"Haapajärvelle suunnitellaan suurta datakeskusta. Hanke sijoittuu Haapajärven Oksavan kylässä sijaitsevalle Pysäysperän alueelle, jonne kaupunki kaavoittaa parhaillaan laajaa teollisuusaluetta energiaintensiiviselle toiminnalle.
Haapajärven konesalihankkeen keskeisimmät taustat ja nykytila:
• Valtava aluekaava: Haapajärven tekninen lautakunta on edistänyt Pysäysperään noin 200 hehtaarin kokoista asemakaavaa, joka mahdollistaa nimenomaan jättimäisen datakeskuksen rakentamisen.
• Sähköverkon solmukohta: Alue on datakeskustoimijoille erittäin houkutteleva, sillä Pysäysperässä sijaitsee Fingridin merkittävä sähköasema. Alueelle nousee myös Suomen suurin akkuenergiavarasto (125 MW), jonka Alpiq ja NEPower rakentavat. Tämä takaa datakeskukselle kriittisen tärkeän sähkönvarmistuksen ja puhtaan tuulivoiman välittömän läheisyyden.
• Salaperäisyys toimijan ympärillä: Kaupungin johto on pitänyt hankkeen yksityiskohdat ja tulevan operaattorin nimen visusti salassa vedoten liikesalaisuuksiin.
________________________________________________
Datakeskusten merkittävimmät haitat luonnolle, ympäristölle ja yhteiskunnalle ovat lyhyesti seuraavat:
1. Valtava sähkönkulutus
Datakeskukset kuluttavat jättimäisiä määriä energiaa. Ne voivat kuormittaa paikallista sähköverkkoa ja lisätä tarvetta rakentaa uutta energiantuotantoa sekä siirtolinjoja. Jos käytettävä sähkö ei ole täysin puhdasta, se lisää epäsuorasti päästöjä.
2. Luontokato ja maankäyttö
Suuret palvelinhallit vaativat laajasti tilaa, usein kymmeniä tai satoja hehtaareja. Rakentaminen vaatii usein metsien raivaamista, mikä pirstoo elinympäristöjä, hävittää paikallista lajistoa ja muuttaa alueen vesitaloutta (hulevesiongelmat asfaltoinnin vuoksi).
3. Jäähdytyksen aiheuttama melu
Datakeskukset vaativat jatkuvaa jäähdytystä. Hallien katolla ja kyljissä pyörivät suuret puhaltimet, ilmanvaihtokoneet ja varavoimageneraattorit aiheuttavat ympäristöön jatkuvaa, matalataajuista huminaa, joka voi häiritä sekä lähiseudun asukkaita että eläimistöä.
4. Vedenkulutus
Mikäli keskuksessa käytetään suoraa vesijäähdytystä (eikä suljettua kiertoa), se voi kuluttaa miljoonia litroja puhdasta vettä päivässä. Veden ottaminen ja lämmenneen veden takaisinjohtaminen voi kuormittaa ja lämmittää paikallisia vesistöjä.
5. Elektroniikkajäte ja kemikaalit
Palvelimia uusitaan noin 3–5 vuoden välein, mikä synnyttää suuria määriä vaikeasti kierrätettävää elektroniikkajätettä. Lisäksi varavoimajärjestelmien suuret dieselgeneraattorit ja kylmäaineet muodostavat paikallisen ympäristö- ja kemikaaliriskon (esim. mahdolliset polttoainevuodot).
6. Vähäinen työllistämisvaikutus rakennusvaiheen jälkeen
Vaikka rakennusaika työllistää satoja ihmisiä, valmis datakeskus on pitkälle automatisoitu. Se työllistää pysyvästi usein vain muutamia kymmeniä ihmisiä (esim. vartiointi, ylläpito ja siivous), mikä voi olla pettymys kunnan korkeisiin odotuksiin nähden.
Haapajärven konesalihankkeen keskeisimmät taustat ja nykytila:
• Valtava aluekaava: Haapajärven tekninen lautakunta on edistänyt Pysäysperään noin 200 hehtaarin kokoista asemakaavaa, joka mahdollistaa nimenomaan jättimäisen datakeskuksen rakentamisen.
• Sähköverkon solmukohta: Alue on datakeskustoimijoille erittäin houkutteleva, sillä Pysäysperässä sijaitsee Fingridin merkittävä sähköasema. Alueelle nousee myös Suomen suurin akkuenergiavarasto (125 MW), jonka Alpiq ja NEPower rakentavat. Tämä takaa datakeskukselle kriittisen tärkeän sähkönvarmistuksen ja puhtaan tuulivoiman välittömän läheisyyden.
• Salaperäisyys toimijan ympärillä: Kaupungin johto on pitänyt hankkeen yksityiskohdat ja tulevan operaattorin nimen visusti salassa vedoten liikesalaisuuksiin.
________________________________________________
Datakeskusten merkittävimmät haitat luonnolle, ympäristölle ja yhteiskunnalle ovat lyhyesti seuraavat:
1. Valtava sähkönkulutus
Datakeskukset kuluttavat jättimäisiä määriä energiaa. Ne voivat kuormittaa paikallista sähköverkkoa ja lisätä tarvetta rakentaa uutta energiantuotantoa sekä siirtolinjoja. Jos käytettävä sähkö ei ole täysin puhdasta, se lisää epäsuorasti päästöjä.
2. Luontokato ja maankäyttö
Suuret palvelinhallit vaativat laajasti tilaa, usein kymmeniä tai satoja hehtaareja. Rakentaminen vaatii usein metsien raivaamista, mikä pirstoo elinympäristöjä, hävittää paikallista lajistoa ja muuttaa alueen vesitaloutta (hulevesiongelmat asfaltoinnin vuoksi).
3. Jäähdytyksen aiheuttama melu
Datakeskukset vaativat jatkuvaa jäähdytystä. Hallien katolla ja kyljissä pyörivät suuret puhaltimet, ilmanvaihtokoneet ja varavoimageneraattorit aiheuttavat ympäristöön jatkuvaa, matalataajuista huminaa, joka voi häiritä sekä lähiseudun asukkaita että eläimistöä.
4. Vedenkulutus
Mikäli keskuksessa käytetään suoraa vesijäähdytystä (eikä suljettua kiertoa), se voi kuluttaa miljoonia litroja puhdasta vettä päivässä. Veden ottaminen ja lämmenneen veden takaisinjohtaminen voi kuormittaa ja lämmittää paikallisia vesistöjä.
5. Elektroniikkajäte ja kemikaalit
Palvelimia uusitaan noin 3–5 vuoden välein, mikä synnyttää suuria määriä vaikeasti kierrätettävää elektroniikkajätettä. Lisäksi varavoimajärjestelmien suuret dieselgeneraattorit ja kylmäaineet muodostavat paikallisen ympäristö- ja kemikaaliriskon (esim. mahdolliset polttoainevuodot).
6. Vähäinen työllistämisvaikutus rakennusvaiheen jälkeen
Vaikka rakennusaika työllistää satoja ihmisiä, valmis datakeskus on pitkälle automatisoitu. Se työllistää pysyvästi usein vain muutamia kymmeniä ihmisiä (esim. vartiointi, ylläpito ja siivous), mikä voi olla pettymys kunnan korkeisiin odotuksiin nähden.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei tule toteutumaan