Missä määrin viime aikaisessa uskonnonopetuskeskustelussa on väärinkäsityksistä tai omista mielikuvista, jotka ovat virheellisiä? Aika kattavassa määrin luultavasti. Ikään kuin opetussuunnitelmien laatijat eivät osaa ottaa huomioon tieteellistä tutkimustakasvatuksesta ja kyseisestä oppinaineesta laatiessaan opetusten sisältöjä. Koulujen uskonnonopetuksen vastustajien argumentit taitavat perustua suurimmaksi osaksi omiin mielikuviin, joista on tehty virhepäätelmiä. Tavoitteet eivät siten ole todellisuudessa mitään neutraalia kasvatusta ajavia, vaan todellisina tavoitteina on puuttua kirkon yhteiskunnalliseen asemaan, sen jäsenmäärän pienentämiseen ja lisätä uskonnonvastaisuutta. Omien oikeiden tavoitteiden saavuttamiseksi on aseeksi otettu koulujen uskonnonopetus, jota vastustetaan virheellisellä propagandalla ja pyritään siihen, että ihmiset uskovat väitteet tosiksi.
Opetushallituksen pääjohtaja tosin on täysin toista mieltä asiasta, ja median kautta välittyi virheellinen tieto ministeri Henna Virkkusen näkemyksestä. Hänhän ei näe syytä muuttaa nykyistä uskonnonopetusta.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/82183.html
Ja kun vanhemmat tai uskonnonopettajien liitto yms. ottavat asiaan kantaa, nämä uskonnonopetusta kannattavat näkemykset kuitataan halventamalla tai pitämällä uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksista sellaista meteliä, että niistä tehdään muka kaikkien yhteisiä oikeuksia.
Välistä selvästi, toisinaan, typeryys ruumiillistuu joissakin ateisteissa. Sori vaan.
Opetushallituksen pääjohtaja tosin on täysin toista mieltä asiasta, ja median kautta välittyi virheellinen tieto ministeri Henna Virkkusen näkemyksestä. Hänhän ei näe syytä muuttaa nykyistä uskonnonopetusta.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/82183.html
Ja kun vanhemmat tai uskonnonopettajien liitto yms. ottavat asiaan kantaa, nämä uskonnonopetusta kannattavat näkemykset kuitataan halventamalla tai pitämällä uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksista sellaista meteliä, että niistä tehdään muka kaikkien yhteisiä oikeuksia.
Välistä selvästi, toisinaan, typeryys ruumiillistuu joissakin ateisteissa. Sori vaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olen saanut uskontotunneilla. Mutta en saanut minkäälaista hengellistä heräämistä lapsena tai nuorena. Uskonto oli vain yksinkertaisin ja helpoin oppiaine, sillä sai keskiarvon nousemaan mitään tekemättä.
Mutta se täytyy myöntää, että kun siirryttiin tarinoiden lukemisesta kirkkohistoriaa, olikin jo hiukan vaikeampaa selvitä täysin ilman läksyjen lukua! Ihan kuten yleinen historiakin!
En ole kuulunut kirkkoon yli 30 vuoteen. Mutta se ei estä minua käymään kirkossa tai muissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kolehtiinkin saatan joskus muutaman kolikon antaa.
Olen tyytyväinen elämääni ilman mitään uskonpakkoa. Ajattelen ihan vapaasti mitä milloinkin, ja siitä huolimatta voin tehdä työtä ja syödä leipää iloisin mielin!