Kaikki se
jonka olen yrittänyt sulkea ulkopuolelleni
tarraa jatkuvasti minuun kiinni
haluaa ottaa ylivallan
hallita mieltäni.
Samalla tavoin kuin kutsumaton vieras
kuokkija
soluttautuu kuhisevaan joukkoon
salaa, huomaamatta.
Istuen Piruna olkapäälle
kovertaen sielua
ilkkuen tahdottomia kyyneleitä
kunnes jostain odottamatta
saan kaikki Jumalat puolelleni.
Afroditen
Alma Materin ja After Deathin
rakkauden ja hyvyyden näkymättömät hahmot.
Haa !
Kompuroihan jo koloosi Piru onneton
Sinua ei tarvita enää
sillä intohimo ja halu
on nitistänyt minussa ketkuilusi.
jonka olen yrittänyt sulkea ulkopuolelleni
tarraa jatkuvasti minuun kiinni
haluaa ottaa ylivallan
hallita mieltäni.
Samalla tavoin kuin kutsumaton vieras
kuokkija
soluttautuu kuhisevaan joukkoon
salaa, huomaamatta.
Istuen Piruna olkapäälle
kovertaen sielua
ilkkuen tahdottomia kyyneleitä
kunnes jostain odottamatta
saan kaikki Jumalat puolelleni.
Afroditen
Alma Materin ja After Deathin
rakkauden ja hyvyyden näkymättömät hahmot.
Haa !
Kompuroihan jo koloosi Piru onneton
Sinua ei tarvita enää
sillä intohimo ja halu
on nitistänyt minussa ketkuilusi.
Vastaukset 34
Vanhimmat
ja moraaliltaan esimerkillinen. Olen aina väittänyt että valo voittaa viimein, sillä viimeinen mitä suljetuin luomin näkee on valo.
ja melkonen poikkeus repertuaarissani.
Mutta viimonen lauseesi on totta, niin totta.
Kiitosta !
se on totta, koska lainasin sen Goethelta :)
Musta sun kannattaa kyllä tehdä poikkeuksia repertuaariin, sillä mä olen jotenkin pistänyt merkille että runot ovat jotenkin kummasti parantuneeet kun jengi ei jäkitä kuin verovirastossa. Sekin kun hoidetaan netitse, joten ei sitä kai nyt himassaan kukaan enää jäkitä :D
Toinen asia (vai onko se jo kolmas) on tuo meidän "yhteistyö" tuolla julkisella :D
Voisitko vähän selventää "yhteistyötä",
kiinnostais vähän tietää.
Ettet ole vain sotkeentunut mihinkään epämääräiseen?
Ole tyttö varovainen!
Siinä on taas yksi edustamasi sukupuolen perusesimerkki: tyhmä ja vieläpä arrogantti (tarkoittaa jokseenkin sivistymätöntä).
Lindan runon loppu muistuttaa alla olevaa omani loppua. Siitä "yhteistyö".
So simple :)
Jos taas olet nainen, niin tilanne on kaikkien osalta täysin katastrofaalinen.
se olikin lainausta, mutta huihai - totta kuiten-
kin.
Tiedätkö, palautteesei on niin letkeää ja mukavaa
luettavaa. Tässä aamupöpperössä sitä on ihan äly-
ihanaa lukea, saa poskilihaksetkin duunia.
Moon tosi huono tossa repertuaarin vaihdoksessa,
olen tainnu jämähtää paikalleni mitä runoihin tu-
lee, vaikka nyt sattuikin jonkunlainen poikkeus
tupsahtamaan.
Jään täsä miettimään sanojasi, joita oli ihan
hemmetin kliffaa lukea.
Kiitosta vain ja lupsakkaa päivän jatkoa mimmi.
...runon olet kirjoittanut, heh...
Mahtava tuo viimeinen säkeistö, oikein kruunu hienolle runolle. Kirjoitin tämän viestin, jotta sääki tietäsit mun tykänneen täst runost. No, ny sää varmaan tiet?
myötäilit sitten ' Pirua ' mutta mikäs siinä,
hyvinhän se passas aloitukseesi.
Totta maar Sun kirjoituksesi antoi varsin selvä-
sanaisesti ymmärtää, että olit pitänyt lukemasta-
si. Ja minun kyllä oli tarkoitus jo eilen tulla
vastailemaan tänne, mutta kun täällä Jumalan se-
län takana on ihan jatkuvasti noita sähkökatkok-
sia - myös eilen, se sitten jäi. Sähköt saatiin
kyllä illalla, mutta olis menny niin paljon aikaa
palstalla, jätin sen tälle päivälle.
