Atlantin lohen kohtalonhetkien ja Tenojoen ajankohtaisten asioiden seurantaa. Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
*
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
https://yle.fi/a/3-12019817
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
**HUOM! Vastaava keskusteluketju on aloitettu aikanaan marraskuussa 2021 kalastus.com-sivustolla. Kyseinen sivusto on tiukentanut moderointiaan ja käytännössä edes virallisia valtakunnan uutisia ei saa enää lisättyä tietyistä keskusteluaiheista ko. sivustolle. Tenojoen ja Atlantin lohen asioita vuosilta 2021-2025 löytyy kuitenkin kattavasti vanhasta keskusteluketjusta asiasta kiinnostuneille.**
*
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
https://yle.fi/a/3-12019817
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
**HUOM! Vastaava keskusteluketju on aloitettu aikanaan marraskuussa 2021 kalastus.com-sivustolla. Kyseinen sivusto on tiukentanut moderointiaan ja käytännössä edes virallisia valtakunnan uutisia ei saa enää lisättyä tietyistä keskusteluaiheista ko. sivustolle. Tenojoen ja Atlantin lohen asioita vuosilta 2021-2025 löytyy kuitenkin kattavasti vanhasta keskusteluketjusta asiasta kiinnostuneille.**
Vastaukset 48
Vanhimmat
Apulaisoikeusasiamies antoi saamelaiskäräjille huomautuksen: kymmeniä ihmisiä jätettiin pois vaaliluettelosta
https://yle.fi/a/74-20203165
Saamelaiskäräjät sai huomautuksen vaalien järjestämisestä – ”Tämä ei saa toistua”
https://yle.fi/a/74-20203416
Eri toimijat vauhdittivat saamelaiskiistaa omien etujensa vuoksi, toteaa väitöstutkimus
https://yle.fi/a/74-20207155
Utsjoki 150 -juhlavuosi
https://www.utsjoki.fi/news-article/utsjoki-150-juhlavuosi/
Utsjoen kunta juhlii ensi vuonna 150-vuotista taivaltaan. Ensi vuoden tapahtumakalenteri on teemoitettu juhlavuoden mukaan.
Utsjoki 150 - Utsjoen eristäytymispyrkimykset sata vuotta sitten
https://www.utsjoki.fi/news-article/utsjoki-150-utsjoen-eristaytymispyrkimykset-sata-vuotta-sitten/
Tiesitkö, että
vuonna 1925 Utsjoen kunnanvaltuusto esitti valtiolle, että ”Utsjoen kunnan alue olisi säilytettävä varsinaisena lappalaiskansallisena alueena”. Kunnanvaltuusto vei asiaa valtiovallalle kittiläläisen kansanedustaja A. Neitiniemen kautta. Valtuusto esitti anomuksen, jotta muuttolakiin tehtäisiin muutos, ettei pitäjään saisi muuttaa syntyperäisiä suomalaisia ilman kunnanvaltuuston suostumusta. Vain töihin valtion virkaan tai muihin palvelutehtäviin tulijat voisivat muuttaa ”luvatta”.
Valtuusto perusteli anomustaan sillä, ettei uudisasutus sopinut Utsjoelle, koska maanviljelys ei karuissa oloissa elättänyt ja poronhoito kuului saamelaisille. Kunnassa pelättiin uudisasukkaiden joutuvan vähävaraisen kunnan köyhäinhoidon piiriin sekä huonojen vaikutteiden leviämistä kuntaan.
Eduskunnan talousvaliokunta hylkäsi edustaja Neitiniemen aloitteen ilman keskustelua. Raja-alueiden merkitys oli kasvanut Suomen itsenäistymisen jälkeen, ja rajaseutujen kehitys nähtiin jopa uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle. Utsjokelaisten perinteisesti vahvat yhteydet Norjaan katsottiin ongelmallisiksi. Suomalaiset päättäjät tulkitsivat Utsjoen toimet eristäytymispolitiikaksi tai jopa suoranaiseksi haluksi irrottautua Suomesta.
