Kyvykkyystesti tehdään nykyään melkein kaikissa työpaikkarekrytoinneissa. Yo-tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneet halutaan laittaa yhden päivän kestävän testin perusteella älyykkysjärjestykseen - se miten vuosien työ koulussa tai korkeakoulussa on sujunut arvosanoilla mitattuna menettää täysin merkityksen.
Johtopäätös 1: työpaikan saannin varmistamiseksi nuoren kannattaa keskittyä erilaisten ”pikkunäppärien” kyvykkyystestien tekemiseen opiskeluaikanaan sen sijaan että syventyisi johonkin aiheeseen ( toki esim lääkäriopiskelijoilla yms oman alan osaaminen lienee yhä tärkeämpää kuin jossakin kuviotestissä onnistuminen).
Johtopäätös 2: kansantalouden kannalta olisi järkevintä korvata yo-kirjoitukset työpaikkojen kyvykkyystesteillä, jolloin korkeakouluihin menisivät ne, jotka työnantajat tulevat palkkaamaan; samalla voitaisiin säästää ne miljoonien erilaisten testien kustannukset, joilla nyt eritasoiset rekrytointifirmat itsensä elättävät.
Ps. Kyvykkyystestien tuloksia voi parantaa merkittävästi harjoittelemalla, vaikka rekryfirmat toisin väittävät… tämä fakta tietysti kyseenalaistaa testien hyödyn - ehkäpä yo-todistuksen ja korkeakoulutodistuksen arvosanoja voisi sittenkin käyttää työtekijöiden kyyvykkyyden vertailussa.
Johtopäätös 1: työpaikan saannin varmistamiseksi nuoren kannattaa keskittyä erilaisten ”pikkunäppärien” kyvykkyystestien tekemiseen opiskeluaikanaan sen sijaan että syventyisi johonkin aiheeseen ( toki esim lääkäriopiskelijoilla yms oman alan osaaminen lienee yhä tärkeämpää kuin jossakin kuviotestissä onnistuminen).
Johtopäätös 2: kansantalouden kannalta olisi järkevintä korvata yo-kirjoitukset työpaikkojen kyvykkyystesteillä, jolloin korkeakouluihin menisivät ne, jotka työnantajat tulevat palkkaamaan; samalla voitaisiin säästää ne miljoonien erilaisten testien kustannukset, joilla nyt eritasoiset rekrytointifirmat itsensä elättävät.
Ps. Kyvykkyystestien tuloksia voi parantaa merkittävästi harjoittelemalla, vaikka rekryfirmat toisin väittävät… tämä fakta tietysti kyseenalaistaa testien hyödyn - ehkäpä yo-todistuksen ja korkeakoulutodistuksen arvosanoja voisi sittenkin käyttää työtekijöiden kyyvykkyyden vertailussa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei älykkyys tarkoita että menestyy työssä. Ihmisen osaaminen, motivaatio, pitkäjänteisyys ja yhteistyökyky on varsin erikoinen kombinaatio.
Minä olin muutaman kerran soveltuvuustestissä.
Ammatillinen koulutus ja työkokemus näkyi dokumenteissä.Muutamassa tapauksessa haetun työpaikan taholta tiedusteltiin edellisen työnantajan kokemuksia minusta.
Käsittääkseni soveltuvuustesteillä haluttiin muodostaa henkilöstäprofiili sopivuudesta organisatioon ja tehtävän luonteeseen mihin on hakemassa.
Yksi, kaikkien testien antamama kuva oli, auktoritetti vihamielinen. Tuo vihamielinen on mielestäni turhan jyrkkä ilmaisu mutta totta on se, ettei henkilön kauluksen arvomerkkimäärällä ole minuun kummoistakaan vaikutusta. Henkilö persoonana ja sillä siisti.
En tiedä oliko tuolla yksityiskohdalla merkitystä.