Mennyt 16 v perittävän kuolemasta. Pesän papereiden hallussapitäjä( ei pesänhoitaja, vaan kelle pesän postiin menee), ei halua jakoa. Myöhemmin kuollut vielä leskensä.
Onko se 10 vuotta, kun pesän jakoa on vaadittava, eli häviääkä perintöön oikeus ajan kulumisella.
Jostain luin tällaista.
Onko se 10 vuotta, kun pesän jakoa on vaadittava, eli häviääkä perintöön oikeus ajan kulumisella.
Jostain luin tällaista.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eiköhän kuka vaan perillisistä voi vaatia jakoa.
Hae tietoa netistä tai vaikka tekoälyltä.
Paras vaihtoehto on sopiminen. Perinnön voi jakaa myös vähitellen osittaisella perinnönjakosopimisella. Ongelma pienenee siten. Käräjaoikeudelta voi hakea ulkopuolista perinnönjakajaa, mutta se on kallista. Ymmärtääkseni mitään vuosirajoja ei ole, mutta pitkittynyt jakamattomuus poikii vain ongelmia. Oikeus perintöön ei häviä. Kuolinpesä on kaikkien osakkaiden omaisuutta niin kauan kun se on jakamatta.
Mitä olen käsittänyt, niin kuolinpesä(t), ovat yhden osakkaan hallussaan. Hän antaa lupia käydä kiinteistöllä. Hän ei pyydettäessä suostu, että saisin perintöosuuteni( vain sen), pesistä.
Eli tähän ei jää juuri sopimisvaihtoehtoja. Kysyttäessä pesän asioista, ei anna tietoja, vaikka hänellä itsellään on kaikki pesien paperit.
Ja tästäkin olin olettanut, että vähintään ekan, isompaan pesään, on perintöoikeus jo vanhentunut. Perukirjoissa olen osakkaan asemassa.
Mikähän voi olla syy, miksi tämä yksi pitkittää? Kuolinpesien arvo ei kasva merkittävästi. Pikemminkin ekan oli jo ehtinyt rakennusten osalta laskemaan siihen mennessä, kun toinen perittävä oli kuollut. Ja edelleen rapistuu. Ei kukaan osakkaista voi ilman tämän yhden myötävaikutusta tehdä yhtikäs mitään. Kuin- odottaa. Osakkailla itselläänhän on joillakin sijaanruloåerillisiä. Ei potti kasva siis, jos joku putoaa joukosta.
Ei kukaan osakkaista voi ilman tämän yhden myötävaikutusta tehdä yhtikäs mitään. Kuin- odottaa.
jokainen osakas voi milloin tahansa vaatia jakoa,jos ei sovinnolla niin sitten pakolla.
Jakakaa pesät asap.
Kyseinen henkilö on varmasti kyseinen pesänhoitaja, jos asiasta et edes ollut varma.
Tavallisesti mainitsemasi ensimmäinen pesä ei ole mitenkään suurempi, kun osituksessa olisi tullut leskelle kaikesta puolisoiden omaisuudesta puolikas.
Se osa ei ole kadonnut mihinkään, kun siitä maksetaan perintövero hänen kuolinpesässään vasta nyt.
Et kerro, että kuka on maksanut perintöverot. Jos pesä on maksanut, niin sittenhän olet saanut jo jotain. Näinkin tehdään usein.
Pesänhoitajaksi häntä ei ole valittu. Ei voi mitään tehdä, ilman valtuutuksia.
Tuo on varsin huono tilanne sitten. Hän ei sitten voi auttaa sinua ollenkaan tilanteessa.
Muutoin Perukirjassa
yhteyshenkilön nimi, osoite ja puhelinnumero
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/kuolinpesan-veroasioiden-hoito/
Kuolinpesää ei ole pakko jakaa koskaan. Sekoitat asian testamenttiin vetoamisen aikarajaan.
Leskelle on kuitenkin kuulunut todennäköisesti vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta.
"Yksi lopullinen takaraja testamenttiin vetoamisessa on: testamenttiin perustuva oikeus voi vanheta lopullisesti. Jos testamentinsaaja ei osoita haluaan vedota testamenttiin kymmenen vuoden kuluessa testamentintekijän kuolemasta, menettää hän testamenttiin perustuvan oikeutensa." Minilex
Ja kun lesken perilliset samat, niin? Mistä minulle tämä käsitys sitten tulikin. Että perinnönjakoa menettää 10 vuodessa, jos ei jakoa tapahdu.
