Katsotaanpas mitä parviäly on mieltä tästä asetelmasta:
Homeriski vähenee kunhan ilma kiertää, mutta aina parempi mitä vähemmän kosteutta veneessä on. Kotisatamassa ei ole maasähköä, joten kumpi ratkaisu voittaa:
A) Veneessä sisällä on pelkästään sisäilmaa kierrättävä akun varassa toimiva tuuletin, ja kajuutan kattoventtiilissä on aurinkokennon varassa toimiva tuuletin, joka pysähtyy, kun aurinko laskee.
B) Veneessä on sama tuuletin sisällä, mutta myös kattoventtiilissä oleva tuuletin pyörii akun varassa läpi yön.
Uskoisin, että vaihtoehto A on parempi. Järkeilen asian näin: Kun Aurinko alkaa lämmittämään veneen sisätiloja, sitoo lämmennyt ilma kosteutta, jonka katossa oleva tuuletin imaisee taivaan tuuliin. Kun aurinko laskee, vene jäähtyy ja ilmankosteus ulkona ylittää veneen sisäilman kosteuden, joten katossa oleva tuuletin kannattaa pysäyttää, ettei korvausilman mukana aktiivisesti tuoda lisää kosteutta sisälle. Veneessä sisällä kannattaa ilma kuitenkin pitää liikkeessä, ettei mihinkään muodostu homeelle altistavaa paikallaan seisovaa kosteaa mikroilmastoa. Ellei aurinko näyttäydy, on ulkona kosteaa, eikä kattotuuletinta kannata käynnistää.
Mitä sanoo raati? Olenko väärässä?
Homeriski vähenee kunhan ilma kiertää, mutta aina parempi mitä vähemmän kosteutta veneessä on. Kotisatamassa ei ole maasähköä, joten kumpi ratkaisu voittaa:
A) Veneessä sisällä on pelkästään sisäilmaa kierrättävä akun varassa toimiva tuuletin, ja kajuutan kattoventtiilissä on aurinkokennon varassa toimiva tuuletin, joka pysähtyy, kun aurinko laskee.
B) Veneessä on sama tuuletin sisällä, mutta myös kattoventtiilissä oleva tuuletin pyörii akun varassa läpi yön.
Uskoisin, että vaihtoehto A on parempi. Järkeilen asian näin: Kun Aurinko alkaa lämmittämään veneen sisätiloja, sitoo lämmennyt ilma kosteutta, jonka katossa oleva tuuletin imaisee taivaan tuuliin. Kun aurinko laskee, vene jäähtyy ja ilmankosteus ulkona ylittää veneen sisäilman kosteuden, joten katossa oleva tuuletin kannattaa pysäyttää, ettei korvausilman mukana aktiivisesti tuoda lisää kosteutta sisälle. Veneessä sisällä kannattaa ilma kuitenkin pitää liikkeessä, ettei mihinkään muodostu homeelle altistavaa paikallaan seisovaa kosteaa mikroilmastoa. Ellei aurinko näyttäydy, on ulkona kosteaa, eikä kattotuuletinta kannata käynnistää.
Mitä sanoo raati? Olenko väärässä?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Oletetaan, että ulkona olevassa ilmassa on vettä suhteessa sen lämpötilaan.
Vesihöyry tiivistyy vedeksi pinnoille, kun se jäähtyy.
Ilmaa kannattaa kierrättää silloin, kun veneen sisällä on lämpimämpää kuin ulkopuolella ja vastaavasti ilmaa ei pidä kierrättää, kun sisällä on kylmempää.
Veneen lämpötila seuraa ilman lämpötilaa viiveellä. Oikea rytmi ei siis seuraa yötä ja päivää vaan pikemminkin aamua ja iltaa, jos sitäkään kovin tarkasti.
Ilman viiletessä tuuletusta kannattaa käyttää ja lämmetessä ei.