Vaan oikein hyvää mieltä ainakin nyt saan teidän
kaikkien palautteista, joita on tullut oikein
roppakaupalla.
Kiitos Sinulle, Sinä valon lapsi.
Ainiin, tiäränhän mää =)
mistä sä löysitkin
tai tiedät,
noi hienot nimet,(Alma,,,,
tigru on vähän pökrähtäneenä
tänä aamuna,
mut eiköhän se tästä,
kyllä, näin se on,
rakkaus, hyvyys
ja valo voittaa aina*
kiitos, iloa ja valoa
päivääsi* :)
on olleet matkan varrella monissakin runoissani,
vaikka en ole kyllä varma olenko aiemmin
käyttänyt Alma-Materia ja After Deathia. Ne on
mielestäni aina sopivia runoon, jos ne saa vaan
sovitettua sillai tekstiin passaavaksi.
No jos Sinä olit eilen ' vähän pökrähtäneenä '
niin minä taidan olla sitä tänään.
Ja rakkaus, hellyys ja valo toki on aina jossain
vaiheessa voittavia kaiken murheen jälkeen.
Sinulle kiitos tigrunen, että olet tassunraapai-
susi jättänyt. Lempeää ja lumenvalkoista päivää
toivottaa lintsi.
taas on todistettu:
hyvä voittaa pahan, aina!
Hieno runo ihmisen mielen syövereistä ja niistä voimista, jotka sielläkin mellastavat.
Hieno!
aiwan - hyvä voittaa pahan aina.
Hiivatti soikoon kun on aina yhtä vaikiaa kuitata
palautteisiisi. Sinulla on sellainen jännä taito
ripotella niihin sanoja/lauseita, joita on kyllä
ilo lukea. Mutta kuinka vastata, joka kerran sa-
manlaista vaikeutta se tuottaa.
Palautteen antaminen on toisaalta helppoa, mutta
ainakin itsellä on aina tunne, etten kovasti
toistaisi itseäni kuin levy. Sanoa jotain poikke-
avaan niin kuin Sinä sen teet.
Niinkon Sää nytkin sen teet ' runo ihmisen mielen
syövereistä ja niistä voimista jotka siellä mel-
lastavat ' Mitä tohon nyt voi sanoa ?
Ehkäpä on parasta tyytyä sanomaan KIITOS, sillä
Sinä olet ainutkertainen aina !
Mehän olemme aiheesta keskustelleet aikaisemminkin...:-))
Eli ne vaan on yhä outoja, nuo minun palautteeni:-)))) Olen yrittänyt hieman skarpata, mutta en vaan osaa...
Oikeasti hei...ei sinun todellakaan tarvitse päätäsi puhki miettiä mitä ihmeellisyyksiä keksisit vastata palautteisiini...älä vaivaa päätäsi tuollaisella, minulle riittää oikein hyvin vaikka ihan vain kiitos tai jotain...en minä odota mitään elämän totuuksia tai maailmankaikkeuden viisauksia, en minä niistä mitään ymmärtäisikään...:-))
soon ihan tossa melki kynnyksellä,
ihmisillä pitäis olla kyllä läpi vuoden hyvä tah-
to ja lämmin mieli.
En voinu mitään, mutta oli pakko vaan keksiä joku
tohon alottamaani hou-nou-sarjaan =)
Mitään outoja ole, palautteesi Sie hömppä.
Enkä minäkään sentäs päätäni puhki ole miettinyt
asiaa, vaikka vaikiaa se joskus onkin ollut.
En ymmärrä minäkään mitään maailmankaikkeuden
viisauksia, mutta hyvin oon pärjänny tänne asti
ymmärtämättömänäkin.
Kiitos vain ystäväni, asia on pihvi nyt.
Emmää ymmär, moll, mist Sää näit sanoi ain
saat, jostaan ylhäält, Sul o suur lahja !
Torentuntust, mullekin.
Ihana moll !!:D Ihana R u n o !!
Tuat noin.
Sää kuules taiot niit sanoi iha yhtälail, joten
äl Sää kysys mult mist ne tule. Enk mää ossaa sen
pual siihe vastatakka. Se lahja o myäs Sul itel-
läski, ollaav vaa tyytyväisis et simmottis o Lua-
ja meil luanu.
