Pohjois-Amerikan ja Euroopan sanotaan olleen aikoinaan samaa mannerta tai ainakin maayhteydessä toisiinsa. Tämän takia molempien maanosien havumetsävyöhykkeellä on lähes yhtäläinen eläimistö.
Mutta suurella osalla näistä eläimistä on yhtäläisestä ulkonäöstä huolimatta niin paljon eroa, etteivät ne risteydy keskenään. Tämähän todettiin, kun Kanadan majava istutettiin Suomeen meiltä sukupuuttoon kadonneen Euroopan majavan tilalle. Kyseessä on siis käytännössä kaksi erilaista eläinlajia.
Tässä yhteydessä kiinnostaa, kuinka tämä kromosomiluvun muuttuminen on käytännössä mahdollista? Kummalliselta se tuntuu niinkin suuren eläimen, kuten hirven kohdalla. Pohjois-Amerikan havumetsissä elävä hirvi on ihan saman näköinen ja kokoinen kuin Suomessakin elävä. (Jos ei oteta lukuun tätä Alaskassa esiintyvää suurta moose-hirveä, joka lienee sinne jääkauden aikana Siperiasta siirtynyt.)
Eikö tämä kromosomiluvun muuttuminen ole edellyttänyt joskus mutaatio-yksilön syntymistä ja eihän mutaatio-yksilön pitäisi olla lisääntymiskykyinen, koska silloin parittelukumppanillakin olisi pitänyt olla sama mutaatio? Miten se mutaatio siis pääsi rikastumaan niin paljon, että syntyi ihan erillisiä, vaikkakin ulkonäöltään täysin toistensa kaltaisia hirvilajeja?
Naudathan tiettävästi risteytyvät keskenään, vaikka olisivat eri maanosilta kotoisin. Niiden kohdalla ei siis näyttäsi tällaista kromosomiluvun muutosta tapahtuneen.
Mutta suurella osalla näistä eläimistä on yhtäläisestä ulkonäöstä huolimatta niin paljon eroa, etteivät ne risteydy keskenään. Tämähän todettiin, kun Kanadan majava istutettiin Suomeen meiltä sukupuuttoon kadonneen Euroopan majavan tilalle. Kyseessä on siis käytännössä kaksi erilaista eläinlajia.
Tässä yhteydessä kiinnostaa, kuinka tämä kromosomiluvun muuttuminen on käytännössä mahdollista? Kummalliselta se tuntuu niinkin suuren eläimen, kuten hirven kohdalla. Pohjois-Amerikan havumetsissä elävä hirvi on ihan saman näköinen ja kokoinen kuin Suomessakin elävä. (Jos ei oteta lukuun tätä Alaskassa esiintyvää suurta moose-hirveä, joka lienee sinne jääkauden aikana Siperiasta siirtynyt.)
Eikö tämä kromosomiluvun muuttuminen ole edellyttänyt joskus mutaatio-yksilön syntymistä ja eihän mutaatio-yksilön pitäisi olla lisääntymiskykyinen, koska silloin parittelukumppanillakin olisi pitänyt olla sama mutaatio? Miten se mutaatio siis pääsi rikastumaan niin paljon, että syntyi ihan erillisiä, vaikkakin ulkonäöltään täysin toistensa kaltaisia hirvilajeja?
Naudathan tiettävästi risteytyvät keskenään, vaikka olisivat eri maanosilta kotoisin. Niiden kohdalla ei siis näyttäsi tällaista kromosomiluvun muutosta tapahtuneen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kromosomiluku voi muuttua jos joku kromosomi jakautuu tai toiset yhdistyvät.
Kromosomiluvun muuttuminen ei välttämättä estä risteytymistä.