Vapaakiertoinen tuuletus toimii juuri niin eli ilman viiletessä veneestä poistuu lämmin ilma ylöspäin ja korvautuu kylmällä (ja kuivalla). Ilman lämmetessä kylmä ilma jää raskaampana veneen pohjalle.
Sähköä ei tarvita.
Tuohon voi vielä lisätä sen, että syksyllä veneestä poistuu kymmeniä ellei satoja litroja vettä haihtumalla. Kaikki mahdolliset kannet ja luukut kannattaa avata niin, että jokisessa kolossa ilma pääsee kiertämään.
Ainakin koppiveneessä sisäilma lämpenee ulkoilmaa nopeammin kun aurinko vähänkään näyttäytyy ja paistaa isoista ikkunoista sisälle. Yön aikana pinnoille mahdollisesti tiivistynyt kosteus poistuu vain tuulettamalla. Eli ilman lämmetessä kannattaa tuulettaa, ja sitä kannattaa jatkaa myös ilman jäähtyessä, mutta lähes 100% rH ilmaa ei kannata imeä ulkoa sisälle. Sisäilma kannattaa kuitenkin pitää liikkeessä, eikä se painovoimaisena toteudu luotettavasti joka soppeen vaikka patjat olisi käännetty pystyyn ja ovet ja luukut avattu.
Kaikki luukut auki ja tuplapressut päälle läpivedolla toimii talvisäilytyksessä, mutta ei vielä vesillä olevaan veneeseen ja siksi tarvitaan sähköä tuulettimille.
Veneeseen saadaan edes tilapäisesti ulkoilmaa alhaisempi absoluuttinen kosteus vaikka lämpötila olisi ulkoilmaa hieman korkeampi, ja se hidastaa homeen kehitystä.
Kyllä lähes 100% suhteellisen kosteuden ulkoilmaa kannattaa siirtää veneeseen, jos sen absoluuttinen kosteus on pienempi kuin veneen sisäilman. Ilmanvaihto poistaa kosteutta aina, kun tuloilman absoluuttinen kosteus alittaa sisäilman, ja lisää kosteutta kun tilanne on päinvastoin. Suhteellinen kosteus ei vaikuta lainkaan siihen alentaako vai lisääkö ilmanvaihto veneen kosteutta!
Kyllä se suhteellinen kosteus nimenomaan vaikuttaa, täysin lämpösykleistä riippuen. Kun kondenssiraja välillä ylittyy, tiivistyy kosteus pintoja pitkin johonkin soppeen eikä ehdi haihtua kun suhteellinen kosteus tilapäisesti laskee vuorokauden lämpösyklin mukaan. Se 100% kostea ilma jonka absoluuttinen kosteus on sisäilmaa kuivempaa jäähdyttää venettä, kondenssiraja ylittyy ja voivoi. Sitä 100% suhteellista kosteutta kannattaa ottaa sisälle vain jos lämpötilaerot (ja siten absoluuttisen kosteuden erot) ovat suuret ja veneessä on riittävästi lämpömassaa tai aktiivinen lämmitys. Suhteellinen kosteus ratkaisee homeitiöiden kasvun, ei absoluuttinen kosteus.
Ei ole käytössä tuollaisia puhaltimia ja ei ole homettakaan koskaan ollut, joten en osaa vastata kokemuksella, mutta A vastaus vaikuttaa fiksummalta
Jokaisesta yli kymmenvuotiaasta hyttiveneestä olen hometta löytänyt kun olen riittävästi etsinyt. Nykyisestä seitsenvuotiaastakin, mutta toistaiseksi vain sisätiloista eristetystä ankkuriboksista.
Nyt on ollut niin kostea kesä että jopa pulpettiveneen pinnalla on reilusti homepilkkuja. Eihän se gelcoat homehdu, mutta kaikki se orgaaninen aines jonka tuuli tullessaan tuo. Painepesurilla tuosta selviää pulpparin osalta, mutta koppiveneen sisustaa kannattaa suojella parhaimman mukaan, mikä se sitten onkaan. Itse seuraan suhteellista kosteutta ja kun se on pitkään yli 75% käynnistän lämppärin ja tuuletan.
