Instagramista poimittua.
https://www.instagram.com/p/CxsT6Jco0SP/
Hirvenmetsästysaika on parhaimmillaan (eli pahimmillaan) ja arviolta yli 100 000 ihmistä pukeutuu oranssiin harrastaakseen luontoa ja perinteitä. Tällä metsästyskaudella saa tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämillä luvilla 31 142 hirveä, 70 945 valkohäntäpeuraa, 645 kuusipeuraa ja 18 metsäpeuraa. Hirvikanta on nyt pienimmillään yli 20 vuoteen metsästyksen ansiosta. Hirven syksyn pyyntilupamäärä koko maassa on noin 40 prosenttia pienempi kuin viisi vuotta sitten.
Niinsanottu vasasuoja poistettiin laista 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt vasalta on mahdollista juridisesta näkökulmasta ampua emän. Riistakeskus kuitenkin korostaa, että eettinen vasasuoja on edelleen voimassa. Kun tiedetään, että vasasuojaa ei aina noudateta, ovat hirvenvasat vaarassa joutua erityisen kärsimyksen kohteeksi, jos emä ammutaan, eikä vasa vielä selviä yksin. Vasa syntyy yleensä keväällä ja itsenäistyy vasta seuraavana keväänä, kun emo uusi vasta syntyy. Hän elää siis emonsa kanssa ensimmäisen talvensa ja jos vasalta ammutaan emo, ei hänellä ole kovin hyviä edellytyksiä selvitä talvesta. Tämän lisäksi uroksia ammutaan nyt enemmän, kun naaraiden ampumista vältetään eettisen vasasuojan vuoksi, mikä johtaa hirvikannan vääristymään urosten määrän vähetessä.
Luke on lisäksi tutkinut hirvinaaraiden kiima-ajan ajoittumista ja hedelmöittymistä. Hirven kiima-aika osuu metsästyskauteen. Tämä viivästyttää osaltaan hedelmöittymistä. Hedelmöittymisen viivästymisen myötä vasominen osuu myöhäisempään ajankohtaan, jolloin ravintoa on vähemmän ja vasat jäävät pienemmiksi. Jokainen voinee tykönään päätellä, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden hirvikannan suhteen.
Huolimatta hirvikannan ja vasojen koon pienenemisestä ja hirvikannan sukupuolivääristymästä hirviä halutaan metsästää ja “kantaa hoitaa”. Kun nyt tiedetään, mihin kannahoito on johtanut, lienee hoidollisia menetelmiä syytä tarkastella uudestaan. Hirvikannan verotusta perustellaan usein liikennevahinkojen ennaltaehkäisemisellä. Perustelu ei toimi, kun tiedetään, että suuri osa liikennevahingoista, joissa osallisena on hirvi, ajoittuvat metsästysajankohtaan.
Hirveä ei voi hoitaa tappamalla hänet.
https://www.instagram.com/p/DBEV-62I9BY/
Tämä viimevuotinen julkaisu on jälleen ajankohtainen nyt, kun hirvientappamisaika taas alkoi.
Luonnonvaraisilla eläimillä esiintyy stressiä. Stressi voi olla akuuttia ja lyhytaikaista, jolloin eläin palautuu tai se voi olla kroonista, jolla taas on vaikutusta paitsi yksilön hyvinvointiin myös koko populaatioon. Krooninen stressi ilmenee populaatiotasolla esimerkiksi jälkeläistuoton pienenemisenä sekä sairauksien lisääntymisenä. Ihminen aiheuttaa luonnonvaraisille eläimille kroonista stressiä monella tapaa, esimerkiksi pirstomalla elinalueita teillä ja hakkuilla, voimalinjoilla ja rakennuksilla.
On tutkittu, että saalistettavaksi joutuminen, itse saalistus, ei aiheuta eläimessä niin paljon stressiä kuin saalistettavana oleminen. Se, että on jahdattavana. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän se aiheuttaa stressiä ja siten sen enemmän sillä on vaikutuksia yksilöön ja populaatioon.
