Kokeilin syöttää lämmitysvastusta tasasuunnatulla verkkosähköllä
suodatuskondensaattorilla ja ilman suodatusta.
Lämmitysvastus 100W/220V, resistanssi kylmänä 468 Ω ja 497 Ω kuumana.
Siltatasasuuntaaja 35A/1000V
Elektrolyyttikondensaattori 470µF/350V
Mittaus, normaali vaihtojännitekäyttö:
Verkkojännite 233,4 VAC, virta/AC 0,467 A, tehomittaus1 106 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna ilman suodatusta:
Verkkojännite 233 VAC, virta/AC 0,469 A, tehomittaus1 107 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna suodatuskondensaattorilla:
Verkkojännite 232,4 VAC, virta/AC 1,697 A, tehomittaus1 200 W, tehomittaus2 202 W
Mittaukset tasasuuntaajan tasajännite puolelta:
Jännitemittaus ilman kuormaa ja suodatuskondensaattoria, 209 VDC
Jännitemittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 322 VDC
Virtamittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 0,635 ADC
Mittauslaitteet:
Jännite- ja virtamittaukset, yleismittari Fluke 175 true RMS
Tehomittaus1 Techno Line energiankulutusmittari pistorasiaan
Tehomittaus2 Kamstrup digitaalinen kWh-mittari
Molemmissa energiamittareissa on mahdollisuus näyttää hetkellistä tehoa.
Onko selitystä tuolle vaihtojännitepuolelta mitatulle 1,697 A suurehkolle virralle, joka ei ole suhteessa tehoon? Samaten miksi tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite ilman suodatusta on vain 209 VDC, pitääkö se ollakin keskiarvojännite vaikka vastuksen teho on sama kuin vaihtojännitekäytöllä?
suodatuskondensaattorilla ja ilman suodatusta.
Lämmitysvastus 100W/220V, resistanssi kylmänä 468 Ω ja 497 Ω kuumana.
Siltatasasuuntaaja 35A/1000V
Elektrolyyttikondensaattori 470µF/350V
Mittaus, normaali vaihtojännitekäyttö:
Verkkojännite 233,4 VAC, virta/AC 0,467 A, tehomittaus1 106 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna ilman suodatusta:
Verkkojännite 233 VAC, virta/AC 0,469 A, tehomittaus1 107 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna suodatuskondensaattorilla:
Verkkojännite 232,4 VAC, virta/AC 1,697 A, tehomittaus1 200 W, tehomittaus2 202 W
Mittaukset tasasuuntaajan tasajännite puolelta:
Jännitemittaus ilman kuormaa ja suodatuskondensaattoria, 209 VDC
Jännitemittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 322 VDC
Virtamittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 0,635 ADC
Mittauslaitteet:
Jännite- ja virtamittaukset, yleismittari Fluke 175 true RMS
Tehomittaus1 Techno Line energiankulutusmittari pistorasiaan
Tehomittaus2 Kamstrup digitaalinen kWh-mittari
Molemmissa energiamittareissa on mahdollisuus näyttää hetkellistä tehoa.
Onko selitystä tuolle vaihtojännitepuolelta mitatulle 1,697 A suurehkolle virralle, joka ei ole suhteessa tehoon? Samaten miksi tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite ilman suodatusta on vain 209 VDC, pitääkö se ollakin keskiarvojännite vaikka vastuksen teho on sama kuin vaihtojännitekäytöllä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taisi tämä aihe olla vähän liian 'hapokasta' S24 porukoille?
Tarjosin sitten mittaustulokset arvioittavaksi Googlen tekoäly Geminille.
Sieltäpä tulikin yksityiskohtaiset selostukset, syyt ja seuraukset eriteltynä, joka mittauksen tuloksista.
peruskauraa
Ja uskoit kaiken... -kertakaan en ole saanut tekoälliltä oikeaa vastausta kuin vasta pitkän johdattelun jälkeen.
Et vain osaa kommunikoida ymmärrettävin termein. Jospa se tekoäly ei ymmärrä trollaajan kieltä?
Kuitenkaan et ymmärtänyt yhdestäkään mittauksesta miksi mittaus antoi kyseisen lukeman?
AI tietää kaiken, mutta ei ymmärä mitään.
-kysy mitä vaan, minä vastaan mitä vaan
Mikä oli tämän kertaisen kyselyikäisen tekemän kyselyn pointti ??
Paljastaa sinunlaistesi surkea tietämyksen taso?
Kokeilin syöttää lämmitysvastusta tasasuunnatulla verkkosähköllä
suodatuskondensaattorilla ja ilman suodatusta.
Lämmitysvastus 100W/220V, resistanssi kylmänä 468 Ω ja 497 Ω kuumana.