Mihin käyttäisit 6000 euroa Utsjoella vuonna 2027? Jätä ehdotuksesi 15.4. mennessä!
https://www.utsjoki.fi/news-article/mihin-kayttaisit-6000-euroa-utsjoella-jata-ehdotuksesi-13-4-mennessa-2/
Paikalliset voivat nyt hakea maksuttomia kalastuslupia Ylä-Lappiin
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/uutinen/paikalliset-voivat-nyt-hakea-maksuttomia-kalastuslupia-ylae-lappiin
Lupamyynti pohjoisimman Lapin jokikohteille alkaa 8. huhtikuuta
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/uutinen/lupamyynti-pohjoisimman-lapin-jokikohteille-alkaa-8-huhtikuuta-2
Luke: Jokien lämpeneminen uhkaa kalojen selviytymistä
https://www.luke.fi/fi/uutiset/jokien-lampeneminen-uhkaa-kalojen-selviytymista
Luossa: wanhan osman
päiväkirja 2026
https://luossa.fi/page-1.html
Vapaa-ajan Kalastaja: Nousulohien määrä kasvoi Tenolla – lohikantojen tila silti historiallisen heikko
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/nousulohienmaarakasvoitenolla290126/
Norjan lohta saa kaupasta!
Saahan sieltä, ja antibiootit kaupan päälle. Norjan lohi muistuttaa jopa etäisesti syömäkelpoista elintarviketta rakenteeltaan. Itse en sitä normaaleissa olosuhteissa kuitenkaan söisi.
Norjan lohta saa ehkä edullisesti korvikkeeksi ruokapöytään, mutta Utsjoen elinkeinoelämän kannalta paikallista elinkeinoa se ei liiemmälti lämmitä. Tuskin edesauttaa alkuperäiskansan jokisaamelaisen kulttuurin ylläpitoakaan.
Tenon lohimäärä kasvoi viime kesänä, mutta kalastuksen avaaminen vaatisi merkittävää lisäkasvua ‒ ”Nopeita ratkaisuja ei ole”
(Juttu on maksumuurin takana)
https://www.keskipohjanmaa.fi/artikkeli/tenon-lohimaara-kasvoi-viime-kesana-mutta-kalastuksen-avaaminen-vaatisi-merkittavaa-lisakasvua-‒-n
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suositusten arviointia tukeva koordinaatio- ja seurantaryhmä aloittaa työnsä
https://valtioneuvosto.fi/-/saamelaisten-totuus-ja-sovintokomission-suositusten-arviointia-tukeva-koordinaatio-ja-seurantaryhma-aloittaa-tyonsa-
https://elinvoimakeskus.fi/arvokkaat-vesistomme?p_l_back_url=/hankkeet&p_l_back_url_title=Hankkeet
Arvokkaat vesistömme -hanke edistää Suomen ja Norjan yhteistyötä Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoidossa.
Haettavana rahoitusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen
Lapin elinvoimakeskus ottaa vastaan tutkimushankehakemuksia, jotka edistävät porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa tai tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusrahoitusta voi hakea ajalla 7.1. – 31.3.2026.
Tutkimuksen painopisteet vuonna 2026 ovat:
* Porojen hyvinvointia koskevan sääntelyn kehittämisen keskeiset kohteet - lajityypillisen käyttäytymistarpeen toteutuminen tutkimuksen ja kokemusperäisen tiedon perusteella eri puolilla poronhoitoaluetta.
* Kestävä kalastus ja sen kehittäminen Paatsjoen ja Näätämöjoen vesistöalueella muuttuvassa ilmastossa ja toimintaympäristössä erityisesti kolttasaamelaisten näkökulmasta.
* Poroelinkeinon ajankohtaiset taloudelliset haasteet ja niiden hallinta.
https://elinvoimakeskus.fi/w/haettavana-rahoitusta-porotalouden-ja-luontaiselinkeinojen-sekä-koltta-alueen-kehittämistoimintaa-koskevien-tutkimusten-ja-selvitysten-tekemiseen-lappi-pohjois-suomi-?p_l_back_url=/kaikki-uutiset?category=33622&p_l_back_url_title=Kaikki+uutiset
Eikö tuonne voi istuttaa vaikka kirjolohta?
