Ihan reiluuden vuoksi meillä pitäisi olla myös Folktingetin tapaan "Suomalaiskäräjät", joille annetaan vastaava väestönosaan perustuva valtionapu ja joka seuraa politiikkaamme "suomalaisen kansanosan" näkökulmasta.
Mikäli suomi olisi enemmistökieli ja muut vähemmistöjä, tähän ei ehkä olisi niin suurta tarvetta, mutta "kahden kansanosan" periaatemallissa toki molemmilla kansanosilla on oltava vastaavat edunturvaamisjärjestönsä.
Mikäli suomi olisi enemmistökieli ja muut vähemmistöjä, tähän ei ehkä olisi niin suurta tarvetta, mutta "kahden kansanosan" periaatemallissa toki molemmilla kansanosilla on oltava vastaavat edunturvaamisjärjestönsä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kiva kuulla että kannatat tuollaista tasa-arvoista periaatemallia, alankin tässä tekemään listaa niistä asioista jotka meidän ruotsinkielisten kohdalla tulee korjata että pääsemme täydelliseen tasa-arvoon.
Kiitos vinkistä!
Mitä asioita Suomen suomenkielisten kansankärjien tulisi ensi töikseen ryhtyä ajamaan ja korjaamaan suomen kielen ja suomenkielisten hyväksi?
Mitä korjattavaa näet suomen kielen ja suomenkielisten nykyisessä asemassa?
"Mitä asioita Suomen suomenkielisten kansankärjien tulisi ensi töikseen ryhtyä ajamaan ja korjaamaan suomen kielen ja suomenkielisten hyväksi?
Mitä korjattavaa näet suomen kielen ja suomenkielisten nykyisessä asemassa?"
Pakkoruotsi pois!
Suomalaiskäräjät työskentelisi vahvistaakseen suomen kielen asemaa sekä suomenkielistä kulttuuria Suomessa. Se voisi järjestää suuria tapahtumia ja kampanjoita, joiden avulla lisäämme eri ryhmien ymmärrystä suomenkielisyyttä kohtaan.
Suomalaiskäräjät edustaisi suomenkielisiä ja valvoisi heidän etujaan verrattuna muihin maailman kielienemmistöihin mm. suomenkielisten oikeus valita kieliopinnot koulussa ja myöhemmissä opinnoissa nousisi keskeiseksi.
Suomenkieliset voisivat ottaa yhteyttä Suomalaiskäräjiin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa esim. kokiessaan, että viranomaiset eivät täytä kyseisiin oikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan.
Suomalaiskäräjät teettäisi tutkimuksia ja laatisi esitteitä suomen kielen käyttöön, historiaan ja tulevaisuuteen liittyen. Se hoitaisi tiedotusta kieleen liittyvistä asioista Suomessa. Se pyrkisi luomaan myönteistä asenneilmastoa suomenkielisyyttä kohtaan. Se osallistuisi lainvalmistelutyöhön – uusi kielilaki vaatisi tämänkaltaisen taustavoiman. Se antaisi lausuntoja viranomaisille ja vaikuttaisi siten lainvalmistelutyöhön. Se julkaisisi suomenkielisiä koskevia tilastollisia katsauksia.
Tässä olisi sarkaa... Ei kai pieni suomen kieli voi olla ainoa kieli maailmassa, jota ei tarvitse huomioida ja suojata monikielistyvässä maailmassamme.
Luonnollisesti Suomalaiskäräjien tulisi saada suhteessa suomenkieliseen väestöön 18-kertaisesti Folktingetin resurssointi.
Suomalaiskäräjät pitäisivät huolta siitä, että Folktingetin tekstiä ei kierrätetä Euroopan Neuvoston kautta muka neuvoston omana tekstinä takaisin Suomeen. Euroonpan Neuvoston ja vastaavien tahojen olisi pyydettävä lausuntoa kieliasioista Suomalaiskäräjiltä.
Tällä hetkellä meillä on Suomessa kaksi virallista kulttuuria, kaksikielinen ja suomenruotsalainen. Suomenkielinen kulttuuri ansaitsisi oman edunvalvojansa. Samoin tarvitaan maahanmuuttajakäräjät, jotka nostavat esiin uussuomalaisten kielitarpeita. On lopetettava tilanne, jossa vain Folktingetillä on oikeus puhua kielitilanteesta ja vaatia historiaan vedoten unohtamaan, että ruotsin kieli on pieni vähemmistökieli.
Hyvä aloite, mutta arvaapa meneekö läpi päättäjien keskuudessa.
Heidän mielestään kuulemma "suomen kielellä ja kulttuurilla ei ole mitään hätää". Noin vastasi eräs poliitikko!
Siis meidän pitäisi odottaa niin kauan kun hätä on kädessä?
Suomessa on kolme edustuslaitosta. Ahvenanmaalla on landsting, ruotsinkielisille on folkting ja koko maalle on eduskunta.
Kaikki saavat rahaa valtion budjetista. Folting ja landsting ovat yksikielisiä , ruotsinkielisiä. Niihin ei pääse edes ehdokkaaksi jos ei osaa ruotsia ja niissä saa käyttää ainostaan ruotsia. Pirkanmaalainen ruotsinkieliseksi käätynyt Sasi on Folktingetin varapuheenjohtaja
Eduskunta on ainoa joka on kaksikielinen, joten siellä saa käyttää myös suomea. Eduskunta on ainoa johon suomenkielinen pääsee myös ehdokkaaksi.
Suomalaisuuden Liitto olisi hyvä kansankäräjät jos saisi 600.000 valtionapua kuten Folktinget.
Tuolla rahalla voisi palkata kieliasiantuntijoita pitämään huolta Suomen kielestä ja vaatia sitä ainoaksi viralliseksi kieleksi.
Jos 5%:n Folktinget saa 600 000, pitäisi Suomalaiskäräjien saada 11 400 000. Sillä summalla tekisi ihmeitä:
Suomalaiskäräjät työskentelisi vahvistaakseen suomen kielen asemaa sekä suomenkielistä kulttuuria Suomessa. Se voisi järjestää suuria tapahtumia ja kampanjoita, joiden avulla lisäämme eri ryhmien ymmärrystä suomenkielisyyttä kohtaan.
Suomalaiskäräjät edustaisi suomenkielisiä ja valvoisi heidän etujaan verrattuna muihin maailman kielienemmistöihin mm. suomenkielisten oikeus valita kieliopinnot koulussa ja myöhemmissä opinnoissa nousisi keskeiseksi.
Suomenkieliset voisivat ottaa yhteyttä Suomalaiskäräjiin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa esim. kokiessaan, että viranomaiset eivät täytä kyseisiin oikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan.
Suomalaiskäräjät teettäisi tutkimuksia ja laatisi esitteitä suomen kielen käyttöön, historiaan ja tulevaisuuteen liittyen. Se hoitaisi tiedotusta kieleen liittyvistä asioista Suomessa. Se pyrkisi luomaan myönteistä asenneilmastoa suomenkielisyyttä kohtaan. Se osallistuisi lainvalmistelutyöhön – uusi kielilaki vaatisi tämänkaltaisen taustavoiman. Se antaisi lausuntoja viranomaisille ja vaikuttaisi siten lainvalmistelutyöhön. Se julkaisisi suomenkielisiä koskevia tilastollisia katsauksia.
Svekojen mielestä eduskunta on muka suomalaiskäräjät!
Tähän asti se on kyllä ollut lähinnä Folktingetin lisäke.