Työskentelen sairaalan osastolla hoitajana. Kesä on ihanaa aikaa kun töihin tulee uusia kasvoja työntekijäpuolellekkin. Osastollamme on uusi lääkäri kesäsijaisena. Nuori, tumma ja komea mies. Kyllä on piristystä kaivattukin, silmä oikein lepää. Pelkkä lääkärin näkeminenkin saa villit ajatukset valloilleen ja vatsanpohjan nipistelemään.
On kuuma päivä ja leikin ajatuksillani. Olen pukeutunut tavanomaisen housu ja jakkupuvun sijasta mekkoon, juuri sellaiseen hoitajan valkeaan mekkoon mistä miespotilaat ovat ainakin mielissään. Mekon alle minulle on harmillisesti jäänyt mustat stringit, mutta tässä vaiheessa sitä on enää turha pohtia. Osastollamme on rauhallista ja iltavuoro on juuri alkanut. Lääkäri työskentelee osastollamme klo 16 asti. Eli hän on vielä pari tuntia töissä ja aikoo tehdä erään tutkimuksen potilaallemme ennen kotiin lähtemistään. Minä nuorena hoitajana joka en ole aiemmin ollut tällaisessa tutkimuksessa avustamassa lääkäriä, saan siihen nyt oivan tilaisuuden. Hieman jännityneen oloisena, posket punakkoina kerään tarvittavat tutkimusvälineet lääkärin huoneeseen ja hain potilaankin.
Ohimennen olen lääkärille maininnut asiasta että tutkimuksen avustaminen on minulle vierasta. Lääkäri vakuuttaa, että ei syytä huoleen hän opastaa minut tutkimuksen saloihin. Hän myös piti lupauksensa ja opasti minua rauhallisesti. Hänen siirtyessään ohitseni, hän kosketti minun takapuoltani huomaamattomasti, tai ehkä se ei ollut mitään mutta ajatukseni tekivät tepposiaan ja aloin kuvittelemaan.
Kun tutkimus oli ohi ja vei potilaan pois, palasin korjaamaan jälkiä lääkärin huoneeseen. Lääkäri oli jo istuutunut tuolilleen sanelemaan potilaasta tekstiä. Keräilin tavaroita kasaan samalla kun minulla oli vahva tunne, että lääkäri silmäili minua. Jotenkin olin kiihottuneessa tilassa, oli kuuma ja ihoni nihkeä, tunsin punan poskillani lisääntyvän kun ajattelin lääkärin silmiä mittailemassa melko kurvikasta vartaloani. Sähläsin tavaroiden kanssa ja osa putosi lattialle. Kumarruin nostamaan tavaroita, ja tarjosin tietämättäni lääkärille tilaisuuden huomata, että mekkoni alla ei ole muuta kuin pikkuiset stringit, mitkä tummina paistoivat hohtavan mekkoni lävitse...
Jatkanko?
On kuuma päivä ja leikin ajatuksillani. Olen pukeutunut tavanomaisen housu ja jakkupuvun sijasta mekkoon, juuri sellaiseen hoitajan valkeaan mekkoon mistä miespotilaat ovat ainakin mielissään. Mekon alle minulle on harmillisesti jäänyt mustat stringit, mutta tässä vaiheessa sitä on enää turha pohtia. Osastollamme on rauhallista ja iltavuoro on juuri alkanut. Lääkäri työskentelee osastollamme klo 16 asti. Eli hän on vielä pari tuntia töissä ja aikoo tehdä erään tutkimuksen potilaallemme ennen kotiin lähtemistään. Minä nuorena hoitajana joka en ole aiemmin ollut tällaisessa tutkimuksessa avustamassa lääkäriä, saan siihen nyt oivan tilaisuuden. Hieman jännityneen oloisena, posket punakkoina kerään tarvittavat tutkimusvälineet lääkärin huoneeseen ja hain potilaankin.
Ohimennen olen lääkärille maininnut asiasta että tutkimuksen avustaminen on minulle vierasta. Lääkäri vakuuttaa, että ei syytä huoleen hän opastaa minut tutkimuksen saloihin. Hän myös piti lupauksensa ja opasti minua rauhallisesti. Hänen siirtyessään ohitseni, hän kosketti minun takapuoltani huomaamattomasti, tai ehkä se ei ollut mitään mutta ajatukseni tekivät tepposiaan ja aloin kuvittelemaan.
Kun tutkimus oli ohi ja vei potilaan pois, palasin korjaamaan jälkiä lääkärin huoneeseen. Lääkäri oli jo istuutunut tuolilleen sanelemaan potilaasta tekstiä. Keräilin tavaroita kasaan samalla kun minulla oli vahva tunne, että lääkäri silmäili minua. Jotenkin olin kiihottuneessa tilassa, oli kuuma ja ihoni nihkeä, tunsin punan poskillani lisääntyvän kun ajattelin lääkärin silmiä mittailemassa melko kurvikasta vartaloani. Sähläsin tavaroiden kanssa ja osa putosi lattialle. Kumarruin nostamaan tavaroita, ja tarjosin tietämättäni lääkärille tilaisuuden huomata, että mekkoni alla ei ole muuta kuin pikkuiset stringit, mitkä tummina paistoivat hohtavan mekkoni lävitse...
Jatkanko?
Vastaukset 3
Vanhimmat
MISSÄÄN NIMESSÄ!TÄYSIN MUNATONTA HORINAA!!!!
JATKOA JATKOA JATKOA JATKOA. ÄLÄ VÄLITÄ EDELLISESTÄ! EI OIKEIN YMÄRRÄ ETTÄ TÄMÄ TARINA ON OIKEA HELMI! JATKOA JATKOA!
Kannattaa jatkaa. Alku on hyvä niin on koko tarina.