kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Aikanaan kyllä.
Mutta ei nykyisessä armotalouskaudessa. - Edellisessä avauksessani
Tuomio (Room 2:1-16)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19515218/tuomio-(room-21-16)
nimenomaan korostui se,
että kukaan meistä ei voi tuomita toista. - "Mutta jos sinä kutsut itseäsi
juutalaiseksi ja luotat lakiin
ja Jumala on sinun kerskauksesi
ja tunnet hänen tahtonsa
ja,
opetettuna laissa,
tutkit, mikä parasta on,
ja luulet kykeneväsi olemaan
sokeain taluttaja,
pimeydessä olevien valkeus,
ymmärtämättömien kasvattaja,
alaikäisten opettaja,
sinulla kun laissa on
tiedon ja totuuden muoto:
niin sinäkö,
joka toista opetat,
et itseäsi opeta;
joka julistat,
ettei saa varastaa,
itse varastat;
joka sanot,
ettei saa tehdä huorin,
itse teet huorin;
joka kauhistut
epäjumalia,
kuitenkin olet
temppelin ryöstäjä;
joka laista kerskaat,
häväiset lainrikkomisella
Jumalaa?
Sillä
'teidän tähtenne
Jumalan nimi tulee pilkatuksi
pakanain seassa',
niinkuin kirjoitettu on."
(Room 2:17-24)
Laki oli jäänyt lihan tasolle.
"Ympärileikkaus kyllä on hyödyllinen,
jos sinä lakia noudatat;
mutta jos olet lainrikkoja,
niin sinun ympärileikkauksesi
on tullut ympärileikkaamattomuudeksi."
(Room 2:25)
Ulkoisesti näytti siltä,
että he olivat Jumalan kansa
lakipykälineen.
Mutta sydän ei ollutkaan ympärileikattu.
Se oli yhtä ylpeä kuin Luciferilla.
Kun sen sijaan,
laista tietämättömät pakanat
noudattivat heidän sydämeensä
kirjoitettua Jumalan lakia,
ja olivat näin
ilman ulkoista ympärileikkausta
ympärileikatut sydämeltä.
"Jos siis ympärileikkaamaton
noudattaa lain säädöksiä,
eikö hänen
ympärileikkaamattomuutensa
ole luettava
ympärileikkaukseksi?"
(Room 2:26)
Ja tätä asiaa
kiihkouskonnolliset juutalaiset
eivät millään tahtoneet ymmärtää.
Vaikka olivat tulleet
Jeesukseen uskoviksi
he tahtoivat edelleen,
että pakanatkin noudattaisivat
Israelin kansalle annettua
ympärileikkaussäädöstä.
Vaikka pakanauskovat olivat
jo suoraan päässeet
ympärileikkauksen päämäärään,
johon juutalaiset eivät olleet päässeet
lihan ympärileikkauksella.
”Ja luonnostaan ympärileikkaamaton,
joka täyttää lain,
on tuomitseva sinut,
joka lainkirjaiminesi
ja ympärileikkauksinesi
olet lainrikkoja”
(Room 2:27)
Siis todellista Jumalan kansaa
ovatkin sydämeltä ympärileikatut.
”Sillä ei se ole juutalainen,
joka vain ulkonaisesti on juutalainen,
eikä ympärileikkaus se,
joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
vaan se on juutalainen,
joka sisällisesti on juutalainen,
ja oikea ympärileikkaus
on sydämen ympärileikkaus
Hengessä, ei kirjaimessa;
ja hän saa kiitoksensa,
ei ihmisiltä, vaan Jumalalta”
(Room 2:28-29)
Pelkkä ulkoinen ympärileikkaus
ei ollut lain noudattamista.
Siihen piti sisältyä
jo Vanhan Testamentin mukaan
huulten, korvien ja sydämen
ympärileikkaus.
Tämä ei kuitenkaan
monestikaan toteutunut
Israelin kansan keskuudessa
heidän epäuskonsa tähden.
Mutta onneksi
Jumala on uskollinen. - Me keskustelemme nyt
Paavalin kirjeestä,
joka kirjoitettiin ennenkuin
tuo oli tapahtunut.
Paavali ei siis suinkaan kirjoita
tuosta tapahtumasta.