Kirjolohi on melko vaaraton tulokaslaji istutettavaksi suomalaisiin vesistöihin. Se ei lisäänny luontaisesti Suomen lämpösummalla ja ei vaaranna Atlantin lohen kutua tai kutuvaellusta samalla tavalla kuin esimerkiksi aggressiivisempi kyttyrälohi. Kirjolohen mukana tulee kuitenkin riski vesihomeesta ja lohikalojen vakavasta IHN-viruksesta, joka olisi tällä hetkellä muutenkin heikosti voivalle Atlantin lohikannalle vaarallinen tai jopa kohtalokas. Puhumattakaan mahdollisista vaikutuksista Tenojoen harjuksille tai rauhoitusvuosina elpyneelle meritaimenkannalle.
Kirjolohen kasvattialtaiden rehevöittävää vaikutusta ei myöskään kaivata Tenojoen pohjoisen joen karummissa elinympäristöissä. Ja luulen, että vanhoilla lohenpyytäjillä voisi olla jotakin vastarintaa asenteissakin "pullalohta" kohtaan :)
No eikö noitaTenon lohia voi sitten kasvattaa altaassa?
Saamelaiskäräjät listasi 13-kohtaisen nipun ehdotuksia valtiolle – perustelee toimia sovinnon rakentamisella
https://yle.fi/a/74-20217024
Saamelaiskäräjät haluaa, että saamelaisten poronhoidosta säädettäisiin omalla lailla ja Tenon lohenkalastuskiellon aiheuttamat menetykset korvattaisiin.
Jotain tämän suuntaista ulostuloa oli odotettavissakin Saamelaiskäräjiltä pidemmän hiljaisuuden jälkeen... taas.
Ustjoki on saanut kertaalleen 2021 hallituksen tukea rakennemuutostilanteeseen. Utsjoelle rakennettavaan Lohikeskukseen on jaettu eduskunnan joululahjarahaa. Tiukasta Atlantin lohen suojelusta huolimatta paikallisille on järjestetty viime kesänäkin mahdollisuus lohenkalastuksen kulttuurin välittämiseen jälkipolville patopyyntinä. Kuluvana hetkenäkin Suomen puolen Tenojoen saamelaisilla olisi mahdollisuus tehdä yhteistyötä Norjan puolen Tanan kyttyräpatojen hankkeista vastaavan Norjan ympäristöviranomaisten kanssa.
Ja Saamelaiskäräjien valitsema vaikutuskanava on vaatia korvauksia lohenkalastuskiellosta, jolle ei ole odotettavissa tiukan suojelun purkamista - ehkä vielä vuosikausiin. Onko Saamelaiskäräjät niin tiukasti menneisyydessä, että eivät tahdo muuttua ympärillä muuttuvan maailmantilanteen mukana? Osa paikallisista pitkän linjan lohensoutajistakin on (onneksi) ymmärtänyt, ettei lohta voida enää pyydystää entisessä mittakaavassa paikallisten eikä matkailuyritysten toiminnassa. Muuten lohi loppuu. Kenelle nämä lohenkalastuksesta maksettavat korvaukset sitten maksettaisiin? Itse Saamelaiskäräjillekö?
Kyllä siellä jotain yritetään...
Analyysi: KRP kiinnostui Lapin helpoimmasta rikoksesta eli porovarkauksista – epäiltynä paikallisyhteisöjen johtohahmoja
https://yle.fi/a/74-20215181
Saamelaiskäräjien kannanotto totuus- ja sovintokomission loppuraportista kokoaa kiireelliset toimenpiteet
https://samediggi.fi/ajankohtaista/saamelaiskarajien-kannanotto-totuus-ja-sovintokomission-loppuraportista-kokoaa-kiireelliset-toimenpiteet/
*
Saamelaiskäräjien kannanotossa on sellaisia havaittavia ehdotuksia ja aiheita, jotka toteutuessaan muuttaisivat todennäköisesti koko pohjoisimman Lapin ihmisten elämää, kulttuuria ja elinkeinoelämän rakennetta. Korvaukset Tenojoen lohenkalastuskiellosta ovat vaikutuksiltaan pienimmästä päästä olevia seurauksia totuus- ja sovintokomission loppuraporttiin liittyen, mutta miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat ehdotukset:
- Saamelaisen poronhoidon säätäminen omalla lailla ja erillisen hallinnon perustaminen?