Hirvieläinten stressi näkyy eläimessä fysiologisten toimintojen muutoksena. Syke ja ruumiinlämpö nousevat. Lisäksi kehoon erittyy suurempi määrä nk. stressihormonia eli kortisolia. Stressiä aiheuttavan tilanteen väistyttyä hirvieläimet tarvitsevat pidemmän ajan palautuakseen. Jos tämä ei ole mahdollista ja saalistustilanne toistuu, eläin ei pääse palautumaan. Jos eläin ei pääse palautumaan, kroonistunut stressi voi aiheuttaa hirvelle rytmihäiriöitä, sydäninfarktin tai sydänmyopatian. Jos ruumiinlämpö ei pääse sekään laskemaan, voi se puolestaan aiheuttaa kuolemaankin johtavia elinten vajaatoimintoja. Korkeimmat sykkeet ja ruuminlämpötilat mitattiin tutkimuksissa hirvellä silloin, kun hirveä jahdattiin koiralla.
Metsästyskausi ajoittuu osittain päällekkäin hirvieläinten kiima-ajan kanssa. Stressi voi vaikuttaa jopa niin, ettei hirvieläimelle tule kiimaa ollenkaan tai se ajoittuu myöhäisempään ajankohtaan. Kun vasat syntyvät myöhemmin kesällä, heidän selviytymisensä talven yli on huonompaa. Siten metsästyksen vaikutukset ovat hyvin kauaskantoisia ja populaatiovaikutukset negatiivisia monin eri tavoin.
Luonnonvarainen peto aiheuttaa hirvieläimelle stressiä, kyllä, siksi sinne ei enää ihmistä tarvita aiheuttamaan sitä lisää.
https://www.instagram.com/p/CxsT6Jco0SP/
Hirvenmetsästysaika on parhaimmillaan (eli pahimmillaan) ja arviolta yli 100 000 ihmistä pukeutuu oranssiin harrastaakseen luontoa ja perinteitä. Tällä metsästyskaudella saa tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämillä luvilla 31 142 hirveä, 70 945 valkohäntäpeuraa, 645 kuusipeuraa ja 18 metsäpeuraa. Hirvikanta on nyt pienimmillään yli 20 vuoteen metsästyksen ansiosta. Hirven syksyn pyyntilupamäärä koko maassa on noin 40 prosenttia pienempi kuin viisi vuotta sitten.
Niinsanottu vasasuoja poistettiin laista 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt vasalta on mahdollista juridisesta näkökulmasta ampua emän. Riistakeskus kuitenkin korostaa, että eettinen vasasuoja on edelleen voimassa. Kun tiedetään, että vasasuojaa ei aina noudateta, ovat hirvenvasat vaarassa joutua erityisen kärsimyksen kohteeksi, jos emä ammutaan, eikä vasa vielä selviä yksin. Vasa syntyy yleensä keväällä ja itsenäistyy vasta seuraavana keväänä, kun emo uusi vasta syntyy. Hän elää siis emonsa kanssa ensimmäisen talvensa ja jos vasalta ammutaan emo, ei hänellä ole kovin hyviä edellytyksiä selvitä talvesta. Tämän lisäksi uroksia ammutaan nyt enemmän, kun naaraiden ampumista vältetään eettisen vasasuojan vuoksi, mikä johtaa hirvikannan vääristymään urosten määrän vähetessä.
Luke on lisäksi tutkinut hirvinaaraiden kiima-ajan ajoittumista ja hedelmöittymistä. Hirven kiima-aika osuu metsästyskauteen. Tämä viivästyttää osaltaan hedelmöittymistä. Hedelmöittymisen viivästymisen myötä vasominen osuu myöhäisempään ajankohtaan, jolloin ravintoa on vähemmän ja vasat jäävät pienemmiksi. Jokainen voinee tykönään päätellä, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden hirvikannan suhteen.
Huolimatta hirvikannan ja vasojen koon pienenemisestä ja hirvikannan sukupuolivääristymästä hirviä halutaan metsästää ja “kantaa hoitaa”. Kun nyt tiedetään, mihin kannahoito on johtanut, lienee hoidollisia menetelmiä syytä tarkastella uudestaan. Hirvikannan verotusta perustellaan usein liikennevahinkojen ennaltaehkäisemisellä. Perustelu ei toimi, kun tiedetään, että suuri osa liikennevahingoista, joissa osallisena on hirvi, ajoittuvat metsästysajankohtaan.