Googlen AI on sitä mieltä että ehdottomasti A, mutta sehän ei mitään todista.
Saattaapi olla että juupas taikka eipäs mutta veikkaan A:ta vaikken mitään tiedä.
Veikauksella AP:n on mentävä, koska veneet ovat erilaisia ja vastauksen saa myöhemmin kokemus peräisesti siitä omasta veneestä ja toiseksi säätkin vaihtelevat kosteuden, tuulen, lämpötilojen kanssa aika paljon
A on vähän vähemmän huono. Niin se vain kuitenkin on, että kun ulkona on vain kosteaa ilmaa tarjolla, on veneessä kosteaa ellei siellä ole lämmitystä.
Tai kuivainta ja pakkaselle mentäessä ilma kuivuu itsestään
Veneessä ei ole yhtä kosteaa lyhyellä aikavälillä kuten vuorokausivaihteluilla. Pitkässä juoksussa kosteus tasaantuu, mutta kuivat päivät ja kosteat yöt ulkona, niin veneessä on yöllä kuivempaa kuin ulkona. Kosteaa vuorokauden ympäri, niin kosteaa on kaikkialla, ellei välillä lämmitetä tai luonnollinen lämpö varastoidu massaan.
Pakkaselle mentäessä on aika nostaa vene vedestä.
Kunnollinen kuivain vaatii aika paljon sähköä.
Voi nostaa vaikka heinäkuussa, jos siltä tuntuu, mutta aika pitkään saa olla pakkasia ennenkuin meri jäätyy, eli ei ole ensipakkasilla vielä mikään hoppu veneilykautta lopettamaan.
Rannat ja nostopaikat jäätyy aika nopeasti kun on pysyvästi pakkasen puolella. Makeavesijärjestelmä sitäkin nopeammin ellet laita viinaa tankkiin.
Riippuu veden lämmöstä, milloin vene siirretään lämpimään halliin
Riippuu veneestä. Jonkun mökkiyhteysveneen tai kalastusveneen haluaa ehkä pitää vedessä mahdollisimman pitkään, mutta matkaveneen jossa on tarkoitus oleskella ja viihtyä, niin ei kiitos. Makeavesijärjestelmä ja paljon muutakin huolenaiheena kotisatamassa jäätymisriskin takia vaikkei liikkeessä oleva merivesi jäätyisikään. Ilman lämpötila sen ratkaisee, eikä veden lämpötila.
Täytyy hieman kommentoida. Kyllä se tärkein indikaattori on veden lämpötila.
Cabiiniveneissä, joissa kaikki paikat ovat suljettavissa, niin veden lämpö pitää läpiviennit sulana, vaikka yöllä olisi vähän pakkasta.
Tietenkin loppusyksystä ilman lämpö alkaa myös olemaan merkittävässä asemassa.
Kuten sanoit yhteysveneitä on pakko pitää laiturissa pidempään kuin matkaveneitä.
Pakkasten tultua on vain oltava entistäkin huolellisempana.
Läpiviennit pysyvät kyllä sulana, mutta ei jäätyvät nesteet veneen sisällä, kuten esim. vesiletkujen mutkiin jäänyt seisova vesi ja erinäiset muut retkikäytössä käytettävät nesteet joiden jäätymispiste on nollassa.
Olet oikeassa noissa letkuasioissa. Ajatukseni oli, että kaikki muut järjestelmät otetaan pois käytöstä (propyleeniglykoli) ennen pakkasia, jotta venettä voidaan käyttää kuljetuksiin jäiden tuloon saakka.
Olen saanut hyviä kokemuksia niistä suolapusseista, joita myydään autotarvikeliikkeissä.
Yksi paketti pienessä kopissa riittää jopa kolmeksi kuukaudeksi.