Mitä pyhyyteen tulee,
niin me jotka olemme
Jumalan omia
emmeklä vailla Jumalaa,
olemme pyhiä
eli Jumalalle erotettuja
jatkuvasti joka ikinen päivä. - "Ja me tiedämme,
että Jumalan tuomio
on totuuden mukainen niille,
jotka senkaltaisia tekevät."
(Room 2:2)
Tuo viittaa tekoihin,
jotka Paavali luetteli
juuri edellä ensimmäisen
luvun lopussa,
ja joista tein avauksen
otsikolla Jumalattomuus,
johon nyt tässä avauksessani
on linkki.
"He ovat täynnänsä kaikkea
vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä,
täynnä
kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
ovat
korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita,
Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä,
kerskailijoita, pahankeksijöitä,
vanhemmilleen tottelemattomia,
vailla
ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta"
Tällaiset ihmiset ovat jumalattomia
eli vailla Jumalaa. - Maailma on pahan vallan tähden
täynnä kaikkea kauheutta.
Jumala vihaa syntiä,
mutta Rakastaa syntistä niin paljon,
että otti ihmiskunnan synnin
omalle kontolleen sovittaen maailman,
eikä lukenut heille rikkomuksiaan.
Ja nyt Paavali julistaa
meille armon evankeliumia,
Sovituksen Sanaa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi.
Jumala rakasti meitä
ja lähetti Poikansa
meidän syntiemme sovitukseksi.
Hänessä meillä on lunastus,
syntien anteeksisaaminen.
Raamattu kertoo alusta loppun
asti siitä suuresta Ilosanomasta,
että synnin ja kuoleman valta on voitettu.
Kun Jeesus oli jo kuollut ja herätetty
ja kohta nousemassa
Isän tykö taivaisiin,
Hän kertaa vielä sen,
mitä Raamattuun oli kirjoitettu:
"Silloin hän avasi
heidän ymmärryksensä
käsittämään kirjoitukset.
Ja hän sanoi heille:
'Niin on kirjoitettu,
että Kristus oli kärsivä
ja kolmantena päivänä
nouseva kuolleista,
ja että parannusta
syntien anteeksisaamiseksi
on saarnattava
hänen nimessänsä kaikille kansoille,
alkaen Jerusalemista."
(Luuk 24:45-47)
Ja sitten Jeesus kehottaa
heitä pysymään Jerusalemissa
siihen hetkeen asti,
että Pyhä Henki vuodatetaan
heidän päälleen.
Tämä tapahtui
kymmenen päivän kuluttua
helluntaina.
Ja Pietari piti välittömästi
parannussaarnan ja lupasi:
"Tehkää parannus
ja ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen
syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
(Ap.t 2:38)
Ja tämä lupaus on edellen voimassa.
Meidän ei tarvitse odotella
mitään ihmeellistä valaistumista.
Me synnymme uudesti/ylhäältä Hengestä,
ja meistä tulee Jumalan lapsia.
Ei ole muuta Jumalaa kuin
yksi kolmiyhteinen Jumala,
Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Muut ovat epäjumalia.
Ne eivät ole mitään.
Olivat ne sitten kultaa tai hopeata
tai valettu mistä tahansa.
Mikään kuvatus ei ole jumala.
Synti on väärämielisyyttä
eli epävanhurskautta.
Pahin synnin muoto on laittomuus.
Synti on hallitsija.
Meidän ei kuitenkaan tarvitse
jäädä tuon hallisijan alaisuuteen.
Jeesus = Pelastus
kutsuu meitä luokseen.
Hän vapauttaa synnin orjuudesta.
Saamme lahjaksi vanhurskauden,
emmekä enää halaja väärämielisyyttä
vaan oikeamielisyyttä.
Tämä kaikki tapahtuu
ottamalla vastaan
evankeliumin hyvän sanoma,
jossa on Jumalan voima.
Meillä on valtava etuoikeis kääntyä.
Saamme jättää syntitaakan pois.
Synnillä on seurauksensa.
Kun paha saa ihmisen valtaansa,
niin seuraukset ovat hirvittävät,
josta voimme lukea todistuksia
jokaisen päivän uutisoinnissa.
Jumala kuitenkin on Rakkaus.
Hän Rakastaa intohimoisesti kansaansa.
Edellisen viestini Raamattulainaus
kertoo siitä,
että Jumala katkaisee pahan vallan
viimeistään neljännessä sukupolvessa.
