Mitä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana? Mikä on sotkenut asunnon ostajien päät? Nykyään pyydetään ja kysytään niin usein sellaista tietoa, jonka tiedonantovelvollisuutta taloyhtiöllä ei edes ole. Mistä on kyse?
Asunto-osakeyhtiölaki ja sitä täydentävät asetukset säätelevät tarkasti, mitä dokumentteja taloyhtiön on annettava asuntokauppaa varten. Pakollisia asiakirjoja ovat isännöitsijäntodistus liitteineen (kuten yhtiöjärjestys, viimeisin tilinpäätös, talousarvio, kunnossapitotarveselvitys ja energiatodistus). Rakenne-, sähkö- tai LVI-piirustukset eivät kuulu näihin lakisääteisesti toimitettaviin asiakirjoihin.
Miksi ostajat pyytävät jatkuvasti mm. edellä mainittuja rakenne-, julkisivu-, poikkileikkaus-, LVI- ja sähkökuvia "asunnonoston tueksi"?
Eihän isännöitsijälle ole käyttää aikaa 3 tuntia per myyntiin laitettu asunto ostajien kysymysten vastaamiseen. Kaikki tarvittava tieto on isännöitisijäntodistuksessa. Ei asunnon myynti ole isännöitsijän työtä!
Taloyhtiöllä on velvollisuus antaa laissa määrätyt tiedot osakkaalle tai välittäjälle, mutta nykyään tuntuu, että VÄLITTÄJÄ JA OSAKAS eivät tee mitään. Istuvat jalat pöydällä ja ajattelevat, että isännöitsijä myy asunnon. Kaikki kysmykyset suoraan isännöitsijälle, osakkeenomistaja ja välttäjä eivät ostajan kysymyskiin vastaa. Mitä on tapahtunut? Toisin oli vielä viisi vuotta sitten.
Myyjällä ja välitysliikkeellä on laajempi selonotto- ja tiedonantovelvollisuus ostajaa kohtaan. Jos asunnossa on tehty esimerkiksi poikkeuksellisia muutostöitä, joiden teknisellä toteutuksella on olennaista merkitystä kaupan kannalta, myyjän on annettava näistä tieto ostajalle. Silloinkin myyjä hankkii tiedot tai piirustukset itse joko taloyhtiön arkistosta tai rakennusvalvonnasta.
Ei isännötisijä hanki piirustuksia ostajakandidaattia varten! Se on osakkeenomistajan homma, joka on päättänyt myydä kämppänsä!
Asunto-osakeyhtiölaki ja sitä täydentävät asetukset säätelevät tarkasti, mitä dokumentteja taloyhtiön on annettava asuntokauppaa varten. Pakollisia asiakirjoja ovat isännöitsijäntodistus liitteineen (kuten yhtiöjärjestys, viimeisin tilinpäätös, talousarvio, kunnossapitotarveselvitys ja energiatodistus). Rakenne-, sähkö- tai LVI-piirustukset eivät kuulu näihin lakisääteisesti toimitettaviin asiakirjoihin.
Miksi ostajat pyytävät jatkuvasti mm. edellä mainittuja rakenne-, julkisivu-, poikkileikkaus-, LVI- ja sähkökuvia "asunnonoston tueksi"?
Eihän isännöitsijälle ole käyttää aikaa 3 tuntia per myyntiin laitettu asunto ostajien kysymysten vastaamiseen. Kaikki tarvittava tieto on isännöitisijäntodistuksessa. Ei asunnon myynti ole isännöitsijän työtä!
Taloyhtiöllä on velvollisuus antaa laissa määrätyt tiedot osakkaalle tai välittäjälle, mutta nykyään tuntuu, että VÄLITTÄJÄ JA OSAKAS eivät tee mitään. Istuvat jalat pöydällä ja ajattelevat, että isännöitsijä myy asunnon. Kaikki kysmykyset suoraan isännöitsijälle, osakkeenomistaja ja välttäjä eivät ostajan kysymyskiin vastaa. Mitä on tapahtunut? Toisin oli vielä viisi vuotta sitten.
Myyjällä ja välitysliikkeellä on laajempi selonotto- ja tiedonantovelvollisuus ostajaa kohtaan. Jos asunnossa on tehty esimerkiksi poikkeuksellisia muutostöitä, joiden teknisellä toteutuksella on olennaista merkitystä kaupan kannalta, myyjän on annettava näistä tieto ostajalle. Silloinkin myyjä hankkii tiedot tai piirustukset itse joko taloyhtiön arkistosta tai rakennusvalvonnasta.
Ei isännötisijä hanki piirustuksia ostajakandidaattia varten! Se on osakkeenomistajan homma, joka on päättänyt myydä kämppänsä!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vastaus: TEKOÄLY
On erittäin todennäköistä, että tekoäly ohjaa asunnonostajia tutkimaan ja kyseenalaistamaan asioita huomattavasti laajemmin kuin ennen. Tekoäly ei tee päätöksiä ostajan puolesta, mutta se toimii "viisaampana ystävänä" ja sparraajana, joka auttaa tunnistamaan suuria riskejä.