- Saamelaisten kalastusoikeuksien tunnustaminen kalastuslainsäädännössä?
- Saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevien vanhojen metsien suojeleminen hakkuilta?
Mikä olisi ei-saamelaisten Lapissa olevien poronomistajien asema erikseen saamelaiselle poronhoidolle säädetyn lain puitteissa? Jäisivätkö he vähemmistöksi vai eriytettäisiinkö poronhoito ajan kuluessa pelkästään saamelaisille Lapin alueella (vrt. Norjan malli)?
Saamelaisten kalastusoikeuksien tunnustaminen? Mikä olisi kalastusmatkailun ja turismin kehityssuunta, jos joella olisi kahden eri oikeuksien tason lohenkalastajaryhmiä? Käytännössä tämä toteutuu jo nyt osittain - Utsjoen kunnan matkailuyritykset ovat rakennemuutoksen (PÄRM) elinkeinojen nopean muutoksen ja työllisyyshaasteiden vuoksi hakeneet ja saaneet äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta. Paikallinen saamelainen väestö on saanut muutamia lohen kalastuspäiviä viime kesänä. Harjuksen kalastusmahdollisuuksista Tenolla on uutisoitu myös ulkopaikkakuntalaisille, mutta ovatko paikalliset matkailuyritykset saaneet sillä vielä merkittäviä asiakasryhmiä. Tai uskotaanko Utsjoella edes siihen kehityskulkuun - kyseessä on eri lähteissä maailman parhaaksi lohijoeksi mainostettu virta, jonka raunioilla pitäisikin alkaa pyytämään muuta kalaa.
- Saamelaisalueella olevien vanhojen metsien suojeleminen liittyy osaksi valtakunnan ja Euroopan komission isompaa suunnitelmaa suojella ja entisöidä luonnonmukaisia elinympäristöjä. Suomessa vanhojen metsien suojelupainetta pohjoiseen aiheuttaa vielä valtion omistamien maa- ja metsäisten alueiden suurempi painottuminen Pohjois-Suomeen.
Lapissa on kohta käveltävää metsää jokamiehenoikeuksien turvin. Mutta mistä paikalliset asukkaat saavat elantonsa? Vai onko alue tarkoitus keskittää enenevässä määrin saamelaisten reservaatiksi? Totuus- ja sovintokomission loppuraportinkin perusteella Suomen yhteiskunnalla on paljon varaa parantaa menneisyydessä toteutuneita vääryyksiä saamelaisia kohtaan, sitä ei käy kiistäminen. Mutta saamelaiset ovat nykypäivän Suomessa suomen kansalaisia samoilla oikeuksilla kuin jokainen muukin suomalainen. Kaikkia erityisoikeuksia ja etuja ei pitäisi voida vaatia menneisyyden perusteella. Ihmisten käsitteleminen lainsäädännössä eri statuksen perusteella ja lainsäädännön eriytyminen ovat mielestäni huolestuttava yhteiskunnan kehityssuunta. Laissa olevat asetukset, erilainen yhdistystoiminta ja erilaiset hankkeet sekä projektit ovat soveltuvia vaikutuskeinoja saamelaisten asioiden edistämiseen. Mutta erilliset saamelaislait? Tästä asiasta pitäisi mielestäni käydä suuremman kuvan ja näkyvää keskustelua Suomessa.
Ylä-Lapin paikkakuntalaisten jokiluvat tulevat myyntiin 24. maaliskuuta
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/uutinen/ylae-lapin-paikkakuntalaisten-jokiluvat-tulevat-myyntiin-24-maaliskuuta
Hyvää pääsiäistä!
https://www.tenontunturituvat.fi/uutiset.html?a100=253011
Lapin liiton vetämän kolmivuotisen EU-rahoitteisen Lappi-brändi 2.0 -hankkeen tavoitteena on päivittää Lapin yhteinen aluebrändi siten, että se puhuttelee jatkossa paremmin uusia asukkaita ja osaavaa työvoimaa. Viimeisimmät väestöennusteet ovat todenneet Lapin väestön vähenevän vuoteen 2040 mennessä, erityisesti nuorten ja työikäisten osalta. Väestö myös ikääntyy ja sen myötä palvelutarve kasvaa.
Toinen tärkeä tavoite aluebrändin päivityksessä on ollut se, että paikalliset tunnistavat sen myös omakseen. Brändityön taustalla on laaja osallistamistyö, missä lappilaisia on tavattu ja kuultu eri puolilla maakuntaa vuoden 2025 aikana.
"Tehtävä yhden yhteisen brändin luomiseksi on haastava, sillä Lappi on moninainen ja moniääninen, meillä on paljon paikalliskulttuureita sekä Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Brändityössä on kuitenkin onnistuttu löytämään asioita, jotka yhdistävät meitä kaikkia”, taustoittaa Katariina Imporanta, projektipäällikkö Lappi-brändi 2.0 -hankkeesta Lapin liitolta.
https://www.lapinliitto.fi/milta-paivitettava-lappi-brandi-alkaa-nayttaa/
https://www.lapinliitto.fi/milta-paivitettava-lappi-brandi-alkaa-nayttaa/
Tenojoen kalastussäännön vuotta 2026 koskevat täsmennykset
https://www.sll.fi/ajankohtaista/tenojoen-kalastussaannon-vuotta-2026-koskevat-tasmennykset/
Lausuntopyyntö: Tenojoen kalastussäännön vuotta 2026 koskevat täsmennykset
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=581b6f51-d4bd-475c-83b0-68ab6293a370
Kuulutus: Onginta, pilkintä- ja viehekalastuskielto
Lapin elinvoimakeskuksen tekemä kalastuskieltopäätös, joka on voimassa 31.12.2029 saakka.
Metsähallitus haki Utsjoen kunnassa sijaitseville tunturivesille Tenon kalatalousalueen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellon liitteenä oleville vesille. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisissä vesissä ei voida harjoittaa kalastusta yleiskalastusoikeuksilla, mutta kalastus on mahdollista kuntalaisille hakemalla Metsähallituksella kuntalaisille tarkoitettu ilmainen kalastuslupa, joka mahdollistaa kalastuksen näissä vesissä. Ulkopaikkakuntalaiset vastaavasti voivat lunastaa kalastusta varten joko 1301 Paistunturi luvan tai 1302 Kaldoaivin luvan kalastaakseen näillä vesillä. Käytäntö ei ole muuttunut aikaisemmista vuosista, mutta osa opv-kiellossa olevista vesistä on vaihtunut, joten kalastajan on hyvä tarkistaa luvan tarve etukäteen.
https://www.utsjoki.fi/news-article/kuulutus-onginta-pilkinta-ja-viehekalastuskielto/
Ohcejohka Šearrá -kulttuurifestivaali uudistuu - Utsjoella esiintyy juhannuksena Etta ja eturivin saamelaisartisteja
Kulttuurifestivaali Ohcejohka Šearrá järjestetään tänä kesänä viidettä kertaa ja ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä iltapainotteisena festivaalina. Saamelaiskulttuuria juhlistava ja monipuolisesti esittelevä Ohcejohka Šearrá järjestetään nyt ensimmäisen kerran juhannusviikonloppuna: perjantaina 19.6. ja lauantaina 20.6.
https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/ohcejohka-searra-kulttuurifestivaali-uudistuu-utsjoella-esiintyy-juhannuksena-etta-ja-eturivin-saamelaisartisteja.html
Inarilainen 13.4. (Juttu on maksumuurin takana)
Päätoimittajalta: Tenon kyttyrälohikesät ovat vasta tulokaslajin ”alkusoittoa” – Kuivahauki voisi tarjota uuden bisneksen Utsjoella
https://www.inarilainen.fi/artikkeli/paatoimittajalta-tenon-kyttyralohikesat-ovat-vasta-tulokaslajin-alkusoittoa-kuivahauki-voisi-ta
Suomi ja Norja päättivät, ettei lohta pyydetä Tenolta tänäkään kesänä – Luke: ”Tilanne on ollut erittäin huono”
Lohenkalastuksen mahdollisuudet ovat olleet Tenolla aallonpohjassa koko 2020-luvun. Viime kesän pienestä elpymisestä huolimatta lohen tilanne on yhä heikko.
