- Eduskunnan päätös ei ole enemmistön päätös, se on poliittinen lijaus poliittisten toimijoiden keskinäisellä sopimuksella. Meillä pakkoruotsi on alusta loppuun lehmänkauppa RKP:n ja muitten puolueitten välillä.
- Kyse on siitä, että englannin merkitys tunnustetaan - ei synny aloitteita englannin poistamiseksi.
Englannin laaja käyttö ja useimmille helpohko rakenne tekevät siitä ihanteellisen aloituskielen myös maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden kannalta.
Kyse on myös siitä, että alkava yhteinen englanti takaa
- muuttomahdollisuuden mistä tahansa mihin tahansa, oppilas on aina samassa muitten kanssa
- materiaalit ja tuki ovat yhteneviä
- lukujärjestykset ovat helpompia ja oppilaan kannalta parempia, kun kieliaine on koko luokan tunti keskellä päivää eivätkä opettajat ja ryhmät ole sidoksissa toisiinsa (sidokset huonontavat paljon lukujärjestyksiä, nimim. vuosia lukkareita tehnyt)
Ruotsi ei meillä edes periaatteessa tuo näitä etuja, koska jo se on jakaantunut A- ja B-ruotseihin. Se ei ole erityisoppilaiden tai maahanmuuttajien kannalta helppo, eikä sille juuri ole käyttöä. Muutoissa A-ruotsin lukijat joutuvat yleensä vaihtamaan B-ruotsiin - muttei hätää, se on useimmille ihan iloinen asia, koska kielen omaksuminen on heikkoa. - Samaan aikaan suomalaisperheet saavat valita A1/2-kielet ja B2-kielen ja C1/2-kielet - mutta eivät B1-kieltä eli pakkoruotsia.
Miksi suomalaisperheet evottavat vain ruotsin kohdalla ja heitä on tiukasti ohjattava?
Onko RKP todella pätevämpi tekemään ruotsivalinnan perheiden puolesta? - Pakon puolustajat käyttävät järjetöntä logiikkaa:
"Suomessa on jo kielivapaus, koska englannin voi vaihtaa johonkin toiseen kieleen."
"Suomessa on pakkoenglanti, koska kaikki haluavat lukea englantia."
"Sata prosenttia suomalaisista kannattaa pakkoruotsia, koska asiasta on eduskunnan päätös."
Olisiko jo reilua järjestää kansanäänestys - nähtäisiin aito tilanne! - Kansanäänestys olisi hyvä!
- puss och kram
- Tältä ruotsinkielisten viestit palstalta kiteytettyinä kuulostavat.
Tätäkö tarkoitetaan?
Jos ei, nyt voisi tarkentaa sanomaa.
Vaikeneminen on tässä myöntymisen merkki. - Suomen+(yhdistää+yli+90%:a+väestöstä)+ja+ruotsin+(4,78%)+välillä+ei+ole+eikä+voi+olla+mitään+symmetriaa.
- "Eli sinun logiikkasi mukaan ruotsinkielisellä on oikeus olla palvelematta hoivakodissa olevaa vanhusta suomeksi?"
Logiikka kertoo, että suomenkieliseen vanhainkotiin palkataan suomea puhuvia tai ainakin suomea jo opiskelevia.
Ruotsinkieliseen taas...
Meillä alkaa olla myös maahanmuuttajavanhuksia, jotka eivät kaikki elä sukunsa ympäröiminä. Suurissa kaupungeissa on monenlaisia kielitarpeita hoiva-aloilla. Jatkossa tulee olla myös kielipalveluja niille, jotka esim. dementoituessaan unohtavat muut kuin äidinkielensä. - Ruotsinkieliset+eivät+lue+suomea+palvelutarpeemme+vuoksi.
Meitä+muita+riittää+kyllä+palvelemaan+toisiamme+suomeksi+ilman+erityisjärjestelyjä.