Hirveä ei voi hoitaa tappamalla hänet.
https://www.instagram.com/p/DBEV-62I9BY/
Tämä viimevuotinen julkaisu on jälleen ajankohtainen nyt, kun hirvientappamisaika taas alkoi.
Luonnonvaraisilla eläimillä esiintyy stressiä. Stressi voi olla akuuttia ja lyhytaikaista, jolloin eläin palautuu tai se voi olla kroonista, jolla taas on vaikutusta paitsi yksilön hyvinvointiin myös koko populaatioon. Krooninen stressi ilmenee populaatiotasolla esimerkiksi jälkeläistuoton pienenemisenä sekä sairauksien lisääntymisenä. Ihminen aiheuttaa luonnonvaraisille eläimille kroonista stressiä monella tapaa, esimerkiksi pirstomalla elinalueita teillä ja hakkuilla, voimalinjoilla ja rakennuksilla.
On tutkittu, että saalistettavaksi joutuminen, itse saalistus, ei aiheuta eläimessä niin paljon stressiä kuin saalistettavana oleminen. Se, että on jahdattavana. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän se aiheuttaa stressiä ja siten sen enemmän sillä on vaikutuksia yksilöön ja populaatioon.
Hirvieläinten stressi näkyy eläimessä fysiologisten toimintojen muutoksena. Syke ja ruumiinlämpö nousevat. Lisäksi kehoon erittyy suurempi määrä nk. stressihormonia eli kortisolia. Stressiä aiheuttavan tilanteen väistyttyä hirvieläimet tarvitsevat pidemmän ajan palautuakseen. Jos tämä ei ole mahdollista ja saalistustilanne toistuu, eläin ei pääse palautumaan. Jos eläin ei pääse palautumaan, kroonistunut stressi voi aiheuttaa hirvelle rytmihäiriöitä, sydäninfarktin tai sydänmyopatian. Jos ruumiinlämpö ei pääse sekään laskemaan, voi se puolestaan aiheuttaa kuolemaankin johtavia elinten vajaatoimintoja. Korkeimmat sykkeet ja ruuminlämpötilat mitattiin tutkimuksissa hirvellä silloin, kun hirveä jahdattiin koiralla.
Metsästyskausi ajoittuu osittain päällekkäin hirvieläinten kiima-ajan kanssa. Stressi voi vaikuttaa jopa niin, ettei hirvieläimelle tule kiimaa ollenkaan tai se ajoittuu myöhäisempään ajankohtaan. Kun vasat syntyvät myöhemmin kesällä, heidän selviytymisensä talven yli on huonompaa. Siten metsästyksen vaikutukset ovat hyvin kauaskantoisia ja populaatiovaikutukset negatiivisia monin eri tavoin.
Luonnonvarainen peto aiheuttaa hirvieläimelle stressiä, kyllä, siksi sinne ei enää ihmistä tarvita aiheuttamaan sitä lisää.
Vastaukset 19
Vanhimmat
https://www.instagram.com/p/Cy6ZHdgIfPm/
Katselin videota, jossa hirvikoira ajoi takaa hirviemoa ja tämän lasta. Kumpikin hirvieläin oli luonnollisesti stressaantunut ja pyrki ainoastaan etäämmälle koirasta. Turhaan. Hirvilapsi ammuttiin. Kaatuessaan ja kuollessaan hirvilapsi kiepahti maahan. Emo jatkoi matkaansa ilman lastaan. Varmastikin entistä stressaantuneempana.
Ampujaa onniteltiin hyvästä kaadosta, hienon kuperkeikan heitti vasa. Kukaan ei puhunut stressistä, jota tilanne aiheutti kaikille eläimille, saati sitten siitä, että siinä riistettiin henki. Tapettiin. Koskaan ei tapeta. Se ei olisi oikein. Tappaminen kierretään.
Kohta syksyn uutiset täynnä: Susi tai Sudet tappoivat hirvikoiran.
Poliisi valvoo etenkin tiellä metsästäviä hirvi ukkoja.
Maantiellä on paras passipaikka, näkee koko kylän kulkijat samalla, jos ei näe hirviä kuitenkaan. Näkee samalla kyttäautojen liikkumiset.