Maailman lohijoista ja Finnmarkin alueelta saatu tieto kertoo selkeän viestin: poikaset selviävät entistä heikommin merivaellukselta takaisin aikuisina Tenoon ja muihin jokiin.
https://yle.fi/a/74-20220438
Tenolla ei kalasteta lohta tänäkään kesänä, mutta muun kalan pyyntiin pääsee
https://mmm.fi/-/tenolla-ei-kalasteta-lohta-tanakaan-kesana-mutta-muun-kalan-pyyntiin-paasee
Saamelaiskäräjät saa nyt historiallisen mahdollisuuden vaikuttaa suoraan eduskunnassa
Uudistetun saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjät tekee vuosittaisen selvityksen eduskunnalle, jossa käsitellään saamelaisasioiden etenemistä ja kehittämisehdotuksia.
Saamelaiskäräjät on ehdottanut eduskunnalle useita asioita, jotka koskettavat saamen kielten, saamelaisnuorten, perinteisten elinkeinojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulujen, varhaiskasvatuksen ja saamelaiskulttuurin tilannetta.
Ehdotukset sisältävät muun muassa :
- Viranomaisten kouluttaminen uuden saamelaiskäräjälain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteesta
- Saamelaisten oikeuksien huomioon ottaminen eri alojen päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten arviointi saamelaisiin
https://yle.fi/a/74-20220965
Kaikki saamelaiskäräjien ehdotukset löytyvät täältä:
https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/download/?d=dokumenttipankki/kokousasiakirjat/saamelaiskäräjien_kokous/toimikausi_2024-2027/kokouskutsut_ja_esityslistat/suomeksi/sakael22026_liite_1_eduskuntakertomus_2025.pdf
Ote Saamelaiskäräjien kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2025:
"Kalastus on tavalla tai toisella osa lähes kaikkien saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamelaisten elämää, vaikka kaupallisten kalastajien määrä onkin pieni. Saamelaisen kalastuskulttuurin ja kalastusoikeuksien edistäminen on yksi Saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteista.
Kalastuksen kiintiöpäätös saamelaisten kotiseutualueelle vuosille 2026–2028
*
Kiintiöpäätöksestä pidettiin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut, mutta niissä ei saavutettu yhteisymmärrystä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaiset tulisi kalastuksen kiintiöpäätöksessä huomioida omana kalastajaryhmänään. Tämä vahvistaisi saamelaisten oikeudellista asemaa ja mahdollistaisi myös Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kalastusoikeuksien vahvistamisen sellaisilla alueilla, joille heillä on siteet sukuyhteyden kautta. Lisäksi se mahdollistaisi saamelaisten kulttuurin jatkuvuuden turvaamisen tilanteessa, jossa kalastukselle joudutaan asettamaan kovia rajoituksia, mutta todella rajoitettu kalastaminen voitaisiin edelleen sallia.
Kertomusvuonna lohenpyyntikielto Tenolla jatkui viidettä vuotta peräkkäin lohikantojen heikon tilan vuoksi. Saamelaiskäräjät on erittäin huolissaan vaikutuksista, joita pitkäaikainen kielto on ehtinyt aiheuttaa saamelaisten kalastuskulttuurille. Erityistä huolta on syytä kantaa saamelaislapsista, jotka eivät pääse oppimaan kulttuuriinsa kuuluvia Tenon kalastusmenetelmiä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. - Vuonna 2021 alkaneet täyskiellot tulee korvata saamelaisille kalastusoikeuden omistajille ja Utsjoen kunnalle."