Ovet ja luukut pitää olla suljettuna kun sitä käyttää. Sähköä ei tarvita.
Ne indikaattoriväriä vaihtavat ja uunissa uudelleen aktivoitavat on täyttä kusetusta.
Matalat kuitukankaalla suljetut on hyviä, ei kaadettunakaan vuoda vaikka olisi täynnä vettä, mutta ovat kertakäyttöisiä ja niitä pitää ripotella joka soppeen. Rosteriseen tiskialtaaseen ei kannata tyhjentää, liuos on niin väkevä että allas ruostuu.
4000Wh akusto, iso invertteri ja pieni kompressorikuivain toimii myös.
Mulla on pian 40 vuotta täyttävä "homeskandi" enkä ole sieltä hometta löytänyt. Vene kuivuu viikon ennen pressutusta, ihan taivasalla. Pressutus tiiviisti, mutta aurinkokenno päälle
Tuuletin puhaltaa ilmaa aurinkoisella säällä, kylmällä taas ei puhalla mitään. ilmavirta pääsee oven räppänästä sitloodaan ja sitloodahan on itsetyhjentyvä, joten sieltä pohjasta se mahdollinen ilmavirta löytää ulos. Aina on pysynyt vene raikkaana. Tietysti tärkeätä on että vene on kuiva ja puhdas ja tyhjä ja kaikki säilytystilat avoinna.
Et ole etsinyt riittävästi. Eipä silti, ei piilossa oleva home haittaa ellei tule oireita.
Tulin juuri sivusta tähän mukaan.
Home on useimmiten siellä, missä on pintoja käsin kosketeltu, sillä se tarvitsee ruokaa elääkseen.
Paikoissa, joihin kukaan ei ole pitkiin aikoihin koskenut ei home pesiydy.
Tämä vaatii tietysti kuivan ja tuuletetun ympäristön.
Minulla oli keväällä keväällä hieman hometta partaan reunalla ja kajuutan oven pielessä.
Jos muistan syksyllä ennen lähtöä pyyhkiä Tolulla nuo strategiset paikat, niin hometta ei tule.
40 vuoden orgaaninen lika, hyönteisten raadot ilman kuljettamat roskat, siitepöly jne kulkeutuvat sokkeloihin joita ei helpolla pääse putsaamaan. Homehtuu kun olosuhteet on otolliset. Myös liimatun vinyyliverhoilun tausta homehtuu, paikoista, johon on päässyt vettä väliin kun liimaus on korkannut. Mutta kuten todettu, ei haittaa ellei veneessä olijat oireile, esteettistä haittaa ei näy eikä hajukaan ole voimakas.
Kuten tuossa edellä kirjoitin, niin säilytys täytyy olla kunnossa.
Kuiva ja tuuletettu, niin ei home kasva, vaikka olis kuinka vanhat pinnat.
Vähän luulen että suurimmat ongelmat syntyvät siitä että kabiinia ei ole jaksettu kokonaan tyhjennellä. Missä pehmuste, siellä home. Kun "homeskandissa" ei ole ruoan murenaa, ja kaikki ajateltavissa oleva tekstiili köysiä ja purjeita myöten on kiikutettu ajoissa lämpimään talvisäilöön ei jäljelle jää kuin sileä muovi. Silloin, joko täysin tiivis tai täysin hengittävä tila pysyy raikkaana. Kyllä mä olen ne vaakasuorat tilat vielä pesuaineella pyyhkäissyt.
jos vanhat verhoilutl tuoksahtaa tunkkaiselta voi kyseeessä olla muukin kuin home. Siellä on puolen vuosisadan pöly ja jopa tupakansavu.
toki onhan vene voinut joskus seistä puolikosteiana patjoineen, homeen tuoksu tarttuu nopeast ja kestää kauan.
No niitä ruuanmurenia on vuosien saatossa tipahdellut jos mihinkin rakoon mihin ei imuri eikä rätti yllä.
