Sukututkimus, turhaa touhua.

Mitä ei ole kirjattu mihinkään naisten puolelta?
Mitähän mahdat ajaa takaa?
Kyllä sukututkimus antaa sinulle vanhemmat ja esivanhemmat, kun tarpeeksi etsit. Kun ne löydät, ovat he aitoja henkilöitä ja polveudut heistä suoraan.
En tajua mitä tarkoitat sekarotuisilla.
Sukututkimus ei ole mitään rotututkimusta.

hei
kyllä naistenkin puolelta voi tehdä sukututkimusta! Aika pitkällekin. AInakin jos esivanhempiasi on asunut karjalassa.
Siellä naiset on aina kirjattu omilla nimillään. Kokemukseni mukaan myös muualla Suomessa missä omaa sukuani on ollut, on naiset aina olleet kirjoissa myös tyttönimillään.

henkilöltä, joka ei kaikella todennäköisyydellä tiedä sukututkimuksesta mitään!

Sukututkimus on harrastus muiden harrastusten joukossa, jopa se antaa enemmän kuin ottaa!

> Suku jakautuu heti omissa
> vanhemmissa kahteen haaraan.
> Isovanhemmissa se jakautuu
> neljään haaraan jne.
> Sukututkimuksessa tutkitaan vain
> itselle lisäarvoa antavia sukuhaaroja,
> tavallisesti miesten puolelta.
> Naisten puolelta ei voida etes tutkia,

Perin kummallista tulkintaa sukututkimuksesta. No, totuuden nimessä pitää sanoa, että taitaa niitä meidän asian harrastajien joukossa olla tuollaisiakin - yksikin olisi ammattitutkijalle halunnut maksaa ison summan markkoja siitä, että tämä olisi kirjannut hänet samaan sukuun kuin Urho Kekkonen.
Itse ainakin olen kartoittanut lasteni, vävyni, veljieni vaimojen jne jne KOKO juuristoja ja pitänyt äitejä täsmälleen yhtä tärkeinä kuin isiä. Nimenomaan isiähän ei aina edes löydy.
Ja että turhaako tämä homma? Mikä sitten tässä elämässä on turhaa ja mikä ei? Minun mielestäni aivan erinomaisen turhaa oli äskeinen uudenvuodenaaton räiske ja paukuttelu.

tuki itse omat juuresi, niin sitten tiedät asiat paremmin. Ei sitä tiedä, vaikka joku aatelisista esivanhemmistasi olisi ollut siellä piian aitassa yöjuoksulla ja jostain käsittämättömästä syystä tunnustanutkin isyytensä kirkkoherralle ja saanut nimensä kirkonkirjoihin: "Isän sanoo olevan korkeasyntyinen jalo herra ja nuorimies.."
Siitä se alemmuudentunto lievittyy ja saat nukkua yösi levollisesti pisara sinistä verta suonissasi.

olet aivan väärässä!
geeniperimämme varsinkin Suomessa yhtyy ennen pitkää samoihin keskiajalla eläneisiin esivanhempiin.
eli olemme hyvinkin vahvasti toisillemme sukua.
mitä varhaisempaa asutusta on jollain seudulla ollut , sitä enemmän on paikallinen väestö toisilleen sukua.
ennen vanhaan liikkuvuus eri alueiden välillä oli vähäistä.
suhteellisen myöhään asutetuille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä läntisen Suomen erämaa-alueilla tuli väestöä eri puolilta ja heidän jälkeläisten geeniperimä lienee laajempi kuin Etelä-Suomen vanhoilla rintamailla.
Mielestäni sukututkimus on mielenkiintoista ja on mukava saada tietää enemmän omista esivanhemmistaan, millaisia he ovat olleet, mitä ovat tehneet ja mikä on ollut heidän kohtalonsa.

Sittenpä maailmasta löytyy varmasti paljon "turhia" harrastuksia. Itse näen sukututkimuksen arvon ainakin siinä, että se voi tarjota kiintoisan näkökulman historiaan yleensä ja paikallishistoriaan erityisesti. Ja historia tunnetusti tarjoaa aineksia nykyajan ilmiöiden ymmärtämiseen ja suhteuttamiseen. Mutta se tosin on varmasti totta, että joillain yksittäisillä 1700-luvun esivanhemmilla ei välttämättä ole paljoakaan vaikutusta nykyisin eläviin jälkeläisiinsä ja mitä kauemmas mennään sitä suuremmat ovat tietysti virhemahdollisuudetkin.

...tänne palstalle kirjoittelu.

paitsi elämä on turhaa.
Yritän tässä itsekin tutkia kaikki mahdolliset esipolvet, se vain on melko hankalaa koska äitini on avioton, ja hänen äitinsä suku on asunut useilla paikkakunnilla, mutta isäni puolelta olen saanut kerättyä jo melko täydellisen "esipolvitaulun" 1700-luvun alkuun saakka. Suvussa on vain renkejä, piikoja ja talollisia, mutta kaikkien tiedot löytyvät kirkonkirjoista. Aion kyllä kerätä kaiken saatavilla olevan tiedon myös äitini suvuista.

ja sukurutsaa

Turhempaa touhua on vaikea löytää

Samaa mieltä. Ihan idioottitouhua

Meidän suku on jo tutkittu.

Meidänkin suku on jo tutkittu.

Olin tehnyt MyHeritageen sukupuuta jo Sursilleihin asti. Aloin sitten katsoa, mitä Erikin ja hänen vaimonsa Dordin esipolvista löytyykään. Erikin puolelta pääsin pari sukupolvea taaksepäin, mutta Dordin (os. Bure) puolelta varhaiskeskiajalle merovingeihin ja siitäkin taaksepäin. Kannattaa siis katsoa naistenkin puolelta.

Meillä on tehty sukututkimus jo.

Suomessa on muutama, jotka ovat ottaneet tuosta elämäntyön, että kaikki suomalaiset saadaan kirjoihin ja kansiin myös viranomaisten rekisterien ulkopuolella. Vaikka kirjataan virallisesti vain kuolleita, toivotaan että mahdollisimman moni elävä kirjaa tietonsa. Näin on helppo myös täydentää tyhjät kohdat.

Tähän tarvittaisiin ns. vastavoima.