Tenolla ei kalasteta lohta tänäkään kesänä – SVK:n asiantuntija: tarjolla kuitenkin muuta maailmanluokan kalastusta
Koska Tenojoen lohikantojen tila jatkui heikkona vuonna 2025, Suomi ja Norja totesivat yhdessä, että lohenkalastusta ei voi avata tulevana kesänä. Kalastussääntöön ei sovittu muutoksia, joten kalastus tapahtuu vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.
Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mielestä positiivista Tenon tilanteessa on nousevien lohien määrän hienoinen kasvu. Hän toivoo, että nousumäärät kasvavat jatkossa edelleen, kun nyt on toista vuotta peräkkäin rannikkokalastuksessa käytössä tiukemmat säännöt.
”On ymmärrettävää, että lohta ei nykytilanteessa saa kalastaa, mutta Teno tarjoaa muiden kalalajien osalta edelleen maailmanluokan kalastusta. Etenkin harjuksen kalastukseen se tarjoaa loistavat puitteet”, Rautanen muistuttaa.
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/uutiset/tenonkalastus170426/
TENOJOEN VESISTÖN KALASTUSSÄÄNTÖ 2024 - 2030
https://elinvoimakeskus.fi/documents/d/elinvoimakeskus/dd0b4f31-718b-ff45-261a-09668888e5f6-pdf
Kaikki kalastusluvat ostetaan nettikaupasta osoitteesta
https://tenonkalaluvat.fi
myös paikallisten luvat. Maksun jälkeen luvat tulevat näkyviin osoitteeseen
https://tenonkalaluvat.fi/my-account/
Paikkakuntalaisten luvat ja erityiskiintiöluvat vahvistetaan Tenon kalatalousalueen lupapisteessä, jossa varmistetaan oikeus lupaan. Edellä mainittujen lupien ostajat voivat käydä myös Karigasniemen Kylätalo Saivun lupavahvistus/desinfiointipisteessä vahvistuttamassa lupansa. Vasta luvan vahvistamisen jälkeen luvat tulevat näkyviin www.tenonkalaluvat.fi 'OMAT LUVAT' -sivulle aktivoituneena. Jos erityiskiintiöluvan ostanut aikoo käydä kalatalousalueen lupapisteessä vahvistuttamassa kalastuslupansa ja hänen kalastusvälineet eivät ole kuivat, niin hänen täytyy ensin käydä desinfiointipisteessä desinfioimassa kalastusvälineensä.
TENON LUPAHINNAT 2026
• Tenojoella vakituisesti asuva, jolla on kalastusoikeus. 40 euroa/kalastuskausi. Paikkakuntalaiselle alle 18-vuotiaalle on oma maksuton kalastuslupa.
• Tenojoella vakituisesti asuva henkilö 150 euro /kalastuskausi. Paikkakuntalaiselle alle 18-vuotiaalle on oma maksuton kalastuslupa.
• Erityiskalastuslupakiintiön muiden lajien kalastuslupa 5 euroa/vuorokausi, kuitenkin yhteensä enintään 40 euroa kalastuskautta kohden.
Muiden lajien kalastuslupa ? euroa ? /vuorokausi, kuitenkin alle 18-vuotiaan luvasta peritään ? euroa ? /vuorokausi. Näiden lupien hinnat vahvistetaan erillisellä asetuksella ennen kalastuskauden alkua!
Kaikkiin kalastuslupaluokkiin voidaan liittää yksi tai useampia lapsilupia. Alle 16-vuotiaat lapset saavat kalastaa perholla ja koholla.
https://www.tenonkalatalousalue.fi/info/
Eikö niitä kalapuikloja saa kaupasta?!?
