Hengellinen musiikki vai virret

Mielessäni alakoulussa opitut virret ja niiden raamatulliset sanat, mm. "Ei mikään niin voi virvoittaa, en muusta iloani saa.."
Ihmettelen, miksi raamatulliset virret ovat jääneet paljolti ilman vaikutusta. Virsiä veisaava "harras" körttikansa ym. kirkkoväki ovat jääneet kastamattomiksi luterilaisiksi. Olisiko niin, että ne ovat jääneet kosketuksiin vain ihmisten uskonnollisen tunnemaailman kanssa. Mutta virsiä veisaavat eivät yleensä ole syntyneet Pyhästä Hengestä...? Virret eivät ole koskettaneet ihmisten sisäistä henkeä niin, että uudestisyntyminen olisi voinut tapahtua. Ja hengellisten laulujen kautta sitä on tapahtunut.
4498
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Minä tykkään vain virsistä. En hengellisestä musiikista oikeastaan ollenkaan.

1Äänestä

oi herra jos mä matkamies maan 🤣🤣🤣

Äänestä

Pistetääs tähän vähän kristillistä sankariheviä. Törmäsin YouTubessa espanjaksi laulaviin eteläamerikkalaisiin Jeesus-hevibändeihin. Tässä olisi yksi esittäjä, Leo Z. Jylhät ja dramaattiset sanat voi suomentaa kääntäjällä. Biisi on "Ilmestyskirjan viimeinen soturi".

Lauluissa ei ole mitään tietoa soittajista eikä haulla Leo Z. löydy netistä mitään. Saattaa siis olla, että todistamme tässä ensimmäistä kertaa kristillistä rockia, joka on tehty kokonaan tekoälyllä. Erinomaisen hyvää heviä silti.

https://youtube.com/watch?v=2lcwB1Vj3tU

LETRAS: El Último Soldado del Apocalipsis by Leo Z.
(Himno postapocalíptico de resistencia espiritual)

Las ciudades arden… los mares huyeron,
el cielo está negro… y el sol fue sellado.
Las bestias gobiernan con fuego y engaño,
y el mundo a sus pies… se arrodilló temblando.

La ley fue borrada, la fe silenciada,
las cruces caídas, las almas marcadas.
Pero entre las ruinas, oculto en la bruma,
camina un guerrero con luz en la punta.

No queda esperanza… ni cielo, ni hogar.
Sólo una promesa… y un nombre inmortal.
Y aunque tiemble la tierra, aunque todo caiga,
¡su alma resiste… como llama que baila!

¡Soy el último soldado del Apocalipsis!
¡El que no dobló su rodilla al abismo!
Mi espada es la fe, mi escudo la cruz,
y aunque venga la bestia, no apago mi luz.
¡Soy el último soldado… y sigo de pie!
¡Esperando al jinete que viene con Él!

Vi templos profanos erguirse en la arena,
y niños sellados con cifras ajenas.
Vi hermanos negarse por un poco de pan,
y a los que no negaron… colgados sin más.

Fui perseguido, cazado, marcado,
pero nunca rendido, jamás doblegado.
Mi rostro es ceniza, mi cuerpo quebrado,
pero en mi interior… el Cordero ha reinado.

¡Soy el último soldado del Apocalipsis!
¡Aún guardo la llama en este eclipse!
Mi aliento es palabra, mi paso es verdad,
y aunque todo se quiebre… yo no miraré atrás.
¡Soy el último soldado… en campo final!
¡Con la voz de los mártires como señal!

He visto su manto brillando en las nubes,
he oído su grito romper mil tribunes.
Y aunque caiga mi carne, aunque muera este cuerpo,
¡la trompeta me alza… y resucito eterno!

¡Soy el último soldado del Apocalipsis!
¡Mi fe es más fuerte que mil cataclismos!
El cielo desciende, la bestia huye,
y con espada de fuego… el Cordero concluye.
¡Soy el último soldado, marcado por Él!
¡Y cuando Él regrese… me encontrará fiel!

Äänestä

Sinulla on outo käsitys, että uudestisyntyminen tapahtuisi virsien kautta. Kyllä se tapahtuu julistetun Jumalan sanan kautta. Sitten kun sinä uudestisynnyt, vanhat väkevät virretkin avautuvat ihan uudella tavalla. Ne lietsovat valtavaa toivon sanomaa, uskoa vahvistavaa voimaa, suunnatonta Jumalan ylistystä ja hirmuista taistelutahtoa. Niissä mennään niin syvälle Jeesuksen verihaavoihin ja sovituksen ytimeen, niissä suorastaan kylvetään veren armossa, ettei kevyt helluntailainen mustalaishumppa pysty siihen koskaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mielessäni alakoulussa opitut virret ja niiden raamatulliset sanat, mm. "Ei mikään niin voi virvoittaa, en muusta iloani saa.."
Ihmettelen, miksi raamatulliset virret ovat jääneet paljolti ilman vaikutusta. Virsiä veisaava "harras" körttikansa ym. kirkkoväki ovat jääneet kastamattomiksi luterilaisiksi. Olisiko niin, että ne ovat jääneet kosketuksiin vain ihmisten uskonnollisen tunnemaailman kanssa. Mutta virsiä veisaavat eivät yleensä ole syntyneet Pyhästä Hengestä...? Virret eivät ole koskettaneet ihmisten sisäistä henkeä niin, että uudestisyntyminen olisi voinut tapahtua. Ja hengellisten laulujen kautta sitä on tapahtunut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu