Määttänen on tainnut unohtaa, että työeläkkeitä on leikattu reippaasti jo kahdesti demaripäämisterien johtamien hallituksen toimesta. Ensimmäinen leikkaus oli jo vuonna 1977 Kalevi Sorsan johdolla ns. puoliväli-indeksi ja toinen leikkaus vuonna 1996 Paavo Lipposen hallituksen aikaansaamana.
Myös pääministeri Antti Rinne (sdp) leikkautti vuonna 2014 työeläkeindeksiä 1,1 %:sta 0,4 %: iin.
Lisäleikkauksia ei siis tarvita, koska ne eivät hyödytä valtion taloutta muutoin, kuin valtion maksamien eläkkeiden osalta (3,2 mrde) . Tosiallinen ”hyöty” jää neljälle suurelle eläkeyhtiöille, joilla menee tosi hyvin.
Suurten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 15 mrde eli keskimäärin 1,250 mrde/kk.
Viime vuonna sijoitustuotot olivat jopa 23,2 mrde eli 1,9 mrde/kk. Haluan myös todeta, että 31.12.2024 olivat työeläkejärjestelmän eläkevarat 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).
Kun hallituksen eläkeuudistustyöryhmä teki päätöksen, jonka mukaisesti eläkeyhtiöt voivat ottaa entistä enemmän riskejä sijoitustoimintaansa, niin oletan tuottojen kasvavan entistä suuremmalla vuosivauhdilla.
Henkilökohtaisesti vierastan riskien lisäämistä, sillä jos ne epäonnituvat niin menetykset ovat merkittäviä. Näin kävi viimeksi vuonna 2022, jolloin alijäämä oli 14,8 mrde.
Totean lopuksi, että meitä työeläkkeellä olevia kansalaisia on noin 1,6 miljoonaa, joista joka kolmannen saama eläke on alle 1 500 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden leikkausten sijaan tulisi niitä päinvastoin korottaa. Tästä toimenpiteestä hyötyisi myös valtio lisääntyneiden verotulojen ja pienentyneiden sote-menojen muodossa pärjääkö professori 1500 eur eläkeel
Myös pääministeri Antti Rinne (sdp) leikkautti vuonna 2014 työeläkeindeksiä 1,1 %:sta 0,4 %: iin.
Lisäleikkauksia ei siis tarvita, koska ne eivät hyödytä valtion taloutta muutoin, kuin valtion maksamien eläkkeiden osalta (3,2 mrde) . Tosiallinen ”hyöty” jää neljälle suurelle eläkeyhtiöille, joilla menee tosi hyvin.
Suurten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 15 mrde eli keskimäärin 1,250 mrde/kk.
Viime vuonna sijoitustuotot olivat jopa 23,2 mrde eli 1,9 mrde/kk. Haluan myös todeta, että 31.12.2024 olivat työeläkejärjestelmän eläkevarat 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).
Kun hallituksen eläkeuudistustyöryhmä teki päätöksen, jonka mukaisesti eläkeyhtiöt voivat ottaa entistä enemmän riskejä sijoitustoimintaansa, niin oletan tuottojen kasvavan entistä suuremmalla vuosivauhdilla.
Henkilökohtaisesti vierastan riskien lisäämistä, sillä jos ne epäonnituvat niin menetykset ovat merkittäviä. Näin kävi viimeksi vuonna 2022, jolloin alijäämä oli 14,8 mrde.
Totean lopuksi, että meitä työeläkkeellä olevia kansalaisia on noin 1,6 miljoonaa, joista joka kolmannen saama eläke on alle 1 500 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden leikkausten sijaan tulisi niitä päinvastoin korottaa. Tästä toimenpiteestä hyötyisi myös valtio lisääntyneiden verotulojen ja pienentyneiden sote-menojen muodossa pärjääkö professori 1500 eur eläkeel
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos korkea verotus olisi ratkaisu, meillä ei olisi ikinä ongelmia ollutkaan.
Ei edes 1990 laman aikaan. Silloinkin veroja kerättiin enemmän kuin muissa maissa.
Suomessa kerättiin veroja absoluuttisesti eniten maailmassa henkeä kohden myös laman aikaan ja veroaste oli 10% korkeampi kuin sivistyneissä maissa.