Niinpä. Minkään jakamiseksi aiemmin(kin) olisi tarvittu ositus lesken välillä. Lisäksi leskellä oli hallintaoikeus parin yhteiseen asuntoon.
"Kuolinpesän hoitajan (pesänhoitajan) yhteystiedot kannattaa ilmoittaa Verohallinnolle (Verolle) viipymättä perunkirjoituksen jälkeen tai heti, kun pesänhoitaja on selvillä.
1. Ilmoittaminen perukirjalla (suositeltu tapa)Pesänhoitajan tiedot merkitään perukirjaan.Kun perukirja toimitetaan verottajalle, tiedot päivittyvät järjestelmään.
2. Yhteystietojen päivittäminen OmaVerossa Jos pesänhoitaja on jo tiedossa tai vaihtuu myöhemmin:Osakas voi kirjautua OmaVeroon ja päivittää kuolinpesän yhteystiedot.Kuolinpesän asioita voi hoitaa, kun osakas kirjautuu omilla tunnuksillaan ja valitsee asiointirooliksi kuolinpesän.
...
Näin asia toimii kuitenkin verottajallekin... Asioiden hoitajana.
Ei ole pesänhoitajaa.
Yhteyshenkilöhän ei ole pesänhoitaja. Pesänhoitaja pitää osakkaitten valita. Meillä mitään valittua ei ole.
Perukirjaan ilmoitetaan kuolinpesän asioita hoitava yhteyshenkilö verottajalle ja muille tarvitsijoille. He nimittävät häntä "pesänhoitajaksi".
Veroasioiden hoitoa esimerkiksi arvonlisäveroineen omaava pesä tarvitsee suomi.fi valtuuksilla toimivan henkilön tai yrityksen toimeen.
Vero.fi yksi esimerkki:
Asiointi ja yhteystiedot
Valtuuta asianhoitaja
Valtakirja helpottaa kuolinpesän veroasioiden hoitoa.
Näin teet valtakirjan
Ilmoita yhteyshenkilön osoite
Kuolinpesän osakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että yhteyshenkilön osoitetiedot ovat ajan tasalla Verohallinnossa.
Eli perukirjassa ei siis ole pesänhoitajaa, vaan on pesänilmoittaja ja uskotut miehet. "Pesänhoitaja" on keksitty nimike.
Virallisesti pesässä voi olla olemassa lisäksi pesänselvittäjä ja pesänjakaja.
Jo perukirjaan tulee merkitä kuolinpesän edustaja, joka vastaa kuolinpesän yhteydenpidosta.
Perukirja:"Nimet ja yhteystiedot
vainajan perilliset, leski sekä testamentinsaajat – voit tarkistaa, ketkä kuuluvat perillisiin
jokaisen osoite ja henkilötunnus
kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, joiden täytyy allekirjoittaa perukirja
yhteyshenkilön nimi, osoite ja puhelinnumero"
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/kuolinpesan-veroasioiden-hoito/
Tätä ilmoitettua tietoa noudattaa esimerkiksi ulosottomies.
Jos kyseessä olisi pesänhoitaja, hän voisi yksin hoitaa kuolinpesän asiat ilman valtuutuksia. Meillä näin ei ole. Vaan ns normaali yhteishallinto, joka ei toimi siltä osin että pesään ei edes valmistella kohti jakoa, tai mistään ei mitään tämän yhden estellessä voida yhdessä tai jokainen osaltaan mitään päättää.
'Saa käydä, mitään ei saa tehdä'. Niinpä pusikoituu, koko paikka vähitellen.
Mikä on pesänhoitaja? Sellaista määritelmää ei ole olemassa.
Joka hoitaa pesän asiat paperilla viranomaisille asti ja pitää ovet lukossa ehkä maksaen pesän laskut paikalliselle tiekunnalle.
Pesänhoitaja kuolinpesässä on henkilö, jonka muut osakkaat ovat valtuuttaneet hoitamann kuolinpesän asioita puolestaan. Valtuutus voidaan peruttaa koska hyvänsä.
Voiko vaatia lakiosaa irtaimistosta?
Eikös se kuulu samanaikaisesti kuin rahavarat?
Irtaimiston arvohan voi olla vaikka minkä verran.
Ei voi. Lakiosa voidaan suorittaa myös rahana.