Mutta jos joku kääntyy,
niin vapautus tapahtuu välittömästi.
Jumala on siis oikein ymmärrettynä
kiivaan mustasukkainen kansastaan,
jolle lain antamisen yhteydessä sanoo,
että älä palvele muita jumalia
- ja jatkaa sanoen olevansa
kiivas eli mustasukkainen Jumala.
Mutta vaikka näin kävisi,
että Israel-Vaimo
olisi uskoton Jumalalle
ja joutuisi vieraan jumalan hallintaan,
niin Jumala pitää huolta siitä,
että tuo anastus katkeaa viimeistään
neljännen sukupolven kohdalla.
Siis tuo Jumalan kiivaus
tarkoittaa mustasukkaisuutta
omasta Vaimostaan.
Tuossa käytetty ilmaisu
on alkutesktissä ilmaisu,
joka tulee verbistä 'qana',
joka tarkoittaa omistamista.
Siis Jumala on mustasukkainen
Israelin kansasta eli Vaimostaan.
Hän ei halua antaa sitä paholaiselle.
Siis tuo Jumalan kiivaus on
Rakastavan aviomiehen kiivautta
pitääkseen Vaimonsa omanaan.
Ja tässä tarkoituksessa tapahtuu se,
että Jumala ei suinkaan kosta
vaan huolehtii 'paqad'
Rakastamistaan ihmisistä.
"for I the Lord thy God
am a jealous God,
visiting ..."
Kysymys ei siis ole
pahaa tarkoittavasta
mustasukkaisuudesta,
saatikka kostamisesta
vaan huolenpidosta.
Ensimmäinen kerran kyseistä verbiä
käytetään seuraavassa jakeessa:
"Ja Herra piti Saarasta HUOLEN"
(Gen 21:1)
Jumalan kiivaus ja kosto
on siis itse asiassa
Rakkautta ja Huolenpitoa.
Ja nyt Paavali julistaa meille
Armon evankeliumia,
jossa on Jumalan voima.
Ja se voima vapauttaa
jopa synnistä kauheimmasta
eli laittomuudesta,
ja tekee jumalattomasta
eli ilman Jumalaa olevasta ihmisestä
Jumalan lapsen,
jolla on Hengen mieli
eli Rauha ja Elämä.
Jumala lahjoittaa meille
Rauhansa ja Henkensä,
ja olemme yhtä Kristuksen kanssa,
jossa on Elämä.
Hän on todellinen Valkeus,
joka valaisee jokaisen ihmisen,
johon saa tulla asumaan. - Se, mitä ihminen on täynnä,
osoittaa sen,
onko ihminen vailla Jumalaa eli jumalaton.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19511455/jumalattomuus - Jumala sanoo todellakin olevansa
kiivaan mustasukkainen.
Meidän ei pidä palvella muita jumalia.
"Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä.
Sillä minä, Herra,
sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala
---
Thou shalt not bow down thyself
unto them, nor serve them:
for I the Lord
thy God am a jealous God"
(Deut 5:9)
Jumala on siis oikein ymmärrettynä
kiivaan mustasukkainen kansastaan,
Israel-Vaimosta,
jolle lain antamisen yhteydessä sanoo,
että älä palvele muita jumalia
- ja jatkaa sanoen olevansa
kiivas eli mustasukkainen Jumala. - "Sillä Jumalan viha
ilmestyy taivaasta
kaikkea ihmisten
jumalattomuutta ja vääryyttä
vastaan,
niiden,
jotka pitävät totuutta
vääryyden vallassa,
sentähden että se,
mikä Jumalasta voidaan tietää,
on ilmeistä heidän keskuudessaan;
sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa,
hänen iankaikkinen voimansa
ja jumalallisuutensa,
ovat,
kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
maailman luomisesta asti nähtävinä,
niin etteivät he voi
millään itseänsä puolustaa,
koska he,
vaikka ovat tunteneet Jumalan,
eivät ole häntä
Jumalana kunnioittaneet
eivätkä kiittäneet,
vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet,
ja heidän ymmärtämätön
sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa
he ovat tyhmiksi tulleet
ja ovat
katoamattoman Jumalan kirkkauden
muuttaneet katoavaisen ihmisen
ja lintujen ja nelijalkaisten
ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Sentähden Jumala on heidät,
heidän sydämensä himoissa,
hyljännyt saastaisuuteen,
häpäisemään itse omat ruumiinsa,
nuo,
jotka ovat vaihtaneet
Jumalan totuuden valheeseen
ja kunnioittaneet ja palvelleet
luotua enemmän kuin Luojaa,
joka on ylistetty iankaikkisesti,
amen.
