Halveksuntaa suomalaisia kohtaan samalla tavalla, kuin esim. romaanikulttuurissa ?
Jossain tuolla joku kirjoitti wannabe- saamelaisuudesta, että joku esim. Etelä-Suomesta haluaisi omata saamelaisverta ja siksi tutustuisi innokkaasti kulttuuriin ja kieleen ? Nähdäänkö se automaattimesti naurettavana, tai ettei arvostaisi omaa kulttuuriaan, jos on kovasti kiinnostunut saamelaisuudesta ?
Jossain tuolla joku kirjoitti wannabe- saamelaisuudesta, että joku esim. Etelä-Suomesta haluaisi omata saamelaisverta ja siksi tutustuisi innokkaasti kulttuuriin ja kieleen ? Nähdäänkö se automaattimesti naurettavana, tai ettei arvostaisi omaa kulttuuriaan, jos on kovasti kiinnostunut saamelaisuudesta ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitähän tässä nyt tarkoitetaan? Innokkaan valtakulttuurin ihmisten käyttäytymistapoja ja hienotunteisuutta vähemmistökulttuuriia kohtaan? Vähemmistöjen suhtautumisen syitä valtaväestöön voi hakea historiasta.
Ei minusta tule maoria sillä, että muutan Uuteen-Seelantiin mutta voin tutustua siihen silti innokkaasti. Ja siinä samalla voi tietysti peilata omia kokemuksia toisenlaisen yhteisön tapoihin. Se, miten sen toteuttaa, voi tietysti herättää erilaisia tuntemuksia: hyväksyntää tai hylkimistä tai jotain siltä väliltä - puolin ja toisin. Sitten voi miettiä muiden reaktioiden ja palautteen pohjalta sitä, miten tutustumisprosessi etenee.
Vertailun vuoksi todettakoon että voihan anoppi ja appi tuntea miniän/vävyn liian innokkaana miellyttämään (vrt. wannabe, uusi tulokas). Siinä joutuu nikottelemaan puolin ja toisin ja ihmettelemään toisen tapoja.
Kyllä saamelaiset halveksuen kattovat nenänvarttaan pitkin suomalaisia, lantalaisia. Saamelaisilla ei ole suomalaisidentiteettiä, ja jos vaikkapa saamelaismies ottaa meikäläisen naisen, "lannan riukun", akakseen, niin aatellaan että no eipä tuo olisi oikiaa akkaa saanutkaan.
No enpä nyt uskois, isä suomalaisena otti äitin saamelaisena, eikä minkäänlaista paheksuntaa ole tullu ikkää.. Taitaa tuo olla siun omaa mielikuvitusta, kerta lantalaiseks ittes myönnät.
Noinhan se pitäisi olla, ettei mitään väliä onko puolisot mitä, mutta omat kokemukseni ovat toiset. Sain lapsuudessani huomata sen, että ne joiden äidit olivat saamelaisia ja isät suomalaisia, olivat ainakin meidän koulussa "aidompia saamelaisia" kuin me joiden äidit olivat suomalaisia ja isät saamelaisia. Ei tietenkään pitäisi yleistää, mutta omat lapsuuteni kokemukset olivat sellaiset. Varmasti paljon eroja paikkakuntien mukaan.
Noiden saamelaisäitien ja suomalaisisien jälkeläiset, entiset koulutoverini, ovat jotkut myös aikuistuttuaan todenneet, etten osaa puhua saamea tai pukea lapinpukua oikein, kun olenhan riu'un tyttö... Ovatpa sitten myöhemmin nurisseet sitten sitäkin, kun en enää heille saamea suostu puhumaan, että pitäisi puhua saamea heidän lastensa läsnäollessa.
Juu... Yhdyn edelliseen kirjoittajaan, että mikäli saamelaismies ottaa ei-saamelaisen naisen itselleen, niin kommentoidaan ettei mies olisi saamelaisnaista edes saanutkaan. Isästäni on kommentoitu näin minulle. Minulle lisäksi ovat tuttua kommentit, ettei riu'un tytär osaa lapinpukua pukea oikein ja ei riu'un lapset osaa saamea puhua, kun se ei ole heidän äidinkieli, vaikka ihan päivittäin sitä lapsuudesta saakka on isän kanssa puhunut. Sitten, jos en enää ole näille saamen osaamattomuuttani haukkuneille henkilöille puhunut saamea, olen saanut haukkuja siitä kuinka olen ylpistynyt lannan riu'un tytär, joka yrittää olla niin suomalaista niin suomalaista. On se kumma, että saamelaiseksi en kelpaa ja jos sitten olen suomalainen, saan haukut siitäkin.
Onneksi minulla on mukavia saamelaisia kavereita, joilla on sen verran hyvä itsetunto, että ei tarvitse ketään alkaa mollaamaan mihinkään suuntaan.
Tiedoksi muuten, että kaikilla muillakaan lappilaisilla, vaikka eivät olisikaan saamelaisia, ei ole välttämättä mitään sen kummempaa suomalaista identiteettiä. Sellaisten ihmisten nimittely lantalaisiksi on aivan yhtä p-reiästä kuin saamelaisten nimitteleminen lappalaisiksi.