Jos on 50% viinaa ja sitä kuumentaa niin alkaako kiehuminen etanolin kiehumispisteessä, veden kiehumispisteessä vai siitä puolesta välistä lämpötiloja?
Entä missä lämpötilassa alkaa etanoli höyrystyä pois liuoksesta jos sen lämpötila poikkeaa tuosta kiehumispisteestä?
Kukaan saunaseurueesta ei osannut vastata, mutta konsensus oli tuon puolen välin lämpötilan puolesta.
Punaviinikastiketta tehdessä siitä aina höyrystyy aika teräviä käryjä ennen kuin se näyttää kiehuvan.
Entä missä lämpötilassa alkaa etanoli höyrystyä pois liuoksesta jos sen lämpötila poikkeaa tuosta kiehumispisteestä?
Kukaan saunaseurueesta ei osannut vastata, mutta konsensus oli tuon puolen välin lämpötilan puolesta.
Punaviinikastiketta tehdessä siitä aina höyrystyy aika teräviä käryjä ennen kuin se näyttää kiehuvan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllähän se siinä välissä taitaa olla, mutta tuskin puolessavälissä. Höyrystyyhän siitä tietysti jotain jo alemmassa lämpötilassa ja höyryssä on enemmän etanolia. Ei tarvitse muuta kuin unohtaa avattu pullo kaappiin niin kyllä se aika pian laimenee huoneenlämmössäkin. 96% sprii höyrystyy sellaisenaan, tislaamalla ei väkevämpää saa. Se on ns. atseotrooppinen seos.
Etanoli kiehuu ensin pois omassa kiehumispisteessään (78 C), jonka jälkeen jäljelle jäänyt vesi alkaa kiehua omassa kiehumispisteessään (100 C) nämä lämpötilat pätevät vain normaalipaineessa. Jos tämä ei olisi totta etanolia ei voitaisi eristää tislaamalla.
Ei mene ihan näin.
Kemisti (FM) on nukkunut fysikaalisen kemian luennolla. Arvalla läpäissy tentin?
> Jos on 50% viinaa ja sitä kuumentaa niin alkaako kiehuminen etanolin kiehumispisteessä, veden kiehumispisteessä vai siitä puolesta välistä lämpötiloja?
Kiehuminen alkaa etanolin kiehumispisteessä.
> Entä missä lämpötilassa alkaa etanoli höyrystyä pois liuoksesta jos sen lämpötila poikkeaa tuosta kiehumispisteestä?
Juuri tuossa etanolin kiehumispisteessä etanoli alkaa höyrystyä pois. Kun etanolin määrä luoksessa vähenee veden suhteellinen osuus liuoksessa kasvaa. Panostislauksessa seoksen kiehumispiste nousee jatkuvasti, kun höyry vie mukanaan etanolia ja jättää nesteeseen enemmän vettä.
"Kiehuminen alkaa etanolin kiehumispisteessä."
Alkaa todellisuudessa hieman yli etanolin kiehumispisteen. Jos tislauksessa käytetään refluksoivaa jäähdytettyä, välipohja- tai vastaavaa kolonnia, lämpötila kolonnin yläosassa näyttää juurikin täsmälleen etanolin kiehumispistettä. Se ei kuitenkaan ole sama kuin nesteastian lämpötila.
Vaarinhousut:
Kiehumispiste riippuu siitä, mikä Vesi/Etanolinn pitoisuus kulloinkin on. Eli 50/50 seos kiehuu eri pisteessä, kuin 20/80 seos. Kiehumispiste ei ole yksi piste, vaan liikkuva suurre koska viinaa kiehuu pois.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Vapor-Liquid_Equilibrium_Mixture_of_Ethanol_and_Water.png
Puutaheinää edellinen.
https://www.jyu.fi/kemia/tutkimus/fysikaalinen/opetus/syventavat/KEMS448/ohjeet/jaatymispiste_092008.pdf
Veden ja etanolin seos alkaa kiehua etanolin kiehumispisteen yläpuolella. Semmoista ei tapahdu, että ensin etanoli kiehuisi pois, ja sitten vesi. Molemmat kiehuvat yhdessä. Tosin höyryn koostumus on erilainen kuin liuoksen. Tähän höyryn ja liuoksen erilaiseen koostumukseen perustuu jakotislaus.
Olin juuri lisäämässä kertomuksen Azeotroopista. Mutta ehdit ensin.
Edellinen kuvaaja ei ole mitään puutaheinää.
Kysyjä ilmeisesti ajatteli perinteisiä kansankielen tilavuusprosentteja eli V/V = 50 % / 50 %.
Puhtaan etanolin paino-% nesteessä on silloin vastaavasti 39,5 %.
Edelleen mooliosuuksina nesteen jakauma on 0,255 (EtOH) ja 0,745 (H2O).
Ko. nesteseoksen alkutilanteen kiehumispiste on 82,5 astetta C, kun "puhtaan" etanolin kiehumispiste on 78,3 astetta C eli hieman korkeampi. Kun etanolin määrä nestefaasissa pienenee, kiehumispiste kohoaa edelleen lähestyen veden kiehumispistettä 100 astetta C. (NTP)
Suuntaa antava käppyrä.
http://amostle.com/blog/wp-content/uploads/2009/05/alcohol_curve.jpg
6 kossu pakkasessa joku vähä hileessä
Alkoholista löytyy netistäkin käyrä, joka kertoo mikä on kiehumispiste ja höyryn koostumus kun kuumennetaan veden ja alkoholin sekoitusta. Tislaajan käyräksi sitä kai kutsutaan.