Aunuksessa pidettiin "Pakkasukkojen leikit", joulupukkien kokoontumistapahtuma, 1-4 joulukuuta. Kokoontumiseen osallistui 14 Venäjän kansojen versiota joulupukista sekä tietysti suomalainen joulupukki.
http://www.omamua.ru/images/stories/gazeta/2010-48/moroz.jpg
Pakkanen oli kova, mutta paikalle saapui runsaasti aunukselaisia ja vieraita. Avajaisten päätteeksi järjestettiin näyttävä ilotulitus; Avajazien lopus oli suuri da čoma fejerverku, kudai kodvazekse valloitti kaiken taivahan linnas. Päivien aikana joulupukeilla ei ollut aikaa levätä, he vastailivat lasten kysymyksiin, osallistuivat valokuvanäyttelyn, lasten piirustusnäyttelyn ja Aunuksen kansallismuseon uuden näyttelyn avajaisiin, vierailivat vammaisten lasten hoitolaitoksessa sekä tutustuivat mm. karjalanpiirakan paistamiseen, sekä vanhoihin käsityöläistaitoihin
"Anukseh tuli tozi talvi"
Tänä vuon Pakkazien kižoin avuandupiän oli ylen kova pakkaine, ga se ei roinnuh tiel anukselazile. Kižoin avajazih linnan lagevole kerdyi ylen äijy anukselastu da gost’ua, tuldih aiguzet dai pienet...
http://www.omamua.ru/index.php?option=com_arhive&view=arhive&id=91&Itemid=&lang=vk
"Pakkaisukot tuotih Karjalah talven tunnelman."
Enši nävöltäh tavallini karjalaini Aunuš-kaupunki aika ajoin muuttuu mukavien, erinomasien tapahtumien keškukšekši. Ympäri vuuvven tiälä järješšetäh kaikenmoisie tilaisuukšie. Kevyällä pietäh hanhipruasniekkua ta šoutokilpailuja Aunuš-jovella. Kešällä kučutah kaikkie maitofestivaalih. Karjalan runouvella omissettu Vladimir Brendojevin festivaali on perintehellini šyyštapahtuma. Talvisin jo kymmenen vuotta peräkkäh Aunukšeh keräyvytäh pakkaisukot. Täštä talvitapahtumašta on tullun Aunukšen piirin tovellini brendi.
Tälläki kertua pakkaisukot Venäjän eri kaupunkiloista tultih Aunukšeh näyttämäh omua neruo ta taituo. Eryähät enšimmäistä kertua ošallissuttih kilpailuih, toisilla on jo monivuotista kokemušta. Poikkoi ta vikkelä Pakkaine-poika otti vaštah vierahie-talvitaikurija Karjalan mualla.
Pivon kunnivovierahina oltih Venäjän piäpakkaisukko Veliki Ust’ug -kaupunkista, Čishaan -vilunhaltija Jakutijašta ta Joulupukki Šuomen Rovaniemeltä. Čishaan-vilunhaltija enšimmäistä kertua ošallistu Aunukšen pakkaisukkojen kisoih. Čishaan tuli Karjalah Oim’akonista, missä on hänen residenssi. Karjalan ta Oim’akonin välillä on kuuši aikavyöhykehtä. Konša Karjalašša on vielä yö, šielä jo päivä alkau. Čishaan ajo kymmenen tuhatta kilometrie, jotta tavata Aunukšen eläjie.
Vielä ennein matkua vilunhaltija lupasi, jotta tuou Karjalah tosi pakkasie. Ta hiän täytti oman lupaukšen. Enšimmäisenä pruasniekkapäivänä Aunukšešša oli melkein 30 aštetta pakkaista. Tämmöni čuuto talvikuun alušša tapahtuu Karjalašša ylen harvoin, onnakko Jakutijašša šemmoset pakkaset ollah ihan tavallini ilmijö. 1. talvikuuta šielä oli 54 aštetta pakkaista.
Pruasniekan enšimmäisenä päivänä pakkaisukot käytih Aunukšen vammaislapšien sosiaalikeškukšeh. Vierahat ei tultu tyhjin käsin, hyö tuotih lapšilla kaikenmosie potarkkoja. Šiitä pakkaisukot otettih ošua erilaisien näyttelyjen avajaisih. Aunukšen kanšallisešša musejošša avautu pakkaisukkojen kisojen istorijalla omissettu näyttely. Lapšien taitehkoulun kašvatit valmissettih oman näyttelyn nimeltäh Talvi alkau Aunukšešša.
http://omamua.ru/index.php?option=com_content&view=article&id=93&lang=li
http://www.omamua.ru/images/stories/gazeta/2010-48/moroz.jpg
Pakkanen oli kova, mutta paikalle saapui runsaasti aunukselaisia ja vieraita. Avajaisten päätteeksi järjestettiin näyttävä ilotulitus; Avajazien lopus oli suuri da čoma fejerverku, kudai kodvazekse valloitti kaiken taivahan linnas. Päivien aikana joulupukeilla ei ollut aikaa levätä, he vastailivat lasten kysymyksiin, osallistuivat valokuvanäyttelyn, lasten piirustusnäyttelyn ja Aunuksen kansallismuseon uuden näyttelyn avajaisiin, vierailivat vammaisten lasten hoitolaitoksessa sekä tutustuivat mm. karjalanpiirakan paistamiseen, sekä vanhoihin käsityöläistaitoihin
"Anukseh tuli tozi talvi"
Tänä vuon Pakkazien kižoin avuandupiän oli ylen kova pakkaine, ga se ei roinnuh tiel anukselazile. Kižoin avajazih linnan lagevole kerdyi ylen äijy anukselastu da gost’ua, tuldih aiguzet dai pienet...
http://www.omamua.ru/index.php?option=com_arhive&view=arhive&id=91&Itemid=&lang=vk
"Pakkaisukot tuotih Karjalah talven tunnelman."
