Jos poltat sormen niin että sormenjälki häviää, kun keho pikkuhiljaa korjaa sen luomalla uutta ihoa sormeen, se luo samanlaisen sormenjäljen mitä sinulla oli aikaisemmin.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sillä lienee jonkinlainen aavistus ns. DNA:sta joka sisältää rakennusohjeet.
Pientähän tuo on joillekin kehittyneemmille olennoille kasvaa tarvittaessa uusi raajakin.
Harvoin tuhoat sormen ihon niin syvältä, että saat sormenjäljet aiheuttavat kerrokset tuhoutuvat kokonaan. Toisen asteen palohaavat voivat ilmeisesti muokata sormenjälkiä lievästi. Kolmannen asteen palovamman jälkeen sormenjäljet eivät palaudu samanlaisina, mutta tämä on jo sen verran paha vaurio, että myös ihosiirrännäisiä saatetaan tarvita. Tieto sormenjäljistä on siis ihossa itsessään.
Sormenjälkien kierteiden muodostumiseen vaikuttaa sikiöaikana ihossa koetut rasitukset. Identtisillä kaksosillakin on eri sormenjäljet.
Mutta miten se tieto tallenettu niihin sormenjälkiin, DNA:n avulla vissiin? Mutta minä luulin että DNA on sama joka solussa, joten kyllä ne sormenjälkien tiedot pitäisi olla myös kaikissa muissa kehon biljoonissa soluissa.
Olis hyvä jos vois vaikka sahata poikki sormen ja sitten se kasvaisi takaisin, kuten joillakin liskoilla, mutta jostain syystä ihmisillä sormi ei lähde kasvamaan enää takaisin. Ehkä liskoilla on parempaa DNA:ta.
Kudostyypit erilaistuvat sikiökehityksesäa geenien aktiivisuutta vaihtelemalla. Kudostyypeillä on aktivoiva tai inhiboiva vaikutus (induktio) lähialueen solukkojen geeneihin.
No mitenkäs mulla on sitten käynyt niin että toisen käden etu, keskisormen ja peukalon iho on mennyt ihan sileäksi ja kovaksi eikä sormenjälkiä enää niissä näy kunnolla? Koskaan en ole polttanut enkä palelluttanut niitä, mutta silti ne ovat tuollaisiksi menneet. Lisäksi ne ovat ihan kiiltävät ja huonosti tuntevat eikä rasva auta mitään, ainoastaan jos käy saunassa niin sormet palautuvat hetkeksi normaaliin tilaan.
Sulla on sormessa joku sieni- tai virusinfektio.
Ei keho tiedä meidän sormenjälkiä!
Kudosvaurion parantuminen käyttää samoja mekanismeja kuin kudosten kehitys alkiokehityksen ja kasvun aikana. Jokaisen solun genomi on sama, mutta organismin eri paikoissa genomista aktivoituvat eri osat uusien solujen rakentamiseen. Lopputulos on perättaisten, edellisestä vaiheesta riippuvaisten geeniaktivaatioiden tuottama. Sormen iho saattaa uudelleen rakentuessaan säilyttää poimurakenteensa, ellei regeneraatio ole estynyt, jolloin tuloksena on arpikudos, jossa samanlaista histologista (hiussuonia, ihosoluja jne) hienorakennetta ei ole.