Nimimerkki H.H. kysyi tuolla aiemmin: "Mikä on ollut tietoisuutemme taso ennen tuloamme tänne maailmaan?"
Vastaus kokemukseni (ja muiden kuolemakokemusten) perusteella on se, että olemme olleet Taivaan Isän luona - olemme olleet täydellisessä rakkaudessa, täydellisessä kaikkitietoisuudessa ja täydellisessä ymmärryksessä yhdessä sielunveljiemme ja -siskojemme kanssa.
Jotkut meistä eivät kuitenkaan ole inkarnoituneet tänne Taivaasta ja jättäneet Jumalaa ja ystäviään taakse. Jotkut meistä ovat inkarnoituneet tänne kadotuksesta, ymmärrettyään huutaa Jumalaa avukseen. Itsemurha pääsääntöisesti merkitsee pakollista reinkarnoitumista - minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Eli tietoisuutemme taso on ollut paljon nykyistä korkeampi ennen tänne tuloamme kuin täällä ollessamme. Mutta olemme olleet paljon kokemattomampia - kokemustahan me tänne tulimme hakemaan.
Vastaus kokemukseni (ja muiden kuolemakokemusten) perusteella on se, että olemme olleet Taivaan Isän luona - olemme olleet täydellisessä rakkaudessa, täydellisessä kaikkitietoisuudessa ja täydellisessä ymmärryksessä yhdessä sielunveljiemme ja -siskojemme kanssa.
Jotkut meistä eivät kuitenkaan ole inkarnoituneet tänne Taivaasta ja jättäneet Jumalaa ja ystäviään taakse. Jotkut meistä ovat inkarnoituneet tänne kadotuksesta, ymmärrettyään huutaa Jumalaa avukseen. Itsemurha pääsääntöisesti merkitsee pakollista reinkarnoitumista - minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Eli tietoisuutemme taso on ollut paljon nykyistä korkeampi ennen tänne tuloamme kuin täällä ollessamme. Mutta olemme olleet paljon kokemattomampia - kokemustahan me tänne tulimme hakemaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitä me sillä kokemuksellta teemme, jos edellinen olotila on ollut kaikkitietoisuus, rakkaus yms. ?
Miten nämä henkilöt, jotka ovat kadotuksessa, ovat sinne joutuneet ? Mikä tämä kadotus on ?
Uskonnoissa puhutaan, että olemme erossa Jumalasta, syystä tai toisesta. Kristinuskossahan tätä eroa symbolisoi Aatamin ja Eevan karkoitus paratiisista. Ihmeiden oppikirjassa taas eroa pidetään omana 'valintana', jossa koko ihmiskunta erosi Jumalasta itse. Kaikissa uskonnoissa kaikki päättyy takaisin kotiin Jumalan luo ennemmin tai myöhemmin. Teetköhän tuosta JUmala-erosta nyt liian helpon ?
>>Mitä me sillä kokemuksellta teemme, jos edellinen olotila on ollut kaikkitietoisuus, rakkaus yms. ?>Miten nämä henkilöt, jotka ovat kadotuksessa, ovat sinne joutuneet ? Mikä tämä kadotus on ?>Uskonnoissa puhutaan, että olemme erossa Jumalasta, syystä tai toisesta. Kristinuskossahan tätä eroa symbolisoi Aatamin ja Eevan karkoitus paratiisista. Ihmeiden oppikirjassa taas eroa pidetään omana 'valintana', jossa koko ihmiskunta erosi Jumalasta itse. >Kaikissa uskonnoissa kaikki päättyy takaisin kotiin Jumalan luo ennemmin tai myöhemmin. Teetköhän tuosta JUmala-erosta nyt liian helpon ?
nyt TAAS KERRAN niin kovin kristilliseltä. Teillä on omat palstanne. Pysykää siellä. Jookos? Please?
omakohtaisesta kokemuksestani. Ja siihen kokemukseen kuului myös sen tajuaminen, että Jumala on kaikille uskonnoille yhteinen - Hän ei ole vain yhteen nimenomaiseen rajoittunut - ja jokainen sellainen monoteistinen uskonto, johon sisältyy kultainen sääntö ja jonka Jumala on Rakkaus - on kategorisesti oikea. Niinpä esimerkiksi Krishna-tietoisuus on kategorisesti oikea uskonto.
Jos tekstini kuulostaa kristilliseltä, se johtuu siitä, että olen kasvanut kristillisessä kulttuurissa ja kristilliset termit ovat minulle tutuimmat. Mutta en silti halua käännyttää ketään omaan uskooni, sillä ainoa autuaaksitekevä usko on Rakkaus. Voit itse "kääntää" kristillisperäiset termit sen uskon termeiksi, mikä itsellesi on tutuin.
Kirjoitin tänne, sillä tällä palstalla tuntuu löytyvän kaikkein eniten ymmärtämystä kokemuksilleni. Kristillisillä palstoilla sain liikaa Raamatusta päähän.
Olen samantyyppisiin johtopäätöksiin tullut kuin sinäkin.
Kristillisillä palstoilla saa aina Raamatusta päähän. Se nyt on selviö. =)
Mutta satutko tietämään mitä tapahtuu, jos rakastamani ihminen ei siis pääse taivaaseen ja jos minä vaikka pääsen. Onko minun häntä taivaassa ikävä, vai kuuluuko tämä lähimmäisen ikävöiminen maallisiin juttuihin, joista on päästävä eroon? Tämä kysymys on askarruttanut mieltäni jo pidemmän aikaa. Sillä eikös myös omat rakkaat ihmiset kuulu täydelliseen taivaaseen? Jos joku heistä sinne ei pääse, niin onko jotakin, jota minä voin heidän hyväkseen tehdä?
Ihan vaan jos satut tietämään, niin olisi kiva kuulla kantasi!
>>Mutta satutko tietämään mitä tapahtuu, jos rakastamani ihminen ei siis pääse taivaaseen ja jos minä vaikka pääsen. Onko minun häntä taivaassa ikävä, vai kuuluuko tämä lähimmäisen ikävöiminen maallisiin juttuihin, joista on päästävä eroon?
>>Täydellisessä taivaassa todella kaikki rakkaat ihmiset (ja myös eläimet) ovat läsnä. Kysymyksesi palautuu siksi muotoon "pääsevätkö sieluryhmän jäsenet inkarnoitumaan uudelleen maan päälle halutessaan ennen kuin kaikki sen jäsenet ovat palanneet takaisin Jumalan luo". Tuota kysymystä en esittänyt silloin (enkä siis saanut vastausta), mutta olettaisin, että uusintakierros alkaa vasta silloin, kun olemme kaikki palanneet [harharetkiltämme] Jumalan yhteyteen.
Sinun mukaasi siis eläimet ovat eläiminä taivaassa mukana?
Täällä olen kuullut että eläimet kuuluvat ryhmäsieluun ja kehittyvät siitä sitten ihmisiksi ja yksilöiksi. Mutta sinulleko on toisella puolella kerrottu muuta ?
Jeesuksen, Jumalan, pyhän hengen ja raamatun voit tunkea minun puolestani hanuriisi. Taivaassa on turha sitten odotellaa minua nöyristemään Pietarin eteen :)