Ns. metsätalous on pilannut Suomen vesistöt. Pystytäänkö korjaamaan ennen seuraavaa jääkautta? Miljardeja jo yritys maksaisi. Turha ees yrittää, olen metsänomistaja.....eihän sitä silti pöljä tartte olla?😢
Vesistöjen korjaamisen miljardit
Anonyymi-ap
311209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Entäs väestön korjaamisen miljardit?
Laiturin kunto ja kuvituskuvan valinta kertonee jotain.... https://www.temepa.fi/luonnonhoito/vesiensuojelu
Yllättävän monitaitoinen toimija noin pieneksi yritykseksi. Onko kenelläkään todellisia kokemuksia vesiensuojeluhankkeiden toteutuksesta ja etenkin lopputuloksesta?
Kun suo ojat tukitaan, niin vesistökkin paranee, kertoovat. Miljoonien hehtaarien urakka, työttömiille töitä.
Metaanipäästöt moninkertaistuvat ja ravinnepäästöihinkin tulee raju piikki ylöspäin noilla opeilla. Parempi antaa luonnonhoitaa ennallistaminen hissun kissun ja ajan kanssa
Tarvitaan oikeaa osaamista, eikä moniala rääipijöiden harjoittelutyömaita, jossa palaa vain aikaa ja rahaa.
Moniosaajafirmat vetää perustulonsa luonnontuhoamishankkeilla (perusurakointi) ja kirsikkana kakussa myyvät luontohankkeita ylihintaan. Ei tässä maassa luontoala elätä kuin aatteella tekeviä toimijoita ellei perustulo tule muusta työstä. Valitettavasti osaaminen monialayrityksissä on surkeaa ja kallista. Osaajia löytää kun etsii ja kyselee muualta kuin markkinointikanavista.
Metsähallituksella ylivoimaisesti paras osaaminen ennallistamistöissä, samoin kuin kulotuksessa. Pikkuveivareiden toteutuksissa aikaa ja resursseja kuluu reklamointeihin ja lopputulos on kaikesta ohjeistuksesta huolimatta semmoinen kun sattuu tulemaan ja mistä sattuu tuulemaan tai tulvimaan.
Vesistöjen hajakuormitus ei ole sama kuin maa- ja metsätalous, vaikka agendatutkijat niin yrittävät uskotella.
Kaupunkien vedenpuhdistamot ovat suuri syyllinen. Puhdistamoiden tuottama kiintoaine käytetään viherrakentamisessa ja levitellään mm. Moottoriteiden varsille. Sieltä sen sisältämä fosfori ja typpi leviävät hajakuormituksena vesistöihin.
Maataloudessa on tarkka kirjanpito siitä, että pelton levitetään juuri se määrä lannoitetta, jota sen vuoden sato tarvitsee kasvaakseen. Tämä jo pelkästään kustannusten takia. Ei kellään ole rahaa levittää peltoon yhtään ylimääräistä.
Puhdistamojätettä taas levtetään täysin vailla kontrollia, kun suuri yleisö pitää maajusseja syyllisinä. Puhdistamojätteen vaikutus näkyy selvästi siinä, että suurimmat vesistöongelmat ovat aina isojen taajamien lähellä. Esim. Suomenlahti kukkii sinilevää, mutta pohjanmaan rannikkoalue on varsin puhdas siitä. Toki virtausten mukana etelästä siirtyy sinnekin aina välillä ravinnepitoista vettä, mutta ero on silmiinpistävä.
Suoalueiden vedet on tummia luonnostaan. Ei niistä saa kirkkaita ainoastaan kemikaalrilla
Taitaa tuo vesien tummuminen ja rehevöityminen haitata eniten lähinnä kesämökkiläisiä? Jotka haluaa pestä saippuansa pois kirkkaassa vedessä. Nykyään ei enää sentään pelkästään syytetä maatilallisia vesien pilaantumista kun ei monella kylällä enää maatiloja ole ja silti vedet tummuu. Onhan se tietysti mukavampi syyttää naapurin farmaria kuin oman metsä palstan ojituksia.
Tuohon mene yhtään rahaa jos velvoitetaan metsänomistajat tekemään itse ennallistukset ja saostusaltaat metsiinsä.
Miksi ihmeessä metsänomistajien pitäisi nuo kustantaa?
