Sanon suoraan. Pidän hyvästä ruuasta. Valmistan myös parempaa ruokaa kuin vaimoni.
Hän ei salli, että puutun kokkaamisiinsa. Juonikkuutta kun on, tuon sellaiset raakaaineet kaupasta, ettei niistä voi mennä
safka pieleen.
Maustaminen näyttää olevan yksi este mutta klassinen kokin koetinkivi
on tietenkin "kastikelogia".
Miten lie rahikaisilla?
Hän ei salli, että puutun kokkaamisiinsa. Juonikkuutta kun on, tuon sellaiset raakaaineet kaupasta, ettei niistä voi mennä
safka pieleen.
Maustaminen näyttää olevan yksi este mutta klassinen kokin koetinkivi
on tietenkin "kastikelogia".
Miten lie rahikaisilla?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakaan minun tuttavapiirissäni.
Carl Butlerin miehille tarkoitettu keittokirja joskus 70-luvulla innosti varmaan monetkin ikäluokkamme miehet ruuanlaittokokeiluihin. Monille se oli ensin harrastus, josta kehittyi melkein intohimo.
Useimmat huippukokit taitavat myös olla perheellisiä, niin Jamiekin. Hänhän esitteli perheensä jossain tv-ohjelmassa. Ainakin kaikki minun tuntemani kokit ovat perheellisiä, muista en tiedä.
Tyttäreni poikaystävä innostui seurusteluaikana kokeilemaan kokkailua meillä, vaikkei ollut koskaan kotonaan tehnyt mitään. Hän pyysi minulta lupaa saada kokata itse ja innostui asiasta niin, ettei nyt omassa kodissaan koe välttämättä ollenkaan tarvitsevansa vaimoa keittiöön. Vaimokin osaa valmistaa hyvää ruokaa, jolla välillä hemmottelee miestä ja ystäviäkin.
Ruuanlaitto on mukava harrastus, joka on vihdoin alkanut levitä tasa-arvoisemmin myös perheissä.
ovat ehka miehia muttei sinkkuja,oma mieheni ja poika ovat hyvia kokkeja,ja otta toisinaan paahan kun peittoavat mun taidoillaan,muutekin tassa maassa ravintoliossa on vain mies kokkeja eikohan ne ole ukko miehia kaikki.
innostuneempi tuosta ruuanlaitosta. Tai mies osaisi tehdä muutakin kun poronkäristystä ja makkarakeittoa ja makaroonilaatikkoa.
Olen käynyt useasti syömässä kalaruokaa baarissa,siellä on paremmin maustettua kun kotona.
Kyllä voissa paistetut siiat ja muikut ovat herkkuani,ne taas ei ole baarissa eikä torilla hyvin tehtyjä.
Kauheita on sopivampi sana.
Tavallisen duunarin näin laittavan ruokaa likaisin käsin ja kaiveli vaikka mitä. Sanoi käyvänsä veljensä leipomossa tekemässä kalakukkoja.Minulla on kuva mielessä miten se niitä tekee ,sanoin että laita ainakin ehjät kalsarit jalkaasi.
Ne teki mieheni, muuten tuo keittiö oli enimmäkseen minun valtakuntaani, vaikka hyvää ruokaa hän valmisti vapaapäivinään kun minä olin töissä, minulle, joka illalla nälkäisenä ryntäsin kotiin... suoraan syömään.
näin aloitin reseptin kertomisen pojalleni, kun hän halusi itse tehdä tonnikalapaistosta. Poika oli muuttanut ensimmäiseen omaan asuntoon ja halusi tehdä em. paistosta, joka on meillä ollut aina hyvin suosittu lauantai-illan paistos. Poikani oli ostanut tarvikkeet ja tuli sen taikinan teon aika; hän soittaa minulle ja sanoo, että taikina on tarttunut kaikkeen muuhun paitsi itse vuokaan. Siis sitä oli kaappien ovissa ja joka paikassa yltympäriinsä. Jäi sitä taikinaa vuokaan pohjan peitoksi sentään, nyttemmin hän osaa jo tehdä tosi hyvin kaikenlaista ja on yllättänyt tyttöystävnsä monet kerrat. Näin meillä.