Todellisuudessa+ruotsinkieliset+tarvitsevat+maan+pääkieltä+omaksi+edukseen+kuten+mikä+tahansa+4,78%:n+vähemmistö+missä+tahansa+tarvitsee. - Velvoite palvella ruotsiksi on AINOA virallinen peruste pakkoruotsillemme.
Tiesitkö tämän?
Kun haluamme pakollisen ruotsin sijaan vapaaehtoisen ruotsin, hallintomme kysyy ensimmäiseksi, miten sitten takaamme ruotsinkielisten palvelut ruotsiksi.
Ja vastaus on: niitä ei voi taata. (Eihän pakkokaan ole siinä onnistunut)
Vain itse elävä ja toimiva kielivähemmistö voi ne taata
- kouluttamalla omiaan ja jäämällä palveluammatteihin (ainakin hetkeksi valmistumisen jälkeen),
- suostumalla keskitettyihin palveluihin, ennakkotilauksiin ja puhelintulkkaukseen tai kone/livetulkkeihin. - Oleellista:
Uusien tutkimusten mukaan itämerensuomalaiset mahdollistivat viikinkien matkat itään. Ensi kertaa kuulen arkeologin kertovan, että Uudellamaalla eli suomenkielinen väestö ruotsinkielisten tullessa...
Forskningen har till exempel kommit fram till att utan östersjöfinnarnas kunskap hade det inte blivit några vikingafärder österut alls. Östersjöfinnarna hjälpte vikingarna genom att låna ut sina farkoster och båtar i flodsystemen.
Östersjöfinnarna - ei näy enää Suomen televisiossa - Suomen pohjalta monikielinen - näinhän se on.
- Intiaan ja Kiinaan ja Itäblokkiin on viety töitä - ehkä ne nyt tuodaan takaisin.
Englannin asemaan tämä ei vaikuta. - Kannatan yhteistä aloittavaa englantia, joka on jo Ahvenmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa,...
- Puhuttiinko täällä siis englantia? ;)
- Jos kouluaineelle ei ole laajaa hyväksyntää ja se ei ole oppilaan oman edun mukainen - kyse on pakkoaineesta, tarkemmin pakkokielestä.
Muille oppiaineille on hyvä perusteet ja aineet kehittyvät ajan mukana. Esimerkiksi liikunnanopetus on ulkosen paineen myötä kokenut melkoisen mullistuksen. Uskonto on oppiaine, joka on jakaantunut eri ryhmille - pian se saattaa taas muovautua yhdeksi yhteiseksi uskontotiedoksi.
Pakkoruotsille ei ole yhteistä hyväksyntää. Kaikissa gallupeissa enemmistö, iso enemmistö sen poistaisi. - Kaisa Häkkisen mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola saavutti erinomaisen taidon myös saksassa ja latinassa.
Minusta on mielenkiintoista, että näistä asioista tiedetään niin vähän ja ihmiset luovat omaa identiteettiään luottaen siihen, että hänen kielensä oli ruotsi. Vastikään olen keskustellut myös Lönnrotin ja Kiven kotikielestä (suomi, toisin kuin oletettiin).
Minun on vaikea ajatella, että viron kieli olisi jonkin ei-virolaisen kielikunnan luomus vain, koska baltiansaksalaiset munkit ottivat asiakseen ensimmäisen kerran kirjata sillä kristinuskon opinkappaleita. Miksi sitten suomi olisi ruotsinkielisten luomus? - Yhteinen aloittava englanti olisi edelleen paras ratkaisu - mutta pakkoruotsin suojelu estää tämän. Nyt kieliopinnot hajoavat liiaksi eikä kukaan oikein saa tahtomaansa.
- Kielipolitiikassa reilua olisi saada rekisteröidä yksilön todelliset kotikielet.
Suomenruotsalainen edunvalvonta on vastustanut tätä kiivaasti, sillä se saattaa tiputtaa ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden määrään kahteen prosenttiin ja alle.