Jos tää tuntuki torelt, nii oli siin sitäki.
Itte oot ihana ujo - kiittää linda !
Upea runo. Kerrassaan mainio ja ihanasti kerroksellinen. Hauska. Tykkäsin, kiitos.
et ehkä tiedäkään sitä, että normisti kirjoitan
aina runoni ensin paperille. Mutta olen pistänyt
merkille viime aikoina, että yhä useammin unohdan
kynän ja paperin ja alan naputtelemaan suoraa
Wordiin. En osaa analysoida itse, onko se
laiskuudesta johtuvaa vaiko vain inspiraation
synnyttämää kiirehtimistä - yhtä kaikki. Tämäkin
nimittäin on näpytelty koneelle suoraa.
Mutta sulosta luettavaa on Sinunkin palautteesi,
olen vallan hämmentynyt tämän runoni saamasta
huomiosta.
Sydänlämpöinen kiitos Sinullekin.
...porisee tuo ihana keitto
ja kadotetuksi luullut tunteet
sydämesi padassa rakkaudeksi valmistuu
mutta kitkeryys ja katkeruus
yrittävät keitoksesi pilata.
tosiaan tuntuu runossasi tiedät
jonkun kadonneeksi luulleesi
takaisin tulevan
ja maistuu tässä uudet alut.
hienot jumalat
ja erittäin hieno loppu.
hyvin hyvä upea linda!!!
ensinnäkin kiitos viesteistäsi, eikä ole mitään
anteeksipyydettävää Sinulla.
* hymy * juu padassa porisee todellakin, mutta
ei taida kukaan tietää, valmistuuko se keitos
koskaan. Mutta olet taas niin viimosen päälle oi-
keassa siinä, että jonkun kadoksissa olleen
toivon löytävän uudelleen luokseni.
Jumalillahan on meihin kaikkiin jonkinlainen vai-
kutus halusimmepa tai emme - myöskin ja eritoten
sillä Afroditella.
Kiitos ystävä kallis, Sinä se jaksat aina olla
yhtä lempeä ja kannustava sanoissasi.
..jäin taas sanattomana ihmettelemään. Miten osasitkaan tehdä taas näin hyvän runon.
Kiitos vaikuttavasta lukuhetkestä : )
jonkinlaista hengellistä luomistyötä tämä runoilu
kaiketi on, vaikka en kyllä omaani nyt tietenkään
osaa koskaan arvostaa. Mutta pakko ajaa kuitenkin
lähes joka päivä jotain kirjoittamaan, eikä tu-
loksesta voi koskaan tietää aloittaessaan mikä
lopputulos tulee olemaan.
Ja jälleen kerran olen itse ihmeissäni tämän ru-
non saamasta vastaanotosta, josta Sinullekin
voin vain ja ainoastaan lausua nöyrimmän
kiitokseni.
mielenkiintoiseksi tämän
runon tekee tuo mytologiaosa
Mikä runo! upea!!
kun siihen samaiseen asiaan on mielestäni jo muu-
tama muukin muistaakseni takertunut.
Olen äärimmäisen kiitollinen tässä aamussani niin
Sinulle, kuin kaikille edeltävillekin kommentoi-
jille. Tunnen ihan pikkiriikkisen onnistumisen
riemua, vaikka juuri koskaan sitä ei kyllä tunne
kirjoittaessaan runoa.
Kiitos kuulostaa vähältä sanoistasi, mutta muuhun
minusta ei ikävä kyllä tässä ole.
Muistan kun hän sanoi: et
enää koskaan kävele yksin.
Kulje ajan läpi vaikka minua.
Viettelysten läpikin minä pidän
sinusta kiinni.
Paratiisin käärmeen kuristan
sinun edestäsi. Kaiken minä
haluaa tulla välillemme ja
tuohoamaan yhteytemme. Asettua
ilkkuvaksi saatanaksi ajatuksiin.
Muttaa tunteemme mustasukkaisuuden
kivuiksi ja epäluulon lokaisksi
ojiksi. Joissa virtaa syyttely
ja luulot. Tuhoavat voimat elämän
viemäreihin. Rakkauskien kuolemia.
Hän lupasi olla joka askeleella
mukanani. Hävyttää viettelijän
äänen ja tainnuttaa sen tuhoavat
tarkoitukset. Saatanalliset halut
suottaa epätoivoa ja kaunaa.
Tänäin tiedän, etten kävele
yksin ja että taivas katsoo minua.