Lama ei koskaan koskettanut niitä, jotka käyttivät rahaa poliittisiin tarkoituksiin. Kansaa se kirpaisi koska verotuksessa ei otettu lainkaan huomioon alnetunutta maksukykyä.
Kokonaisverotus on ollut Suomessa liian korkea jo vuosikymmeniä !
Tässä näkyy syy siihen miksi Suomessa ei talous kasva pitkällä aikavälillä ja alemmassa tilastossa näkyy seuraus siitä kun talous ei kasva !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !? Lähinnä vasemmiston toimesta !?
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 260 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Valitettavasti Suomessa ei kyetä tekemään riittävän rohkeita päätöksiä julkisten menojen leikkausten suhteen, joten tulevaisuus Suomessa on vain etenemistä kriisistä toiseen !? Tämä tarkoittaa sitä, että leikataan vain sen verran, että EU-komissio rauhoittuu kunnes taas sama ruljanssi alkaa muutaman vuoden päästä jne...???
Tämä on nuorten kansalaisten kannalta huolestuttavaa !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Irlanti 21%
Keskim varallisuus aikuista kohti. USD
.🇨🇭 Switzerland: $910,000
2.🇺🇸 USA: $696,000
3.🇱🇺 Luxembourg: $655,000
4.🇭🇰 Hong Kong SAR: $648,000
5.🇦🇺 Australia: $616,000
6.🇸🇬 Singapore: $527,000
7.🇩🇰 Denmark: $523,000
8.🇳🇿 New Zealand: $450,000
9.🇳🇴 Norway: $425,000
10.🇳🇱 Netherlands: $415,000
11.🇧🇪 Belgium: $408,000
12.🇸🇪 Sweden: $406,000
13.🇨🇦 Canada: $400,000
14.🇩🇪 Germany: $347,000
15.🇫🇷 France: $341,000
16.🇹🇼 Taiwan: $333,000
17.🇮🇪 Ireland: $314,000
18.🇮🇱 Israel: $312,000
19.🇰🇷 South Korea: $311,000
20.🇪🇸 Spain: $306,000
21.🇬🇧 UK: $293,000
22.🇦🇹 Austria: $280,000
23.🇮🇹 Italy: $279,000
24.🇯🇵 Japan: $212,000
25.🇫🇮 Finland: $209,000
26.🇵🇹 Portugal: $196,000
27.🇶🇦 Qatar: $189,000
28.🇲🇹 Malta: $164,000
29.🇦🇪 UAE: $158,000
30.🇬🇷 Greece: $143,000
Verotus haittaa talouskasvua.
Suomeen saadaan investointeja ja osaavia työntekijöitä vain tekemällä heitä varten rinnakkaistalous, jossa on edullisempi verotus.
Tuloerojen kasvu haittaa talouskasvua. Hallituksen rikkaat ensiksi politiikka on kasvattanut elintasokuilua. Ostovoima vähenee tuloerojen kasvun myötä toisilta.
Rikkaat piilottavat rahansa ulkomaille. Valtiolta jää isot summat saamatta. Loppukansa maksaa sitten enemmän.
Jos muuttaa ulkomaille, se on täysyin sallittua.
Myös rahojen sijoittaminen ulkomaille on sallittu ja jopa järkevää koska Suomen markkina on pieni ja sisältää poliittisen riskin.
Kirjoituksestasi paistaa läpin jonkinlainen ahneus muuiden omaisuutta kohtaan. Suhtaudut ikään kuin se olisi sinun vallassasi, mitä ihmiset omaisuudelleen tekee.
Demokratia onkin kansan valta. Jotkut haluavat hyötyä muiden kustannuksella. Kirjoituksestasi paistaa läpi sitten se, että ahneus on mielestäsi pelkkä hyvä asia, eikä yhteistä hyvää pidä ajaa.
