Lähdemme laskeutumaan vuoden 1940 Pielisjärven tietä Seurahuoneelta alakylälle päin. Samalla puolella tietä on Pehkosen liiketalo, jossa ovat seuraavat liikehuoneistot alakylän suuntaan: Pehkosen Kulta- ja Kellosepänlii…
Vuonna 1934 riehuneen Lieksan suurpalon jälkeen täysin tuhoutunut puinen Seurahuone rakennettiin seuraavana vuonna uudelleen samalla paikalle, mutta tällä kerralla tiilestä. Seurahuoneen ensimmäinen omistaja oli Heikki …
Kolin jäätie on ollut virallisena tienä vuodesta 1980 alkaen. Kuitenkin yhteydet Vuonislahdesta Kolille tai Kolilta suoraan Lieksaan ovat olleet käytössä oikoreitteinä jo satojen vuosien ajan. Jääteillä on kuljettu käve…
24.12.2015 Lieksan Lehti kirjoitti ensi kesän Pielisen messuista, joiden erikoisuus on Lentierasta Lieksan Meteliin uitettava tukki, jonka kulkua seurataan GPS-lähettimen avulla. Lehden mukaan ensi vuonna ovat sekä Liek…
Vielä yksi helppo sana selvitettäväksi. Mikä tai mitä on ”mähnä”? Sen itäsuomalaissavolainen murteellinen versio on ”miähnä”.
Kysynpä nyt erästä vielä 50-luvulla käytetyn suomalaisen sanan merkitystä. Mikä on ”tovotilauta”? Kuulin sanan ensimmäisen kerran itäsuomalaiselta isältäni, kun käytimme sellaista iltapuhteella. Sellaisen voi käsistään …
Palaan opiskeluaikaani 60-luvulle. Opintoihini kuului eräänä kurssina saksan kieli ja ”jouduin” lukemaan saksalaisen insinöörin Paul Nipkowin elämästä ja keksinnöistä. Eräs hänen tärkeimmistä keksinnöistään oli ns. Nipk…
Muistanette, kun poikasena tai tyttösenä rakensimme kahdesta säilyketölkistä ja niiden väliin pingotetusta (metalli)langasta toimivan puhelimen. Puhuttaessa purkkiin, ääni muuttui purkin pohjassa värähtelyksi, jonka lan…
Sanotaan, että jokin haisee ihvelle. Millainen tuoksu on kyseessä ja mistä se voi olla peräisin?
Ei ollut 50-luvulla tietokoneita eikä pleikkareita, ei kännyköitä eikä tabletteja. Suuri ylpeilyn aihe oli silloin jopa ”jappitanko”. Muistattehan nykyiset eläkeläiset kuinka pienistäkin asioista osattiin nauttia ja ilo…
Kirjoitin joskus, että olen koonnut vuosikymmenien varrelta monenlaista Lieksaa ja Pielisjärveä koskevaa kirjallista aineistoa. Nyt edessäni on hieman jo kellastunut Lieksan Lehti perjantailta 17. 12.1954. Etusivulla ke…
Kotini seinään vedettiin 50-luvun alkuvuosina avojohdolla yksivaihesähkö valaistusta varten, mutta radio oli vielä jonkin aikaa niin sanottu anodiradio, joka oli peräisin edelliseltä vuosikymmeneltä. Siinä oli kaksi eri…
Suomen kieli on saanut paljon sanoja sekä idästä että lännestä. Monet ennen niin tuttavat sanat ovat jo kadonneet yleisestä käytöstä. Kirjoitan muutamia muistamiani sanoja menneiltä vuosikymmeniltä. Monet varmaan muista…
Olen kysynyt aikaisemminkin paikkakunnalla käytettyjen murteellisten sanojen ja sanontojen merkityksiä. Muistatte vielä kun kysyin mikä (ilmiö) on ”syrjinsuollahiihattaja”. Muistatte vastauksenkin, joten en sitä enää to…
1950-luvulla kouluissa harrastettiin talvisin urheilutunneilla hiihtoa ja luistelua. Keskuskoululta ja lyseolta hiihtoretket tehtiin Saavalle, jossa entisen hyppyrimäen aukkoa pitkin noustiin vaaran laelle. Kun kaikilla…
Sähköistyksen leviäminen Pielisjärven pitäjässä ja Lieksan kirkonkylässä. Tiedot on poimittu Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ja Lieksan Sähkö Oy:n historiikeista kaikkien tietoon. W. Gutzeit & Co valjasti Pankakosken sähkön tu…
Eräässä ketjussa näyttävät menneet urheilukentät sekaisin. 1930-luvulla rakennettu urheilukenttä eli Mähkön kenttä sijaitsee Hattuvaarantien varrella raviradan vieressä. Kentän raviradan puoleisella sivulla oli rakennus…
1950-luvun alun kansakoulun alaluokilla meitä oppilaita kiusattiin vuosittaisilla raittiuskilpakirjoituksilla. Ne liittyivät silloiseen raittiuskasvatukseen. Nyt vanhuksena olen sitä mieltä, että me lapset emme silloin …
Meistä monet muistavat Sarkalan, punaruskean hirsirakennuksen yläkylän ja alakylän puolivälissä. Sarkala oli vastapäätä Kären leipomoa, Pielisenkadun toisella puolella. Sarkala oli rakennettu vuonna 1904 ja se purettiin…
Muistelen 40- - 60-lukujen kahta Lieksan kauppaliikettä ”alakylällä” ja niiden sivuliikkeitä ”yläkylällä”. Niistä on jäljellä enää kaukainen muistikuva. Pääkatu oli tuolloin nimeltään Pielisenkatu ja alakyläksi kutsutti…