Enši nävöltäh tavallini karjalaini Aunuš-kaupunki aika ajoin muuttuu mukavien, erinomasien tapahtumien keškukšekši. Ympäri vuuvven tiälä järješšetäh kaikenmoisie tilaisuukšie. Kevyällä pietäh hanhipruasniekkua ta šoutokilpailuja Aunuš-jovella. Kešällä kučutah kaikkie maitofestivaalih. Karjalan runouvella omissettu Vladimir Brendojevin festivaali on perintehellini šyyštapahtuma. Talvisin jo kymmenen vuotta peräkkäh Aunukšeh keräyvytäh pakkaisukot. Täštä talvitapahtumašta on tullun Aunukšen piirin tovellini brendi.
Tälläki kertua pakkaisukot Venäjän eri kaupunkiloista tultih Aunukšeh näyttämäh omua neruo ta taituo. Eryähät enšimmäistä kertua ošallissuttih kilpailuih, toisilla on jo monivuotista kokemušta. Poikkoi ta vikkelä Pakkaine-poika otti vaštah vierahie-talvitaikurija Karjalan mualla.
Pivon kunnivovierahina oltih Venäjän piäpakkaisukko Veliki Ust’ug -kaupunkista, Čishaan -vilunhaltija Jakutijašta ta Joulupukki Šuomen Rovaniemeltä. Čishaan-vilunhaltija enšimmäistä kertua ošallistu Aunukšen pakkaisukkojen kisoih. Čishaan tuli Karjalah Oim’akonista, missä on hänen residenssi. Karjalan ta Oim’akonin välillä on kuuši aikavyöhykehtä. Konša Karjalašša on vielä yö, šielä jo päivä alkau. Čishaan ajo kymmenen tuhatta kilometrie, jotta tavata Aunukšen eläjie.
Vielä ennein matkua vilunhaltija lupasi, jotta tuou Karjalah tosi pakkasie. Ta hiän täytti oman lupaukšen. Enšimmäisenä pruasniekkapäivänä Aunukšešša oli melkein 30 aštetta pakkaista. Tämmöni čuuto talvikuun alušša tapahtuu Karjalašša ylen harvoin, onnakko Jakutijašša šemmoset pakkaset ollah ihan tavallini ilmijö. 1. talvikuuta šielä oli 54 aštetta pakkaista.
Pruasniekan enšimmäisenä päivänä pakkaisukot käytih Aunukšen vammaislapšien sosiaalikeškukšeh. Vierahat ei tultu tyhjin käsin, hyö tuotih lapšilla kaikenmosie potarkkoja. Šiitä pakkaisukot otettih ošua erilaisien näyttelyjen avajaisih. Aunukšen kanšallisešša musejošša avautu pakkaisukkojen kisojen istorijalla omissettu näyttely. Lapšien taitehkoulun kašvatit valmissettih oman näyttelyn nimeltäh Talvi alkau Aunukšešša.
http://omamua.ru/index.php?option=com_content&view=article&id=93&lang=li
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan mukava kirjoitus.
Kieli vain ei ole suomea eikä lukeudu suomen kielen murteisiin.
Tekstilainaukset ovat karjalan kieltä. Tarkemmin sanottuna karjalan kielen Aunuksessa puhuttavaa murretta.
Ymmärrän hyvin murretta, koska se muistuttaa minulle tuttua vienan murretta, vaikka en itse olekaan minkään sortin karjalainen. Murteessa on vaikutteita venäjän kielestä, mikä on täysin luonnollista.
Kiitos kivasta kertomuksesta!
"Aunuksenkarjalaa eli livviä voidaan pitää sekä karjalan murteena että omana kielenään." -Wikipedia-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksenkarjalan_kieli
"Vielä 1950-luvulla karjalan kieli luokiteltiin usein suomen rajakarjalaismurteeksi. Kysymys siitä, onko karjala oma kielensä vai murre, on ollut pitkälti poliittinen." -Wikipedia-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli
Tuos on kahta kieltä. Ensimäine, lyhvemp pätkä on livviä ja pitkä juttu toasj on kirjutettu vienakarjalaks.
Livviä jos tuoss osj enemmä, niin harvapas sais selveä, mut vienasta kyl selvän soap, kuha vähä ies savolaise haisua on.
Oma mua-lehden kirjoittajilta karjalan kielen eri versiot sekaisin, vaikka lehteä Äänislinnassa tehdäänkin. :)