Suomen jokivesissä liikkuva droonivene auttaa varautumaan tulviin ja luonnonilmiöihin
Maanmittauslaitos on tehnyt mittauksia muun muassa Pohjois-Suomessa Oulankajoella, Tenojoella ja Pulmankijoella sekä Etelä-Suomessa Vantaanjoella.
https://yle.fi/a/74-20222827
Varaus- ja vuokratupia vuodelle 2027 pääsee varaamaan 5.5. alkaen Eräluvat.fi:ssä
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/uutinen/varaus-ja-vuokratupia-vuodelle-2027-paeaesee-varaamaan-5-5-alkaen-eraeluvat-fi-ssae
Ylä-Lapin kalastusalueiden kartoissa epätarkkuuksia - korjaukset tulossa toukokuussa
https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/uutinen/ylae-lapin-kalastusalueiden-kartoissa-epaetarkkuuksia-korjaukset-tulossa-toukokuussa
TENON TUNTURITUVAT: Hyvää Äitienpäivää !
https://www.tenontunturituvat.fi/uutiset.html?a100=253996
Tenon kalastuskauden 2026 kalastuslupien verkkokauppa avataan maanantaina 11.5 klo 12.00
Teno-info tilaisuus pidetään torstaina 21.5.2026 klo 13:00–17:00 Hotelli Utsjoessa, osoitteessa Luossatie 4, 99980 Utsjoki
https://www.tenonkalatalousalue.fi/
Tenojoen kalastussäännön 40 §, 2 mom. mukainen poikkeuslupa
Poikkeusluvalla haetaan lupaa poiketa kalastussäännön määräyksistä Atlantin lohen pyyntiin opetuskalastusta ja kulttuuritapahtumia varten.
Huomaathan, että poikkeuslupia voivat hakea vain organisaatiot ja poikkeuslupia myönnetään rajoitetusti tai ei olleenkaan lohikannan heikko tila ja Tenojoen lohikantojen hoitotyöryhmän suositukset huomioiden.
https://elinvoimakeskus.fi/tenojoen-kalastussaannon-40-2-mom.-mukainen-poikkeuslupa
Näätämöjoki on nuorelle paikalliselle elinehto: ”Jos kalastus loppuu, täytyy miettiä voiko kotiseudulle rakentaa elämää”
https://yle.fi/a/74-20227931
Lohen kalastus Tenojoen sivuvesissä erittäin rajoitettua – päivitetyt kalastusmääräykset astuvat voimaan 1.6.
Tenon sivuvesistössä on alkavana kesänä erityisen tärkeää keskittyä muiden kalalajien kuin lohen kalastamiseen, koska kokonaisuutena Tenojoen vesistön lohikannat ovat hyvin heikkoja.
Lohenkalastusmahdollisuus voidaan avata vain hyvin rajoitetusti Vetsijoessa ja Utsjoen vesistön lohennousualueella, missä lohikantojen tila on ollut hieman parempi kuin muissa sivuvesistöissä.
Vetsijoessa ja Utsjoessa saa kalastaa lohta kahden vuorokauden ajan heinäkuun 1. päivästä heinäkuun 3. päivään tiistaista kello 19 perjantaihin kello 19. Saaliiksi saa ottaa yhteensä yhden titin kalastajaa kohden. Titti on alle 65 senttimetriä pitkä lohi.
Suuremmat lohet on vapautettava takaisin jokeen hellävaraisesti, sillä ne ovat tärkeitä emokaloja lohikantojen elpymisen kannalta. Lohen jokipoikasten suojaksi asetettu alamitta on 30 senttimetriä, jota pienemmät yksiköt tulee palauttaa jokeen.
Rajajokialueella, Tenon pääuomassa ja Inarinjoessa, lohenkalastusta ei sallita muuta kuin mahdollisesti yksittäistapauksissa Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin ylläpitoon liittyvillä poikkeusluvilla, jotka myöntää Lapin elinvoimakeskus.
https://mmm.fi/-/lohen-kalastus-tenojoen-sivuvesissa-erittain-rajoitettua-paivitetyt-kalastusmaaraykset-astuvat-voimaan-1.6
https://yle.fi/a/74-20228818
Tenon lohitilanne on edelleen vaikea – Vetsi- ja Utsjoessa saa kalastaa kaksi vuorokautta, isot lohet on vapautettava
https://metsastysjakalastus.fi/tenon-sivuvesissa-sallitaan-kaksi-lohenkalastuspaivaa/
Saako tuolta haukia?