Tämä nyt kuuluisi varmaan enemmän tuonne evoluution puolelle, mutta siellä riehuvat trollit paasaamassa kreationismistä.
(eiköhän muutama trolli tähänkin keskusteluun ilmesty, jos saadaan sellaista aikaiseksi?)
Okei, sitten asiaan.
Koetan hahmottaa sauropodin jalan rajoitteita. Eli jos sauropodi painoi jopa 80.000kg. niin kun takajalka ottaa askeleen, niin toisen jalan päälle tulee noin 30.000kg. paino. Jos jalkapohja on vaikka neliömetrin kokoinen, niin silloin neliösentille painoa on 3kg. 30.000 : (100 x 100) = 3.
Jos sauropodi käveli kivisessä maastossa, niin tuon kokoiseen jalkapohjaan painui varmasti usein terävä kivi. Ja jos aivot ovat niinkin pienet kuin nyt vaan sauropodilla oli, niin tieto jalkapohjaan uppoavasta terävästä kivestä ei varmaan aiheuttanut kovin nopeaa reaktiota.
Jos Mamenchisaurus todellakin söi suurelta alalta matalia kasveja vain päätään käännellen, niin olisiko syynä vähäiseen kävelyyn, ja valtavan pituiseen kaulaan ollut kivikkoiseen maastoon sopeutuminen? Siinä tapauksessa esimerkiksi Brachiosaurus olisi voinut olla maaperän vanki?
Nyt joko minä lasken yksinkertaisen laskun ihan päin honkia. tai sitten sauropodeille ruuan perässä muuttaminen olisi ollut todellinen haaste.
Ja siis sitä kautta jurakaudella ei olisi, ainakaan sauropodien esiintymisalueilla, voinut olla juurikaan vuodenaikojen vaihtelua.
Tai sitten jalkapohjissa on ollut hemmetinmoiset polkuanturat. Tai nyt tässä on joku juttu jota en oikein hahmota (eipä olis ensimmäinen kerta) mutta toivottavasi tästä saataisiin keskustelua aikaiseksi.
PS: Lienee turha pyytää, ettei kukaan alkaisi trollaamaan, mutta jätetään vastaamatta kaikkiin niihin kommentteihin.
(eiköhän muutama trolli tähänkin keskusteluun ilmesty, jos saadaan sellaista aikaiseksi?)
Okei, sitten asiaan.
Koetan hahmottaa sauropodin jalan rajoitteita. Eli jos sauropodi painoi jopa 80.000kg. niin kun takajalka ottaa askeleen, niin toisen jalan päälle tulee noin 30.000kg. paino. Jos jalkapohja on vaikka neliömetrin kokoinen, niin silloin neliösentille painoa on 3kg. 30.000 : (100 x 100) = 3.
Jos sauropodi käveli kivisessä maastossa, niin tuon kokoiseen jalkapohjaan painui varmasti usein terävä kivi. Ja jos aivot ovat niinkin pienet kuin nyt vaan sauropodilla oli, niin tieto jalkapohjaan uppoavasta terävästä kivestä ei varmaan aiheuttanut kovin nopeaa reaktiota.
Jos Mamenchisaurus todellakin söi suurelta alalta matalia kasveja vain päätään käännellen, niin olisiko syynä vähäiseen kävelyyn, ja valtavan pituiseen kaulaan ollut kivikkoiseen maastoon sopeutuminen? Siinä tapauksessa esimerkiksi Brachiosaurus olisi voinut olla maaperän vanki?
Nyt joko minä lasken yksinkertaisen laskun ihan päin honkia. tai sitten sauropodeille ruuan perässä muuttaminen olisi ollut todellinen haaste.
Ja siis sitä kautta jurakaudella ei olisi, ainakaan sauropodien esiintymisalueilla, voinut olla juurikaan vuodenaikojen vaihtelua.
Tai sitten jalkapohjissa on ollut hemmetinmoiset polkuanturat. Tai nyt tässä on joku juttu jota en oikein hahmota (eipä olis ensimmäinen kerta) mutta toivottavasi tästä saataisiin keskustelua aikaiseksi.
PS: Lienee turha pyytää, ettei kukaan alkaisi trollaamaan, mutta jätetään vastaamatta kaikkiin niihin kommentteihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jaa, tarkemmin laskettaessahan se rasitus on sama, kun ihmisenkin kengänpohjaan, eli ei tuosta sen enempää.
No mutta tästä olisi hyvä aloittaa dinokeskustelua jatkamalla fiksummista aiheista.
Eli tietääkö joku hyviä dino-sivuja yms.?
Joskus aikoinaan TV:stä tuli ohjelma jossa käsiteltiin elämän kehittymistä alusta nykypäivään, mutta en vaan löydä sitä you tubesta. Osaako joku vinkata näinkin huonoista vihjeistä?
https://www.youtube.com/watch?v=dEjpbwUGqiw
...ja lisää linkkejä löytyy sivun oikeasta laidasta...
Hyvä linkki, paljon on tullut dinoja katseltua you tubesta, mut toi on yhä näkemättä. No ei ole kauaa. Kiitos! (`C´,)
Tuota sitten hypätään satamiljoonaa vuotta eteenpäin ja kysellään hiukan dinosaurusten sukupuutosta.
Eli ennen meteoria oli petoliskoja kuten tyrannosaurus, ja sen jälkeen ravintoketlun huipulla keikkui jättiläismäiset petolinnut, joista suurimmat lienee lähennellyt 1/2 tonnin painoa. Voidaan siis sanoa sen sukuhaaran jatkuneen jollain tavoin katastrofin jälkeenkin.
Mutta entä linnunlanteiset? (liskonlanteiset ja linnunlanteisethan on nimetty väärinpäin) Esimerkiksi ankylosaurus yms. Koko eliölaji taisi kadota yhdellä rysäyksellä? Niillä ei kai ole mitään sukulaissuhteita nykyeläimiin? Ainakin panssariliskojen elinlokeron täytti miljoonia vuosia myöhemmin jättiläisvyötiäiset, eli nisäkkäät.