Tämä ilmiö selittyy pääasiassa seuraavilla tavoilla:
Ennen ostaja oli pitkälti kiinteistönvälittäjän antamien tietojen ja oman (tai tuttujen) asiantuntemuksen varassa. Nykyään ostaja voi syöttää tekoälylle (kuten ChatGPT:lle) esimerkiksi myynti-ilmoituksen tekstin tai kuntotarkastusraportin ja pyytää:
"Mitä riskejä tässä talossa voi olla tekstin perusteella?"
"Mitä minun kannattaa kysyä välittäjältä tästä kohteesta?"
Asunto-osakeyhtiön paperit (kuten talousarviot, toimintakertomukset ja kunnossapitotarveselvitykset) ovat usein maallikolle vaikeaselkoisia. Tekoäly pystyy sekunneissa kääntämään ammattiterminologian selkokielelle ja nostamaan esiin asioita, joihin ostajan kannattaa kiinnittää huomiota (esimerkiksi tulevat suuret remontit tai taloyhtiön maksuvalmius).
Tekoäly osaa luoda ostajalle räätälöityjä tarkistuslistoja asuntonäyttöä varten riippuen siitä, onko kyseessä 1970-luvun omakotitalo vai upouusi kerrostaloasunto. Ostaja osaa siis mennä näyttöön mukanaan kysymyksiä esimerkiksi valesokkeleista, putkiremonteilta tai tontin vuokrasopimuksen päättymisestä.
Yksittäisin isännöitsijän ei kannata taistella tekoälyn luomaa rajattoman laajaa selvittely- ja kysymyspatteristoa kohtaan. On tullut aika integroida tekoäly isännöintitoimiston työvälineisiin niin, että TEKOÄLY, ei isännöitsijä, vastaa asunnon ostajan kysmykysiin.
Ei ostajien kysymysten kuulu työllistää isännöitsijää kolme tuntia per asuntokappa. Kun isännöitsijä on tehnyt isännöitsijäntodistuksen, hän on työnsä tehnyt. Sen jälkeen ostajan kysymykset ovat isännöintitoimiston tekoälyä varten. Tai asunnon myyjää ja välittäjää varten, eivät isännöitsijälle vastattavaksi.
Saahan sitä kysellä, mutta vanhoilla taloilla yleensä ei näin hienoja piirustuksia ole tai jos onkin, niin ne ovat enemmän harhaanjohtavia kuin suuntaa-antavia.
Rakenteita on saatettu tehdä ihan erilailla kuin piirustukset väittää. Ja tai just ne kriittiset yksityiskohdat on jätettu suunnittelematta periaatteella "kyllä ne osaa nämä työmaalla ratkoa".
Ihan näin käytännön esimerkkinä. 60/70 lukujen vaihteen kerrostalon ulkoseinäelementeissä piti piitustusten mukaan olla 100 tjsp lämmöneristettä. Todellinen eristpaksuus vaihteli 20-80 mm riippuen siitä, kuinka paljon eriste oli valun aikana painunut kasaan.
Tai piti olla kelluva pintalaatta pienkerrostalossa (äänieristys), mutta
- tässäkin käytetty liian pehmeää villaa, joka oli painunut lyttyyn
- ei erotuskaistoja -> pintalaatta valettu kiinni patterien putkiin ja väliseiniin
... siinä vain pari esimerkkiä 50 vuoden takaisten "parempien aikojen" paremmasta rakentamisen laadusta....
Niinpä. 100 vuotta vanhasta talosta on vähän turha kysellä kaikenlaisia piirustuksia selvityksiä, mutta sitä ostajat nykyään tekevät tekoälyn keskemänä. Jos olet ostamassa kerrostaloasuntoa 100 vuotiaasta talosta, olet ostamassa "yllätyksiä". Et voi saada täyttä selvitystä asunnon tai koko talon 100 vuotisen historian ajalta.
Sitten vielä kun ostokohteena on 150 tuhannen euron asunto, niin en oikein ymmärrä laajoja selvityspyyntöjä. 20 vuotta sitten tehdyn viemärisukituksen lopputarkastuspöytäkirja ostajakandidaatille? Mitä helkkaria hän sillä tekee? Miten hän keksi edes kysyä sellaista? - Tekoäly käski pyytämään.
Ymmärtäisin kyselyt, jos ollaan ostamassa miljoonien eurojen arvoista arvoasuntoa, mutta hei, 150 tuhannen euron kämppä ja sen ostajan on saatava aukoton selvitys asunnon ja taloyhtiön kaikista korjauksista viimeisen 30 vuoden ajalta.