Siltatasasuuntaaja 35A/1000V
Elektrolyyttikondensaattori 470µF/350V
Mittaus, normaali vaihtojännitekäyttö:
Verkkojännite 233,4 VAC, virta/AC 0,467 A, tehomittaus1 106 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna ilman suodatusta:
Verkkojännite 233 VAC, virta/AC 0,469 A, tehomittaus1 107 W, tehomittaus2 109 W
Mittaus tasasuunnattuna suodatuskondensaattorilla:
Verkkojännite 232,4 VAC, virta/AC 1,697 A, tehomittaus1 200 W, tehomittaus2 202 W
Mittaukset tasasuuntaajan tasajännite puolelta:
Jännitemittaus ilman kuormaa ja suodatuskondensaattoria, 209 VDC
Jännitemittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 322 VDC
Virtamittaus suodatuskondensaattorilla ja vastus kuormana, 0,635 ADC
Mittauslaitteet:
Jännite- ja virtamittaukset, yleismittari Fluke 175 true RMS
Tehomittaus1 Techno Line energiankulutusmittari pistorasiaan
Tehomittaus2 Kamstrup digitaalinen kWh-mittari
Molemmissa energiamittareissa on mahdollisuus näyttää hetkellistä tehoa.
Onko selitystä tuolle vaihtojännitepuolelta mitatulle 1,697 A suurehkolle virralle, joka ei ole suhteessa tehoon? Samaten miksi tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite ilman suodatusta on vain 209 VDC, pitääkö se ollakin keskiarvojännite vaikka vastuksen teho on sama kuin vaihtojännitekäytöllä
AC-DC-TEHOLÄHTEEN TEHOKERROIN-
KORJAUSOSAN SUUNNITTELU
Tuomas Perkkiö
Opinnäytetyö
04.02.2011
Tietotekniikan koulutusohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Tämä varmaan antaa tyhjentävän vastauksen esittämiisi kysymyksiin.
Tv. Vanha sähköalan vanha paska.
Jos vaikka huoneessa 600W sähkölämmitin tuntuu vähän alitehoiselta, niin pielavetinen konsti lisätä lämmittimen teho 1000 wattiin, olisi lisätä vastukselle siltatasasuuntaaja ja 1000 µF/400V elektrolyyttikondensaattori.
Tuo olisi pätevä keino, jos 30 asteen pakkasella corollan 600 W lohkolämmitin ei kykene lämmittämään kellon sallimassa kahdessa tunnissa moottoria riittävästi.
Ongelma on mittarit joilla mittaat. Entisaikaan osattiin valita mittarit ja ymmärrettiin mitä mitataan. Nykyään sohlataan digitaalisilla paskoilla jotka mittaavat mitä sattuu
Mitä ongelmia sinulla mittareiden kanssa on ollut?
Ei minulla ole ollut mittareiden kanssa ongelmia koska ymmärrän mitä mittaan ja millä mittaan. Vajakit mittaileva digipaskoillaan kaikkia maan ja taivaan välillä taajuudesta tai aaltomuodosta piittaamatta ja sitten sössötetää että yy yyy yyyy tuli kumma tulos yyy yyy yyy
Vanhat osoitinmittarit ne nykyisien kojeiden virroilla juuri väärin näyttävätkin, koska olettavat virran olevan sinimuotoista.
Minkä ongelman olet näkeväsi?
Eri true rms mittareilla saa erilaisia tuloksia samasta lähteestä.
Minkähänlainen vaihtojännite, vastaako mitään tunnettua funktiota vaion ko täysin mielivaltainen käppyrä tuo vaihtojännite?
Ei ainakaan joku helppo kuin sini-muotoinen, vaan täysin randomaattinen sekä amplitudiltaan että taajuudeltaan?
... jatkuvasti vaihteleva, vaikka joka puoli-syklilläkin, sekä amplitudi että taajuus...
Pitäisi määrittää myös joku aikajakso sille täysin randomaattiselle vaihtojännitteelle, mistä mitataan tehoa.
Kunnon viisari kiertorautamittari jos taajuus alle 100hz. se on se todellinen tehollisarvomittari mitaten todllisen voiman eikä mitään näytteenottohetken paskaa. Nykyamisten tiedoissa on paljon aukkoja mittaamisessa kun luotetaan siihen mitä mittari näyttää tuntematta koko mittaustekniikkaa ja virran kiertoreittejä.
Kouluissa pitäisi enemmän opettaa mittalaitteista ja mittaustekniikasta tietokonepelien sijaan.
Vanhustenhoito on näköjään ihan hunningolla.
Kyllä nykynuoriso on tymiä ja laiskoja kuin vasemman jalan saapas. Sonkätään ja pieru haisee puhui tai pieri niin sama tuoksu. Niljakkeet.