Sopiva tähti -> Materiaa sen ympärillä planeettojen muodostumiseen -> Planeetan muodostuminen sopivalle etäisyydelle tähdestä -> Planeetan akseli sopivassa kulmassa -> Kuu -> Vesi -> Avaruudesta tulleet elämän rakennusaineet -> Kaasukehä -> Kasvihuoneilmiö -> Orgaaninen aine -> Kasvit ja eliöt.....
Miljardien vuosien hidas prosessi ja tässä ollaan. Ja kohta pois, ellei evoluutiohyppäys ole keinotekoinen; homo artificialis, joka voi matkata toiselle planeetalle jatkamaan ihmisen perintöä, mukanaan pakastettuja munasoluja ja siittiöitä.
Miljardien vuosien hidas prosessi ja tässä ollaan. Ja kohta pois, ellei evoluutiohyppäys ole keinotekoinen; homo artificialis, joka voi matkata toiselle planeetalle jatkamaan ihmisen perintöä, mukanaan pakastettuja munasoluja ja siittiöitä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jäi välistä pois ainakin "Sula ydin -> Magneettikenttä"
Mikä johtaa tietysti siihen, että kullekin ylipäänsä elinkelpoiselle planeetalle syntyy ja muodostuu aivan omanlaisensa elämä.
Mikäli syntyy. Tämä Maapallon elämä on ainoa, minkä tiedämme, joten vertailukohtaa ei ole, eikä minkäänlaista aavistustakaan, kuinka yleistä elämä avaruudessa on, jos sitä yleensä meidän lisäksemme on. Elämän puuttuminen muualta maailmankaikkeudesta sinänsä olisi erittäin epätodennäköistä, mutta edelleen mahdollista, kunnes oppisimme edes jotain...
Ei maapallomme elämä ainoa voi olla kun tiedetään aurinkokuntamme syntyhistoriasta tärkeimmät.
Uusia tähtiä syntyy ehkä jatkuvasti ja vanhoja lemahtelee siellä täällä jo "omassa" galaksissamme.
Andromedan galaksin ja Linnunradan kohtaaminen on väistämätön tosiasia. Tais olla se nopeus 110 km sek.
Kuin surkuhupaisaa - Telluksen elämä on silloin jo kaukaista historiaa. Hirmuista, olisi JKP siitä sanonut, jos olisi tiennyt.
Se on tuuria tai ei. Riippuu vähän miten sitä katsoo.
Tavaraa universumissa on ainakin 200 miljardiin galaksiin. Joidenkin arvioiden mukaan oikeampi galaksien lukumäärä on 2000 miljardia. Galaksissa on keskimäärin satoja miljardeja tähtiä ja lähiympäristöstämme saatujen havaintojen mukaan planeettoja on keskimäärin vähintään yhtä paljon kuin tähtiä joita on vanhan vertauksen mukaan enemmän kuin on hiekanjyviä kaikilla maailman hiekkarannoilla yhteensä.
Jos on tuollainen määrä planeettoja niin mikä on todennäköisyys, että millään planeetalla ei kakkki täsmää?
Se mitä voi miettiä, että miten hyvä tuuri on käynyt, että evoluutio on kulkenut niin, että on syntynyt fotosynteesi > vapaa happi > eläimien synty > siirtyminen maalle jne. Kun kaikkien yhteyttävien eliöiden viherhiukkaset näyttävät syntyneen syanobakteereista endosymbioosin kautta, niin näyttää siltä, että fotosynteesi on "keksitty" vain kerran.
Ei maapallollakaan ole kaikkialla plus lämpöjä kaiken aikaa .
Riittää että osan ajasta vesi on juoksevassa muodossa , tosin silloin evoluution nopeus hidastuu.
On jo sinänsä merkittävä asia, että juuri Helioksen takapihalle saattoi syntyä pitkän ajan kuluttua elämää.
Iso osa ihmiskunnasta uskoo yhä "raamatullisiin totuuksiin" jossa yliluonnollinen entiteetti pyyhkäisi ainakin maapallon, "kaikkeuden keskuksen" kuudessa luomispäivässä.
Toivo Lång 83v. Inkeroinen
Kristinusko on vähemmistöuskonto kuten kaikki muutkin uskonnot. Ne jotka haluavat uskoa jumalaan ovat kovin erimielisiä siitä, mikä tai mitkä niitä oikeita jumalia ovat.
Evoluutio ei tähtää mihinkään lopputulokseen eli ns. "tuuria" ei ole asiassa.
Kun tarkastelee kerättyä tietoa maapallon synnystä ja olemassaolosta, niin huoma nopeasti miten pienet keskinäiset asiat tasapainoilee järjestelmässä.
Nämä tasapainoilut pitävät maapalloa olemassa nykyisellä olomuodollaan, mutta aika muuttuu...
Maapallo olis merkittävästi erilainen jos happi/typpi yhdistelmä olisi erilaisessa suhteessa.
Kun aikaa on rajattomasti niin tuuria ei ole on vain ajan kysymys .
Bakteerinkaltaisena eliönä ihminen ei tajua olevansa evoluution prosessi .
Arvotaan 1000 numeroa, kukin väliltä 0...9. Mahdollisia numerosarjoja on 10^1000. Todennäköisyys, että saadaan tietty numerosarja on häviävän pieni. Mutta aina tulee joku numerosarja. Sen jäkeen todennäköisyyden voi unohtaa.
Maassa on tiettävästi älyllistäkin elämää. Sen todennäköisyys ei siis ole pyöreä nolla. Tästä seuraa, että suurella todennäköisyydellä älyllistä elämää on muuallakin kaikkeudessa.
Todennäköisyys, että muualla ei ole elämää on 0.3678. Se on e^-1.
Tuo arvio lähtee siitä, että ainakin yhden galaksin tähden planeetalla on havaittu elämää.
Onkohan sittenkää mieletön? Eiköhän se evoluutio-ilmiö "saavu" paikalle jos millä tahansa planeetalla elämän olosuhteet ovat otolliset.