Luotan Rakkauteen enemmän kuin
viettelyksen kirottuun viittaan.
Tummiin ivallisiin säkeisiin.
Uskon naisen Rakkauteen.
http://www.youtube.com/watch?v=dXhcNgr5Vus
Kiitos runostasi.
Kaikelle elämässä on kai
lopulta se vastine.
Rakkaudelle viettelys ja
sen tuhonvimma.
Jokaisessa Rakkaudessa
on koettelemuksensa ja
ne hetket pitää elää.
Hyvä ja hieno
runo sinulta.
Hienosti käsittelit
kipeää aihetta ja ennen
muuta taidolla, kokemuksella.
Hienoa tekstiä.
Voimia päivääsi.
joka pitää kiinni, kuristaa Paratiisin käärmeen
edestäni ja tuhoaa kaiken joka on tuleva eteemme.
Sellainen on hän, hän joka rakkausrunojen ilmen-
tymä mitä suuremmassa määrin on.
En voi sille mitään, mutta joka ikinen runosi saa
haukkomaan henkeä. Ei mahdu ihmisen tajuntaan,
kuinka joltain toiselta voi syntyä tuollaista
tekstiä kuin vettä vaan. On Sinua sellaisella
lahjalla Luoja siunannut, että ei voi kuin ihme-
tellä. Jos joku kirjoittaisi minulle tuollaisen
rakkausrunon kuin Sinä tähän kirjoitit, olisin
maailman onnellisin nainen varmaan. Siitä voi
lukea todellista tunnetta joka tulee sydämestä
vaikka ei olekaan tarkoitettu minulle.
Ja tietysti, jokaisessa rakkaudessa on koettele-
muksensa jotka on elettävä ja käytävä läpi sel-
laisina kuin ne eteen tuleen.
Jälleen miljoonin kiitoksin poistun tästä ihan
hiljaa ja tallennan runosi visuun talteen.
K i i t o s !
pudotit pirun olkapäältä
katkaisit mustatsiivet sarvipäältä
lähti riivaaja
mielen piinaaja
niin demoni
punaisena pilkkuna pakeni
sinne missä palaa ainainen tuli
sinne pahuus suli
hiivatti soikoon, kun lyöt aina ällikällä noilla
riimirunoillasi meikämamman.
Olenk mää nykki iha äimänä,
olem mää.
Kiitän ja muistutan, että älähän unohda illalli-
sia velvollisuuksiasi - muuten tulee pölläkkää.
=)
Lin - tässä on jotain uutta... en oikein osaa kuitenkaan sanoa, mikä... jokin vain =)
Ihana!
Tykkään minä
em määkän ossaa sanoo, mikä se mahtollisesti uus
olis * miättii *
No en aineska muista koskaan käyttäneeni sanaa
ketkuilu, joka oli kaiketi viimosessa säkeessä.
En myöskä noin mont Jumalte-nimee samas runos.
Muut mää en ny keksi - sory kauhiast.
Mut miälissäni mää ole kon Sää kävit sipasemas
mystisel sulallas viiru mu runoo.
Kiitteleepi lin ja o tyytyväine ystävä kallis.
Eipä tuommosen runon lukemista
passoo jättee välliin....kun siinnä
on niin jänniä ajatuksia...
Tännäänkii piti olla metässä tiputtelemassa....
esmerkiks lunta oksilta...Lumipyryssä on se
hyvä puoli ettei tarvihe tehhä harhauspolokuja...
Kalle-poeka vaik Sää tulikki kuakkima.
Jaa jänniä ajatuksia, tiärä häntä täs itte lähtee
miättimä. Mut vallan mukavaa, et Sää siittä sim-
mottis kuitenki löysi.
Heh, mukevii on noo Sunki aatokses mettän tiput-
telust. Sää ole aikamoine velikulta kuule.
lintsi niiata niksauttaa näil kompurapolvillans
ja o hirmuse ilone. Pirskatti soikko, ko toi My-
sin murre jää ain päällensä.
Ainii - se tärkkein, kiitos !
Oot sinä voimakas sanoissas. Oot runoilija persoona,,,on ihanaa kun saa erilaista lukea.Vahvaa ja väkevää. Kiitos
' kirpakka '
Juu, olenhan minä kaiketi sitäkin - vahva. Mutta
runoilijapersooniahan tässä ollaan tyystin
kaikki - Sinä, minä ja Hentun Liisakin =)
Kiitos kuuluu ehdottomasti Sinulle Margitta !