Yksi esimerkki:
"Seppo Pennanen, 70, ei kursaile myöntää tätä: hän on miljonääri, monimiljonääri, etuoikeutettua eliittiä. Hän kertoo myös suoraan, että on vuoden sisällä tienannut sijoituksillaan satojatuhansia euroja ja tienaa lisää, mutta ei maksa näistä veroja senttiäkään."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012129698.html
Ja sinä uskot 😁🤭🤣😂
Onko kyseessä sama henkilö, joka ei löydy edes verotiedoista ja joka myy kirjaa siitä, miten sijoituksilla tullaan rikkaaksi?
Eikö sinua yhtään ihmetytä, miten joku saa kasan rahaa, muttei se näy verotiedoissa?
Joku ei täsmää, mutta minä en ainakaan ostaisi sitä kirjaa....
Minun ansaitsemani raha ei ole muilta pois.
Kun ihmisillä on vaihtoehtoja, niin sellaisen tuotteen tekeminen ja myyminen, joka antaa rahalle parempaa vastinetta, on ostajan etu.
Kun vaihtoehtona on kalliimpi ja huonompi, niin on vaikea keksiä, mitä haittaa hyvästä tuotteesta on. Se säästää rahaa kuluttajalta.
Ainahan kuluttajalla on mahdollisuus ostaa huonompaa ja kalliimpaa, jos kokee hyvän ja edullisen riistävän häntä.
Riippuu mistä kiikkuu. Kun se on sinulla, niin se ei ole muilla.
Ei ole uskon asia, vaan faktaa.
Nettotulot olisi oleellisempi arvioinnin lähtökohta.
Ideaali on kaikkien korkeat nettotulot ja -tuet ja korkea veroprosentti.
Siihen päästäksemme täytyy verovaroja käyttää hyvin. Ei nillä silloin rakenneta "kukkenhaimeja ja tunnin junia" tai osteta huipputeknisiä aseita vaan verovarojen käyttö tukee valtiontaloutta eli on tuottavaa.
Taloudellisesti hyvin toimivassa yhteiskunnassa verot ovat kannattavien investointien rahoitusta. Nyt ei niin ole, nyt tuhlataan ja säästetään peruspalveluista eli heikennetään rakenteita.
Tarkoitit varmaan osotovoima.
Miten kannustavuus toimisi siinä mallissa?
Luotettaisiinko siihen, että jokainen tekee työtä kykyjensä mukaan ihan vapaaehtoisesti ilman, että hyötyy siitä itse?
Tuotannon hedelmät ja talouskasvu tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä.
Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa siitä ennen pitkää talouden lamaantumista, kun ostovoima heikkenee.
Väärin.
Ihminen ei elä prosenteilla tai osilla.
https://youtu.be/0Il709AtHKk
Ostovoima on oikea termi vauraudelle eikä osuus.
Globaalissa maailmassa (onko muunlaisia maailmoja?) on tyystin yhdentekevää, paljonko Brunein sultaanilla on varallisuutta. Jos se katoaisi, niin kukaan ei sitä edes huomaisi omassa lompakossaan.
Sama pätee Euroopan sisällä ja myös Suomessa.
Ikinä ei ole käynyt niin, että kukaan vaurastuisi vaikkapa siinä, että saha palaa tai joku unohtaa kryptovaluuttansa salasanan ja kuitenkin molemmat tapahtumat tekevät ihmisiä köyhemmiksi eli vähentävät eriarvoisuutta.
Jos rikkaiden köyhtyminen ei tee köyhästä rikkaampaa, niin silloin sama toimii toisin päin eli rikkaan rikastuminen ei tee köyhästä köyhempää.
Et ota huomioon suhteellista köyhyyttä.
Maailman köhimmissä maissa, kuten vaikka Malawissa joissa eletään alle eurolla päivässä, ei ole suhteellista köyhyyttä lainkaan. Siellä on ihmisen hyvä ja tasa-arvoinen olla.
Sen sijaan maailman rikkaimassa maassa Luxenburgissa on suhteellisesti köyhä, jos ei saa vähintään 2500 euroa kuussa. Sillä on kurja olla koska on niin epätasa-arvoista. Sillä 2500 eurolla saa siellä enemmän kuin Suomessa...
Elintasokuilun ja tuloerojen kasvu haittaa maan talouskasvua. Jos kaikki ovat suhteellisen yhtä köyhiä/rikkaita, niin homma hanskassa.