Sentähden Jumala on
hyljännyt heidät
häpeällisiin himoihin;
sillä heidän naispuolensa
ovat vaihtaneet
luonnollisen yhteyden
luonnonvastaiseen;
samoin miespuoletkin,
luopuen luonnollisesta yhteydestä
naispuolen kanssa,
ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa
ja harjoittaneet,
miespuolet miespuolten kanssa,
riettautta
ja villiintymisestään saaneet itseensä
sen palkan, mikä saada piti.
Ja niinkuin heille ei kelvannut
pitää kiinni Jumalan tuntemisesta,
niin Jumala hylkäsi heidät
heidän kelvottoman mielensä valtaan,
tekemään sopimattomia.
He ovat
täynnänsä kaikkea
vääryyttä,
pahuutta,
ahneutta,
häijyyttä,
täynnä
kateutta,
murhaa,
riitaa,
petosta,
pahanilkisyyttä;
ovat
korvaankuiskuttelijoita,
panettelijoita,
Jumalaa vihaavaisia,
väkivaltaisia,
ylpeitä,
kerskailijoita,
pahankeksijöitä,
vanhemmilleen tottelemattomia,
vailla
ymmärrystä,
luotettavuutta,
rakkautta
ja laupeutta;
jotka,
vaikka tuntevat
Jumalan vanhurskaan säädöksen,
että ne,
jotka senkaltaisia tekevät,
ovat kuoleman ansainneet,
eivät ainoastaan itse niitä tee,
vaan vieläpä
osoittavat hyväksymistä niille,
jotka niitä tekevät."
(Room 1:18-32) - Jeesus antoi armon evankeliumin
ilmestyksen kautta suoraan Paavalille.
Tämä evankeliumi eli hyvä sanoma
sisältää muutosvoiman.
Meistä tulee uusia luomuksia Kristuksessa.
Kysymyksessä on täyskäännös,
jonka jälkeen matka jatkuu
aivan toiseen suuntaan.
Jumalattomuudesta Vanhurskauteen.
Synnymme uudesti/ylhäältä.
Meistä jumalattomista
eli Jumalaa vailla olevista
tulee Jumalan lapsia.
Väärämielisyys vaihtuu
oikeamielisyyteen eli vanhurskauteen.
Eikä enää tarvitse epäillä,
mikä on totta ja mikä valhetta.
Olemme tulleet tuntemaan Hänet,
joka on Totuus.
Hän on luvannut olla aivan
erityisellä tavalla läsnä siellä,
missa kaksi tahi kolme on koolla
Hänen nimessään.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19501593/jumalattomuudesta-vanhurskauteen - Tuo valaisee hyvin
armon evankeliumia,
jossa on Jumalan voima.
"Olkaa armahtavaiset,
niinkuin teidän Isänne
on armahtavainen."
(Luuk 6:36)
Jeesus vaelsi
kaikki kaupungit ja kylät
ja opetti heidän synagoogissaan
ja saarnasi
valtakunnan evankeliumia
ja paransi
kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
Ja nähdessään kansanjoukot
hänen tuli heitä sääli, kun he olivat
nääntyneet ja hyljätyt
niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Silloin hän sanoi opetuslapsillensa:
'Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Rukoilkaa siis elon Herraa,
että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.'
Ja sitten Jeesus antoi
saman tehtävän meille.
Ei tuomitsemaan vaan säälimään.
Armahtamaan.
"Älkääkä tuomitko,
niin ei teitäkään tuomita;
älkää kadotustuomiota lausuko,
niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta.
Antakaa anteeksi,
niin teillekin anteeksi annetaan."
(Luuk 6:37)
Meidän tehtävämme on julistaa
Hyvä Sanoma kaikille kansoille.
"Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.
Ja nämä merkit seuraavat niitä,
jotka uskovat:
minun nimessäni
he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
ei se heitä vahingoita;
he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi."
(Mark 16:16-19) - "vanhurskas"
- Yhteys on koko ajan auki.
Avaa suusi ja kerro asiasi.