Miettikää ihmiset vähän mitä kyselette ennen kuin postitatte isännöitsijälle kaksi sivullista kysymyksiä. Homma on mennyt kohtuuttomuuksiin. On eriainen riski ostaa omakotitalo verrattuna kerrostalo-osakkeen ostamiseen! Voit ostaa sen 150 tuhannen euron kerrostaloluukun, vaikka et saa vastausta isännöitsijältä jokaiseen tekoälyn esittämään kysmykseen.
"Mitä tehtiin vuoden 1995 sähköremontissa? Löytyykö remontin lopputarkastuksesta pöytäkirja?" Niin. Se oli noin 30 vuotta sitten. Jos asunnon ostaminen mietityttää niin pajon, kannattanee katsella muita kohteita.
Sitten vielä, jos et toimita kaikkea pyydettyä tietoa, asunnon ostaja haastaa isännöitsijän oikeuteen, kun ei saanut tiedokseen 20 vuotta sitten tehdyn viemärisukituksen lopputarkastuksen pöytäkirjaa. Ostaja väittää, että tiedon pimittymisen takia hän maksoi asunnosta ylihintaa. Isännöitsijä on vahingonkorvausvelvollinen.
Näin se nykyään menee. Kiitos tekoälyn ja ihmisten älyttömyyden, kun ei osata kriittisesti arvioida, pitääkö 150 tuhannen euron asunto-osakkeen ostajalla olla kaikki tieto taloyhtiön jokaisesta remontista viimeisen 30 vuoden ajalta.
Ilmeisesti se on tekoäly, joka neuvoo haastamaan isännöintitoimiston oikeuteen, jos ostajakandidaatti ei saa kaikkea sitä tietoa, jota ei annettaisi edes taloyhtiön osakkaille!
^ hyvä esimerkki.
Nuo sukitukset ei edes ole ikuisia... eikä kannata odottaa edes sitä 50 vuoden kestoa, mitä alkuun lupailtiin. 20 vuoden takaisella kunnolla ei enää ole paljoa merkitystä - pitäisi tietää, missä nyt mennään!
Tekoäly korvaa isännöitsijät pian, yleensä jo ensi vuonna. Asia hoituu nopeammin, varmemmin ja halvemmalla.
Eli sitten voi tekoälyttömyydet hallusinoida keskenään ja ostajat voi olla yhtä pihalla kaikesta, kuten ennenkin ;-D
Yksi vuorokausi tämän ketjun avaamisen jälkeen Isännöintiliitto julkaisi uutisen pe 23.10.
https://www.isannointiliitto.fi/tekoaly-voi-johtaa-osakasta-harhaan-ja-aiheuttaa-turhaa-tyota-taloyhtiossa/
"Samalla taloyhtiöissä näkyy uusi ilmiö: tekoälyn laatimat pitkät kysymys-, selvitys- ja vaatimuslistat lisäävät tarpeettomasti hallinnon työmäärää."
"Olen itsekin saanut osakkaalta vaatimuksia hoitaa asioita, jotka ovat perustuneet keskusteluihin tekoälyn kanssa. Näissä suurimpana haasteena on ollut, että lähdekriittisyys on unohtunut täysin ja vaatimukset isännöintiä kohtaan ovat olleet kohtuuttomia. Usein tekoälyltä jää huomaamatta lainsäädännöstä jokin olennainen seikka, kuten vastuunjako, Toivola kuvailee."
Niin, onhan se kohtuutonta, että isännöitsijän pitäisi käyttää kolme tuntia työaikaa vastatakseen yhden asunnonostajan kysymyksiin.
Tärkeä viesti osakkaille, asukkaille ja asunnon ostajille!
Ennen kuin lähetät tekoälyn laatiman kysymys- tai vaatimuslistan taloyhtiölle, arvioi ainakin seuraavat asiat:
• Onko minulla oikeus saada pyytämäni tiedot? Tekoäly voi olettaa, että oikeus tietojen saamiseen on, vaikka se ei pitäisi paikkaansa.
• Liittyvätkö kysymykset aidosti käsiteltävään asiaan?
• Voisiko vastaukset löytyä jo isännöitsijäntodistuksesta, yhtiökokousaineistosta, tilinpäätöksestä tai muista saatavilla olevista asiakirjoista? Huomioithan, että henkilötietoja tai muuta salassa pidettävää aineistoa ei voi vapaasti luovuttaa tekoälyn käyttöön.
• Perustuvatko tekoälyn esittämät väitteet lakiin tai luotettavaan lähteeseen?
• Edistääkö pyyntö asian ratkaisemista vai aiheuttaako se lähinnä lisätyötä?
Taloyhtiöiden hyvä hallinto perustuu avoimuuteen, mutta myös siihen, että kaikkien osapuolten ajankäyttöä kunnioitetaan ja yhteisiä varoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.