Suomen taloudessa ja sen kyvyssä ylläpitää hyvinvointivaltiota on kaksi suurta ongelmaa. Toinen on huono työn tuottavuus, mikä johtuu vanhentuneesta elinkeinorakenteesta. Toinen on huoltosuhteen heikkeneminen, mikä vähentää elättäjien määrää. Nämä edellyttäisivät ratkaisuja.
Työllisyyden nostaminen on helpommin ja nopeammin toteutettavissa poliittisin keinoin. Tähän Orpon hallitus on tähdännytkin, mutta tulokset ovat umpisurkeita. Keinoja on kolme pääasiallista. Niitä ovat eläkeiän nostaminen, työnteon välttelyn vaikeuttaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Orpon hallitus on panostanut näistä vain keskimmäiseen eli ns. kannustinloukun poistamiseen. Mutta toistaiseksi politiikan tulokset loistavat poissaolollaan. Tämän lisäksi Orpon hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan työmarkkinapolitiikkaan eri keinoin, mutta nekään eivät ole vielä vaikuttaneet työllisyyden kasvuun. Periaatteessa valittu tavoite on kannatettava. Eli elättäjiä pitää saada kaikin keinoin lisää. Eläkeiän nostamista ei uskalleta äänestäjien reaktioiden pelossa uskalleta tehdä. Työperäistä maahanmuuttoa ei haluta persujen maahanmuuttovastaisuuden vuoksi edistää. Hallitus on siis itse supistanut huomattavasti keinovalikoimaa, joten epäonnistuminen ei ole suuri yllätys.
Elinkeinorakenteen muuttamiseen Orpon hallituksella ei ole mitään halua, mikä on tietysti järkyttävää tässä tilanteessa. Juuri tässä huonossa tilanteissa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta yritysrakenteemme muuttuisi kannattavaksi. Yritystuilla ja listaamattomien yritysten verohuojennuksilla sekä energiatuilla tuetaan vanhakantaista ja heikosti kannattavaa yritysrakennetta. Slush-meininki loistaa hallituksen toiminnassa poissaolollaan. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä sentään yritti edistää voimallisesti vihreän siirtymän innovaatioita. Nykyisen hallituksen elinkeinoministerit puuhastelevat ties mitä, mutta tuloksia ei tule. Tässäkin persujen nihkeys vihreään siirtymään ja sen teknologisiin innovaatioihin on esteenä. Persut ovat sitkeä tulppa kaikelle järkevälle talouspolitiikalle.
Hallitus ei välttämättä vaihtamalla parane näissä edellä mainituissa suhteissa, ellei vasemmisto muuta tapojaan ja ymmärrä tilanteen vakavuutta. Velkaantuneisuus ei ole pahin ongelma vaan talouskasvun puute ja työllisyyskehityksen muuttuminen huonommaksi.
Työllisyyden nostaminen on helpommin ja nopeammin toteutettavissa poliittisin keinoin. Tähän Orpon hallitus on tähdännytkin, mutta tulokset ovat umpisurkeita. Keinoja on kolme pääasiallista. Niitä ovat eläkeiän nostaminen, työnteon välttelyn vaikeuttaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Orpon hallitus on panostanut näistä vain keskimmäiseen eli ns. kannustinloukun poistamiseen. Mutta toistaiseksi politiikan tulokset loistavat poissaolollaan. Tämän lisäksi Orpon hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan työmarkkinapolitiikkaan eri keinoin, mutta nekään eivät ole vielä vaikuttaneet työllisyyden kasvuun. Periaatteessa valittu tavoite on kannatettava. Eli elättäjiä pitää saada kaikin keinoin lisää. Eläkeiän nostamista ei uskalleta äänestäjien reaktioiden pelossa uskalleta tehdä. Työperäistä maahanmuuttoa ei haluta persujen maahanmuuttovastaisuuden vuoksi edistää. Hallitus on siis itse supistanut huomattavasti keinovalikoimaa, joten epäonnistuminen ei ole suuri yllätys.
Elinkeinorakenteen muuttamiseen Orpon hallituksella ei ole mitään halua, mikä on tietysti järkyttävää tässä tilanteessa. Juuri tässä huonossa tilanteissa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta yritysrakenteemme muuttuisi kannattavaksi. Yritystuilla ja listaamattomien yritysten verohuojennuksilla sekä energiatuilla tuetaan vanhakantaista ja heikosti kannattavaa yritysrakennetta. Slush-meininki loistaa hallituksen toiminnassa poissaolollaan. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä sentään yritti edistää voimallisesti vihreän siirtymän innovaatioita. Nykyisen hallituksen elinkeinoministerit puuhastelevat ties mitä, mutta tuloksia ei tule. Tässäkin persujen nihkeys vihreään siirtymään ja sen teknologisiin innovaatioihin on esteenä. Persut ovat sitkeä tulppa kaikelle järkevälle talouspolitiikalle.
Hallitus ei välttämättä vaihtamalla parane näissä edellä mainituissa suhteissa, ellei vasemmisto muuta tapojaan ja ymmärrä tilanteen vakavuutta. Velkaantuneisuus ei ole pahin ongelma vaan talouskasvun puute ja työllisyyskehityksen muuttuminen huonommaksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa on jo keksitty ratkaisu; Julkisten menojen kasvattaminen ylioptimistiset kasvuennusteet takuinaan.