Esimerkiksi:
Jumala,
jos Sinä olet olemassa... - Maan päällä tallustelee
kuolleita ja eläviä ihmisiä.
"vanhurskas on elävä" - Sinä uskot noin,
joten Sinä et syö läskisoosia.
Raamatussa tuollaista
kieltoa ei pakanoille
kuitenkaan ole annettu.
Ja jopa Pietari sai käskyn
syödä kaikkea lihaa.
Ja hänen tuli nälkä,
ja hän halusi ruokaa.
Mutta sitä valmistettaessa
hän joutui hurmoksiin.
Ja hän näki taivaan avoinna
ja tulevan alas astian,
ikäänkuin suuren liinavaatteen,
joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia
ja matelijoita ja taivaan lintuja.
Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle:
'Nouse, Pietari, teurasta ja syö'.
Mutta Pietari sanoi:
'En suinkaan, Herra;
sillä en minä ole ikinä syönyt
mitään epäpyhää enkä saastaista'.
Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen:
'Minkä Jumala on puhdistanut,
sitä älä sinä sano epäpyhäksi'."
(Ap.t 10:10-15) - "vanhurskas on elävä"
- "kaikille Roomassa oleville
Jumalan rakkaille,
kutsutuille pyhille."
(Room 1:7)
Tuo kohta on nyt
keskustelun aiheena. - Jos kerran on Pyhien
eli Jumalalle erotettujen joukko,
niin täytyy olla myös se joukko,
josta on erotettu. - Kristityt ovat pyhiä.
Kysymyksessä on
alkutekstin sana
ἅγιος = pyhä, pyhäkkö
hagios
Adjektiivina
sana tarkoittaa pyhää
eli
Jumalalle vihittyä/pyhitettyä.
Substantiivina sana tarkoittaa
pyhäkköä.
Pyhäkkö muodostuu
elävistä kivistä,
huippukivenä itse Jeesus.
Uskovat käyttivät nimitystä
pyhät.
Maailma käytti pilkkanimeä
kristityt.
Pyhät tarkoittaa siis
ihan yksinkertaisesti ihmistä,
joka on Jumalalle erotettu.
Me emme enää ole maailmasta,
vaan olemme siitä uloskutsuttua
joukkoa eli Jumalan seurakuntaa.
"Korintossa olevalle
Jumalan seurakunnalle,
Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille,
jotka ovat kutsutut ja pyhät,
ynnä kaikille,
jotka avuksi huutavat
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen nimeä
kaikissa paikkakunnissa,
niin omissaan kuin meidänkin."
(1 Kor 1:2)
Paavali kirjoittaa siis
Roomassa asuville uskoville.
Hekin ovat kaikki pyhiä.
"kaikille Roomassa oleville
Jumalan rakkaille,
kutsutuille pyhille."
(Room 1:7)
He ovat jo ottaneet
evankeliumin kutsun vastaan,
kun ovat ottaneet Sanan vastaan.
Ja näin heistä tuli pyhiä
eli Jumalalle erotettuja.
He ovat nyt uudestisyntyneitä
Jumalan lapsia.
Mutta he myös uudistuvat jatkuvasti.
Paavalin käyttämässä ilmaisusa
'kutsutut pyhät' on jännite,
joka purkautuu lopullisesti
kirjeen viimeisessä osiossa
joka alkaa näin:
"Niin minä
Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän
järjellinen jumalanpalveluksenne.
Älkääkä mukautuko
tämän maailmanajan mukaan,
vaan muuttukaa
mielenne uudistuksen kautta,
tutkiaksenne,
mikä on Jumalan tahto,
mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. "
(Room 12:1-2)
Me olemme jo pelastettuja,
ja nyt meillä on pelastustehtävä.
"Sillä niinkuin meillä
yhdessä ruumiissa
on monta jäsentä,
mutta kaikilla jäsenillä
ei ole sama tehtävä,
niin me,
vaikka meitä on monta,
olemme yksi ruumis Kristuksessa,
mutta itsekukin olemme
toistemme jäseniä;
ja meillä on erilaisia armolahjoja
sen armon mukaan,
mikä meille on annettu."
(Room 12:4-6)
Ja tämä jännite alkaa purkautua
jo heti nyt keskustelun
alla olevan alkulauseen jälkeen
Paavalin tervehdyssanoissa.
