Eli olen 24v ja kumppani 27v ollaan oltu kumppanin kanssa tänään vuonna 4v yhdessä. Opiskelen tällä hetkellä, ja kumppani maksaa yhteiselon siksi aikaa. Oon 2023 eka kertaa puhunu kumppanin kanssa et oisko aika mennä kihloihin, ja kumppani vastanu siihen että ” kyl joo mutta katsotaanko koulusi jälkeen ja tällä hetkellä perheessä todennäköisesti tapahtuu kuolema” Annettiin asia olla, mut ilmoitin kumppanille että en jaksa kaua odotella sitten.
vuosi meni ja puhuin kumppanille asiasta vähän väliä. Meillä on ollut ylä- ja alamäkiä näissä vuosissa, mut aina päästy niistä yhdessä yli. Kumppani tietää et haluan kovasti kihloihin ja odotan sitä. Tietää myös että minun mielestä miehen pitää kosia ja on asiasta samaa mieltä.
useasti kun olen turhautuneena tuonu asian esille et milloin kosinta tapahtuu. Kumppani vastaa et tapahtuu kyllä odota vaan, ja olisi valmis vaikka heti povistua mutta ei halua sillälailla tehdä vaan romanttisesti. Sormuskoko on käyty mittaamassa ja koko lappu on edelleen lompakossaan tallella. Kuulemma päivämääräkin päätetty. Olen ainakin 20x kysyny ettå oletko ihan varma että haluat ja näät minut tulevaisuuden elämänkumppanina. (Koska on ollut fiilis että ei hän ole varma. Ps. Olen kans yliajattelija). Joka kerta hän vastaa aina KYLLÄ OLEN TÄYSIN VARMA. Tämän koko meidän suhteen aikana mies puhuu oma-aloitteisesti talosta lapsista ja meidän häistä, mutta kihlaantumisesta ei ikinä. On jopa kattonu taloja ja valmis ostelemaan, minä taas en oo kattonu. En vaa ymmärrä miksi hän ei sitä tee. No tän vuoden alussa kun istutin kumppanin ja kysyin mitä odotat? Niin hän vastaa että on epävarma. Että meillä on paljon riitoja ja tuleeko ne ikinä loppumaan, ja tuleeko vaikeat ajat loppumaan (tämä kouluaika rahallisesti siis)
Kumppani sanoo että ei olla ehkä oikeita toisillemme ja miettii pitäisikö erota. annoin kumppanille aikaa miettiä rauhassa haluaako erota vai ei. Kumppani tämän ajan aikana teoilla näytti että ei halua erota ja mutta ainakun puhuttuun niin sanat oli taas eron puolella. Kysyin prosessin aikana kumppanilta miksi pakotat itsesi eroamaan jos et halua, johon hän vastaa että ei tiedä miks sen pää vaa sanoo että erotaan. Tämän eroprosessin aikana puhui minulle ja läheisilleen että toivoisi että jos erotaan niin meidän tiet kohtaisi vuoden päästä uudestaan. Joka oli tosi outoa, koska jos et nää minua elämänkumppanina miks olet valmis tulevaisuudessakin olemaan yhdessä? Annoin ajan hänen ajatella ja sanoin ajan x mennessä vastaus. Jona päivänä myös ilmoitin että jos erotaan meidän tiet ei kohta enään. Osasi kuitenkin 2kk päästä yhden 3h hetken perusteella sanoa mulle vastaus ja teki päätöksen että hän haluaa olla ja tulevaisuuden kanssani. (Huom tässä ajassa on samaan aikaan lääkäri antanu perheen jäsenelle 2-3viikkoa aikaa elää, joka vaikutti kumppaniin) kumppani sano että hän on nyt varma et haluaa olla ja kosinta tulee.
En tiedä että vedetetäänkö mua nyt tässä vai haluaako hän aidosti minun kanssa naimisiin. Teenkö elämäni virheen jos jään kattoon.
Onko 4v pitkä aikaa suhteessa tietää?