Poliisi on hirvipassissa kyttäämässä! Totta kai! 😋
Hirviä pitää vähentää aina, ajat varmaan autolla tiellä sinäkin, joten on aina vaara, että autonne eteen tulee hirviä metsästä, jolloin tulee yleensä hirvikolari. Hirvikolareissa loukkaantuu ihmisiä ja hirviä aina. Suurimpien tiestöjen lähistöltä ensimmäiseksi pitää vähentää hirviä. Ylisuuret hirvitihentymät pitää harventaa rajusti. Salomaiden hirvet olkoon lähempänä luontaista petojen ravintoa, jotka luonnostaan harventavat hirvikantaa.
Sudet ja muut suurpedot vähentää hirviä parhaiten ja sieltä heikommasta päästä, kun taas ihmisellä himo tappa se komein sarvipääuros, jolloin kanta köyhtyy ratakisevasti. Syksyllä eniten hirvikolareita juurikiin siitä syystä että jahdataan koirilla ja torrakoilla, jolloin säntäilevät kauhuissaan autojenkin eteen. Keväällä ei samaa ilmiötä ole.
Metsällä PUMMI on paras! Varma ohilaukaus, jota ei ole haittaa kenellekään, ei metsästäjille ja hirvelle.
HIRVIUKKO ON LYHENNE HIRVENMETSÄSTÄJÄSTÄ, JOS EI OLE KYSE NAISHIRVENMETSÄSTÄJÄSTÄ
Susi ja Karhu tappavat hirviä luonnossa, Ahmat syövät mitä jäljelle jäi hirvestä. Luonto on kova hirvellekin luonnostaan. 🥰
ihminen on kovin ja jopa ihan huvikseen vaikkei edes ole oikea nälkä
Hirvikanta pitää pitää kurissa hirvenmetsästyksellä. Liikenneturvallisuuden kannalta ja suuret hirvikannat syö taimikoita tekee sillä tavoin tuhoa metsiin ja levittävät myös tauteja jos kannat ovat liian suuret. Hirvenmetsästys pitää myös monta taloutta puhtaassa terveellisessä jalostamattomassa riistaliharuoassa eli on siitä hyötyä, kun sitä kantaa säännöstellään. Salakaatoasiat ovat sitten eriasia ne on laitonta puuhaa ja hyväksyttyä.
Riistanhoitopiirit ja metsästysseurat pitävät ylisuurta hirvikantaa. Lupia ei myönnetä tarpeeksi ja metäsätysseurat jättävät käyttämättä kaikkia kaatolupia. kyllä lupien määrä ja metsästys maistuisi jos riistanhoitopiirit ja hirviporukat laitetaan korvausvelvolliseksi taimikkotuhoista ja hirvikolareiden kustannuksista.
tässä taas levitetään aivopuppua, vanhanaikaisia homehtuneita ajatuksia ja asenteita, jotka ei tiedä tieteestä, tutkimuksista, luonnon oikeasta tasapainosta, eläimistä yhtään mitään, ollen luonnosta vieraantuneita nähden kaiken vain pyssyn piipun läpi, kun se verenvuodatus ja tappaminen on niin kivaa
kaikki huvimetsästäjät ovat tappoaddikteja ja pitäisi viedä vieroitukseen, eivät edes tajua olevansa eläinten sarjamurhaajia
Geneven kantonissa metsästys kiellettiin jo 70-luvulla, luonto tasapainotti itse itsensä ja siitä pitävät huolta kunnolla koulutetut metsänvartijat, ei kaksi kuukautta aseen käyttöä opetelleet harrastelijat ja kaikki, niin ihmiset kuin eläimet, kuin kasvit kuin koko luonto elävät siellä sopusoinnussa keskenään, rauhassa ja hyvin pelkäämättä jokasyksyistä helvettiä ja pauketta, mikä rikkoo elämän tasapainon
On syytä ymmärtää että jos hirviä on liian paljon taas, on silloin aihetta maltilliseen metsästykseen.
Kanta pitäisi tiputtaa noin 10.000 yksilöön että olisi metsästyksestä hyötyä kun tällä hetkellä se on vain hupi hommaa.
ihmisiä täällä on liikaa jo 8 miljardia, vaikka maapallon kantokyky on vain 2,5
MILLOIN aloitetaan kannanhoito ????
Koko ajan on kannanhoito ukrainassa ja venäjällä sekä iranissa ja sen ympärillä käynnissä.
Tämän takia on polttoaine vielä liian halpaa valitettavasti