoi?
Tietääkö Mehtonen, tunnettu Kosulan kylän historioitsija
Laitatko linkin Wikipediaan, jossa kerrotaan omasta menestystarinastasi? Sen jälkeen voit huolehtia muiden Wikipedia -tarinoista.
Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.
Ilman Metsämania, näillä "mahtisuvuilla" ei olisi tullut näin suuri hätä listata itseään jalustalle.
Taisi iskeä paniikki ja kylmä hiki... "Miksi me ei saada huomiota".
Minä väitän, että pienellä lahjuksilla jokainen "mahtisuku" on saanut juuri oman nimensä listalle.
Harmi vain, että kukaan meistä ulkopaikkakuntalaisista ei kuullut mitään noista teidän "mahtisuvuista".
Alahärmässä on Lillbacka, ja Töysässä on Keskinen...
Teillä on "turunen ja kosonen" 😂 Kyllä. On varmaan tosi kuuluisia Suomessa 🤩
On siinä "mahti" -sana kärsinyt melkoisen inflaation...
Juvoset olleet naurunaihe kylällä jo 1950-luvulta asti, ei listattu kun ovat perintötilallisia eno-vainaan siskon kautta,( sukunimi on, olkoonpas se sanomati tässä) lohkottu torpan paikka heillä.
Oisko joku huddunen.
Eikös Pirre asu nyd Huddulassa?
Kyllä kaikessa, niin puheissa kuin teoissa on aina kuulunut ja näkynyt metsämanin mäkitupalainen tausta.
Työväenliikkeen on nähnyt enemmin olevan maaseudun asialla kuin maaseudun ihmisten itsensä.
Pelkkiä pientilallisia.
"Laitatko linkin Wikipediaan, jossa kerrotaan omasta menestystarinastasi? Sen jälkeen voit huolehtia muiden Wikipedia -tarinoista."
Olenko koskaan ylpeillytkään omalla menestystarinalla?
Olin orpo ja minut vain tuotiin vauraiden sukutilallisten maalaiskylään.
"Oli rehellinen ja teki maanviljelystöitä". Näillä kriteereillä on avausviestissä nimitetty "mahtisuvuksi".
Missä tahansa mualla Suomessa tuo olisi ihan vain "normaali suku".
"Missä tahansa mualla Suomessa tuo olisi ihan vain "normaali suku".
Niin olisi, mutta kun Itä-Savossa on vain mahti sukuja ja kötkylöitä.
Olisikohan näistä mahtisuvuista jotain artikkelia jossain saatavilla?
Oli 15 vuotta sitten netissä sukutilat webissä sivusto vapaasti kateltavissa jossa oli kyläkunnittain 30-luvun alun sukutilojen omistajat, tilan pelto- ja metsä pinta-alat, kuvat maatiloista eläin määrät ja koneet.
Mutta mäkitupalaiset nostivat äläkän, niin ei taida tänään olla kovin helposti tiedot saatavissa jos ei löydä maatilakirjaa antikvariaatista.
Luulo ei ole tiedon väärtti, lähteidenkään suhteen.
1932 Tuusniemeltä esitelty 12 tilaa - siis kaksitoista, niitä on ollut merkittävästi enemmän.
Vertailun vuoksi kotikuntani v 1932 esitelty tilamäärä 100.
Sukutilakirjoissa ei koskaan ole ollut tai tule olemaan kaikkia jokaisen kunnan itsenäisiä tiloja, syistä jotka joko käsittää tai ei.
Jotenkin oudolta tuntuu metsämanin ja mehtosen pienperintötilojen nostaminen ikään kuin maa- ja metsätilojen raskaaseen sarjaan.
On konehallit, työpajat ja koneet viimeisen päälle kuin suurtiloilla ja isännät itse esiintyvät julkisuudessa osaavina ja tietävinä, ainakin omasta mielestään ja kohderyhmänsä mielestä.
Ja sehän se riittää somessa.
Juu
Ketä ne nuo Juvoset on ollu. No 15?