Olenko vain nainen kehen mies vaa ton pohdiskelun jälkeen tyytyi?
vuosi meni ja puhuin kumppanille asiasta vähän väliä. Meillä on ollut ylä- ja alamäkiä näissä vuosissa, mut aina päästy niistä yhdessä yli. Kumppani tietää et haluan kovasti kihloihin ja odotan sitä. Tietää myös että minun mielestä miehen pitää kosia ja on asiasta samaa mieltä.
useasti kun olen turhautuneena tuonu asian esille et milloin kosinta tapahtuu. Kumppani vastaa et tapahtuu kyllä odota vaan, ja olisi valmis vaikka heti povistua mutta ei halua sillälailla tehdä vaan romanttisesti. Sormuskoko on käyty mittaamassa ja koko lappu on edelleen lompakossaan tallella. Kuulemma päivämääräkin päätetty. Olen ainakin 20x kysyny ettå oletko ihan varma että haluat ja näät minut tulevaisuuden elämänkumppanina. (Koska on ollut fiilis että ei hän ole varma. Ps. Olen kans yliajattelija). Joka kerta hän vastaa aina KYLLÄ OLEN TÄYSIN VARMA. Tämän koko meidän suhteen aikana mies puhuu oma-aloitteisesti talosta lapsista ja meidän häistä, mutta kihlaantumisesta ei ikinä. On jopa kattonu taloja ja valmis ostelemaan, minä taas en oo kattonu. En vaa ymmärrä miksi hän ei sitä tee. No tän vuoden alussa kun istutin kumppanin ja kysyin mitä odotat? Niin hän vastaa että on epävarma. Että meillä on paljon riitoja ja tuleeko ne ikinä loppumaan, ja tuleeko vaikeat ajat loppumaan (tämä kouluaika rahallisesti siis)
Kumppani sanoo että ei olla ehkä oikeita toisillemme ja miettii pitäisikö erota. annoin kumppanille aikaa miettiä rauhassa haluaako erota vai ei. Kumppani tämän ajan aikana teoilla näytti että ei halua erota ja mutta ainakun puhuttuun niin sanat oli taas eron puolella. Kysyin prosessin aikana kumppanilta miksi pakotat itsesi eroamaan jos et halua, johon hän vastaa että ei tiedä miks sen pää vaa sanoo että erotaan. Tämän eroprosessin aikana puhui minulle ja läheisilleen että toivoisi että jos erotaan niin meidän tiet kohtaisi vuoden päästä uudestaan. Joka oli tosi outoa, koska jos et nää minua elämänkumppanina miks olet valmis tulevaisuudessakin olemaan yhdessä? Annoin ajan hänen ajatella ja sanoin ajan x mennessä vastaus. Jona päivänä myös ilmoitin että jos erotaan meidän tiet ei kohta enään. Osasi kuitenkin 2kk päästä yhden 3h hetken perusteella sanoa mulle vastaus ja teki päätöksen että hän haluaa olla ja tulevaisuuden kanssani. (Huom tässä ajassa on samaan aikaan lääkäri antanu perheen jäsenelle 2-3viikkoa aikaa elää, joka vaikutti kumppaniin) kumppani sano että hän on nyt varma et haluaa olla ja kosinta tulee.
En tiedä että vedetetäänkö mua nyt tässä vai haluaako hän aidosti minun kanssa naimisiin. Teenkö elämäni virheen jos jään kattoon.
Onko 4v pitkä aikaa suhteessa tietää?
Olenko vain nainen kehen mies vaa ton pohdiskelun jälkeen tyytyi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä pakko on mennä naimisiin? miten se muuttaa sun elämää? Onko se naimisiin meno sitä varten ettei mies voi pettää vai mikä tuossa on sulla takana?
Toiseen voi sitoutua myös ilman että sulla on sormus sormessa. Vai haluatko muille ilmoittaa että tämä on mun mies pitäkää sormenne erossa tästä miehestä.
Tiedän sen mutta minä haluan kihloihin ja tulevaisuuden naimisiin. Tiedän että toiseen voi sitoutua ilman lapsia, ja lapsilla jne. Mutta se ei ole sitä mitä minä haluan ja kumppani sen tietää. Tietää myös että en ole yhtäkää muksua tuomassa maailmaan ilman että olen naimisissa, koska se on asia mitä haluan enne sitä
Et kertonut mikä kiire sulla on naimisiin. Eli haluat naimisiin jotta voit ajatella lasten saamista. Onko tämä joku uskonnollinen juttu että lapsia hankitaan vasta kun ollaan avioliitossa? Sun ja lasten taloudellinen tilanne taataan avioliitolla. Noinko on asia?
Mitä sitten jos menette naimisiin , saatte lapsia ja tulee ero? Mutta sitä pelkoa ei ole että tulis ero.