Olemme jo uskosta
vanhurskaiksi tulleet,
mutta vanhurskas
on myös elävä uskosta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19499192/vanhurskas-on-elava-uskosta - Sapatin tunnusmerkistöön kuuluu
- levon päivä
- pyhä kokous
- älkää yhtään askaretta toimittako
Tämä ei toteutunut vielä
tuossa vaiheessa, johon viittaat.
Eli tuossa tilanteessa
on kysymys koulutuksesta
tai toimintaharjoituksesta,
joka testasi,
onko Israelin kansa
valmis ottamaan vastaan
Jumalan lain.
"Niin Herra sanoi Moosekselle:
'Katso,
minä annan sataa teille
leipää taivaasta.
Ja kansa menköön
ja kootkoon kunakin päivänä
sen päivän tarpeen.
Näin minä koettelen heitä,
vaeltavatko he
minun lakini mukaan
vai eivät."
(2 Moos 16:4)
Ja harjoitus osoitti,
että Israel ei ollut valmis
elämään Jumalan lain mukaan.
Ja niin elämän leipä
alkoi haista ja siihen tuli matoja.
Ja Mooses vihastui.
Sitten kuudentena päivänä
mannaa tuli kaksinkertaisesti.
Ja nyt vasta Mooses selittää,
mitä Jumala oli sanonut.
"Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan;
huomenna on levon päivä,
Herralle pyhitetty sapatti.
Mitä leivotte, se leipokaa,
ja mitä keitätte, se keittäkää;
mutta kaikki, mitä tähteeksi jää,
pankaa talteen huomiseksi."
(2 Moos 16:23)
Ja tämäkin harjoituksen osuus
meni huonosti.
Osa kansasta lähti etsimään
mannaan seitsemäntenäkin päivänä.
Ja Jumala vihastui.
"Kuinka kauan
aiotte kieltäytyä noudattamasta
minun käskyjäni ja lakejani?"
(2 Moos 16:28)
Esikoulu oli takana.
"Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Ja Israelin heimo
antoi sille nimen manna.
Ja se oli valkean
korianderinsiemenen kaltaista
ja maistui hunajakakulta."
(2 Moos 16:30-31)
Ja nyt kansaa alettiin
valmistelemaan lain
vastaanottamista varten.
"Ja Mooses sanoi:
'Näin on Herra käskenyt:
Ota sitä goomerin täysi
säilytettäväksi
sukupolvesta sukupolveen,
että he näkisivät sen leivän,
jolla minä olen ravinnut
teitä erämaassa,
johdattaessani teitä Egyptin maasta".
(2 Moos 16:32)
Tämä elämän leipä piti taltioida
tulevaa lain antamista varten.
"Ja Mooses sanoi Aaronille:
'Ota astia ja pane siihen
goomerin täysi mannaa
ja aseta se Herran eteen
säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen'."
(2 Moos 16:33)
Siis Israelin kansan kanssa
oli nyt kulkeva koko ajan
tämä Elämän Leipä,
joka tuli alas taivaasta.
"Ja Aaron asetti sen talteen
lain arkin eteen,
niinkuin Herra oli
Moosekselle käskyn antanut."
(2 Moos 16:34)
Ja tämän Elämän Leivän
kera he tulivat lain vartioimina
asuttamaan maataan.
"Ja israelilaiset söivät mannaa
neljäkymmentä vuotta,
kunnes he tulivat
asuttuun maahan;
he söivät mannaa siihen asti,
kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle."
(2 Moos 16:35)
Siis tämä tapahtumasarja
on esiaste lain antamiselle.
Mutta itse laki
eli kymmenen käskyä,
jotka annettiin Siinailla,
vasta määrittelivät Sapatin,
ja kaiken siihen liittyvän.
Ennen mannaa tuli viiriäiset.
Siis ennen kotimatkan
alkamista oli syöty sekä lihaa
että elämän leipää.
Tämä kaikki kuvaa tietenkin
Jeesusta eli Pelastusta,
joka sanoi olevansa
taivaasta alas tullut elämän leipä.
Ja nyt tuossa vaiheessa,
Israelin kansa tuli sisäisesti
osalliseksi tästä elämän leivästä.
Aiemmin se oli jo tullut
osalliseksi elävästä vedestä.
Ja sitä ennen
kirkkauden pilvestä,
jota se hengitti
siitä hetkestä alkaen,
kun lähti ulos Egyptistä.