Tuohon pätee se, että vene pidetään kuivana ja tuuletus toimii.
Leivän murut eivät kuivuttuaan enää homehdu.
Pahin syyllinen ovat rasvaisilla käsillä kosketellut paikat, mutta kun yleisimmät pinnat syksyllä pyyhkii Tolulla, niin aika hyvin pärjää kevääseen.
Sitä ei millään tuuletuksella pidetä kuivana kun ilmankosteus hipoo öisin 100% ja päivisin alimmillaankin selvästi yli 80% päivästä toiseen, jopa viikosta toiseen. Hallitun tuuletuksen lisäksi se vaatii lämmitystä, tai aktiivista kuivatusta räppänät suljettuina.
Kuivatkin leivänmurut homehtuvat kun saavat kosteutta riittävästi.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcShfCXPstOqiWEn5QNWa6m654deda_hoxdtZFU3_6bDtgV3euNrbht4PGo&s=10
Minulla oli aikoinaan lähes 40 vuotta vanha Brittiläinen purjevene, joka tuotiin uutena laivalla Suomeen.
Kun se tuli minulle tuossa kypsässä iässä, niin päätin tehdä siihen kunnon päivityksen ( joka ei oikeasti ole kannattavaa) ja purin laajasti sisustaa.
Tein joihinkin pentryn sisämoduuleihin suuret tarkastusluukut ja poistin sieltä sen ennen käytetyn ison ”ice boxin”.
Missään niistä tiloista, joihin menin sisään ensimmäisen kerran sitten tehtaalta lähdön en löytänyt mitään merkkejä homeesta.
Ainoat paikat mistä löysin minun aikana hometta olivat kulkuaukon pielet.
Missään sisätiloissa ei hometta näkynyt eikä haissut.
Minä poistin aina syksyisin veneestä kaikki tekstiilit - siis kaikki!
Tein normaalin siivouksen ja yritin muistaa pyyhkiä tärkeät paikat Tolulla.
Jos olin unohtanut, niin oven pielet siitä saattoivat muistuttaa, ei tosin aina.
Ostin silloin aikoinaan suuren katetun perävaunun, jotta kausimuutot sai tehtyä helpommin.
Tuota venettä oli aina säilytetty pressukatoksessa Espoolaisella suurella venekentällä.
Veneen ei tarvitse haista ”homeskandille”, jos ei halua
Riippuu paljolti käytetyistä materiaaleista ja pintakäsittelyistä. Kaikista veneistä ei kaikkia tekstiilejä saa poistettua rikkomatta sisustaa, sisämoduuleiden piilossa voi olla käsittelemätöntä puuta, pahvia tms. veneeseen soveltumattomia materiaaleja paikoissa, joihin kosteus herkästi kerääntyy. Käyttöaste ja käyttötapa (nykyisen tai edeltävän omistajan) ratkaisee paljonko moskaa kulkeutuu piilopaikkoihin jne. Jos on ollut vaikkapa lapsiperheen käytössä, niin aivan varmasti on yhden käyttäjäsukupolven aikana vaikka mitä orgaanista päätynyt ties mihin rakoihin
On minullakin joskus köydet homehtuneet ankkuriboksissa, mutta ankkuriboksin pohjalla oleva kuramatto ei, kunhan vaihdoin sen vettä läpäisevään varianttiin ilman kumipohjaa. Vanhalla kuramatolla lasikuidun ja kumipohjan väliin ilmestyi hometta kesken kauden ja täysin ymmärrettävästä syystä.
Kaikki home ei myöskään voimakkaasti haise, mutta kamalia ovat asunnot ja veneet joissa se oikeasti haisee vaikkei asukki huomaa sitä. Käytännössä homeitiöitä on aivan kaikkialla, menee ilmanvaihdon kanssa ulos ja uutta tulee tilalle, eli fobia ei mitään hyödytä.
Jotkut haisee halusit tai et.
Minä en halua