Metsänomistajana en ole tehnyt yhtään ainoata toimenpidettä metsissäni, joka olisi pilannut vesiä, tuhonnut puroja, jokia jne. Ja koska en ole niin tehnyt, niin en tietenkään voi ’palauttaakaan’ tai ennallistaa yhtään mitään.
Olen tietty toiminut talousmetsissäni lakien ja annettujen suositusten mukaan sen mitä ei-metsäalan ammattilaisena kaupunkilaismetsänomistajana, jonka metsätila on reilun 200 km:n päässä kotoani. Nuo lait ja suositukset eivät ole olleet minun säätämiään ja monet niistä ovat olleet velvoittaviakin.
Eikö siellä ole ojituksia ollenkaan?
Monia ei omia virheitä tai säädöksiä korjataan omaan laskuun rakentamisen aloillakin, vaikkei niitä ole itse aikoinaan tehty.
Jos on itte tehty, niin sehän on sitte ihan oikein, ei renkää korjata.
Minun metsissäni ei ole..
Jos vesi on märkää niin se on vettä eikä sille tarvitse tehdä mitään. Se näyttää myyntikuvissa järvelle
MIKSI KORJATA , KOSKA JÄÄKAUSI TULEE JOKA TAPAUKSSESSA
Jos minulla on ennallistettua tai itestään ennallistunutta, eli hoitamatoonta metsää, niin mitä siitä maksetaan jos lähtis myimään?
Meidän kirkas lähdelampi pitattiin soitten ojituksella viljejyksen tarpeeseen,samalla laskettiin lammen vedenpintaa. Tämä tapahtui -60 luvun loppupuolelle,kaikki vedet ohjattiin kirkasvetiseen lampeen joka nykyisin on humusta täynnä ja rannat kasvaneet kauttaaltaan 10 umpeen. Ja tämä vain parinkymmenen vuoden suoviljejyn takia,nykyisin suolle istutettu kuusia jotka on jäänyt hoitamatta. Tämä systeemi oli katastrofi kirkasvetiselle lähdelammelle,vesi täysin ruskeaa ja humusta pohjalla monta metriä. Kyllä ihminen on tyhmä!
Paljon olis töitä nuilla soilla jotka ojitettiin metsätaloudelle -60 luvulla,ei siellä puut kasvanu mutta kaikki marjasato menetettiin iäksi,lähinnä kallisarvoiset lakat. Kukahan viisas kuvitteli että puut kasvaisi suossa?
Tutkijoiden mielestä vanhat ojitukset jopa pahempia, kuin verekset. Ravinteita, humusta ym. virtaa vesistöihin käsittämättömiä määriä. Kiintoaineksen määrä vanhoissa ojituksissa pienempi. Suomen vedet "ruskettuvat", kesähelteellä ja talvella joet kuivuvat ym. ym. Suomen laki on yksiselitteinen...sotkija maksaa! Paitsi tämä ns. "metsänhoito".
Metsien ojitus on suomalaisen hulluuden suurempia monumenttejä.
Koska ojien kaivuuta on tuettu, niin niitä on kaivettu 1 400 000 kilometriä eli 35 kertaa maapallon ympäri.
Tähän kun lisää sen, että käytännössä muuta metsänkorjuutapaa ei ole sallittu kuin avohakkuu, niin vesistöjen pilaaminen on ollut väistämätöntä.
Kotijärveni valuma-alueella ojitusta yli 2000 kilometriä. Ympäristörikos vailla vertaa.
Kyllä ojitetut suot kasvaa, pitää vaan huolehtia ravinteista myös. Surkeat suot, sano Kianto.
Vesien tummuminen humushappojen vaikutuksesta on pienentänyt entisten kirkkaitten järvien näkemäsyvyyttä ratkaisevasti. Tehometsätalous on lanseerannut käsitettä "luontaisesti ruskeat vedet". Ymmärrän yskän. Jäljet hirvittävät jo "sylttytehdasta" itseäänkin.
Pirusti pitää puuta myirä, että saa virheet korjattua.
Pekilolle puita kaatavaa luonnonhoidon osaaja tietänee puunhinnan ainakin rauhitettujen tupsumäntyjen osalta.. Pitää tehdä semmoista mitä muut ei tee, vai miten se "konkarin" liikeidea olikaan Metsälehden haastattelussa?
Konkarin firma muuttaa nimen Luonnonvarmaksi kertoo Metsälehti. Entinen oli kai sitten liian epävarma toteutuksen onnistumisen osalta