Löytyykö perusteltua vastaväitettä?
Valoa voi kantaa säkissä.
Anonyymi-ap
23437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Valoa voi kantaa säkissä noin 0.0025 sekunnin (2.5 ms) ajan, jos sinne säkkiin laittaa tässä kuvatun optisen kuiskausgalleria - tyyppisen mikroresonattorin. Juoksuvauhdilla siinä ajassa ehtii säkkiä kuljettaa pari senttimetriä. Tämä vuodelta 2016:
https://physics.aps.org/articles/v9/s35
Tuo tulos vastaa kokeessa käytetylle 1530 nm infrapunaiselle valolle resonaattorin Q-arvoa 3E12.
Aaltojen eteneminen whispering gallery - moodissa on kuvattu tässä wikipedian artikkelissa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Whispering-gallery_wav
Tuo toimii
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Whispering-gallery_wave
Jos valo tulee pönttöuunin fotoneista, sitä varmaan voi kantaa, mikäli säkki on tiivis.
Voi valoa kantaa säkissä.
Patterit vaan kuluu nopeasti,,,
On niitä pattereitakin olemassa, nimittäin tykki-, lämpö- ja lantapattereita, mutta ei niillä ole valoneuvojen kanssa tekemistä.
Volta keksi Voltan parin, joita yhteen kasaamalla saadaan kootuksi paristo. Paristosta voi syöttää sähköä esimerkiksi led-otsalamppuun. Ledillä varustettu otsalamppu valaisee muuten säkkipimeän säkin pitkään hohtavan valkoiseksi.
Jaa no nyt mää hokasin sen välineen, sähkövälineen. Kehittivät säkkiä syyttääkseen🙄
Eikös jo hölmöläiset keksineet että valoa voi kantaa säkissä?
Niin voi jos on itse nopeampi kuin fotoni.
Varjo on valoakin nopeampi. Vaikka miten nopeasti yrittää valaista varjon, niin aina se ehtii livahtamaan alta pois.
Lucky Luke on vielä varjoakin nopeampi.
Onko huippu jo siinä, vai löytyykö Lukelle voittajaa?
Ehkä Luke, joka käyttää Voimaa?
Varo pimeää puolta. Varsinkin säkkipimeää.
Kyllähän valon saa säkkiin menemään ja sitten kantaa sitä, mutta valoa ei saa säkistä pois.
Eikö ne fotonit putoa lattoille, jos säkkiä ravistelee suupuoli alaspäin?
Nähtävästi ei, ainakin jos uskoo pönttöuunitietäjäämme:
"Voihan fotonit myöskin ryömiä ja pysähtyäkkin."
"Jos ei vastaanottaja tarvitse sitä, niin se voi pysyä liikkumattomanakin."
Entä jos kääntää säkin nurin päin ja harjaa juuriharjalla fotonit lattialle?
Vai saisiko niitä houkutelluksi jollain?
Tässä on vähän kuin Kosnta Pylkkänen ihmettelemässä pasillin nahkan paksuutta:
"Jos pasilli istuisi alasimella tai siloisella pihakivellä ja sitä löisi pajavasaralla, niin kuolisiko pasilli? Sitä saa kirjaton mies kysellä."
Jos säkki on täysin heijastava sisäpinnalta Eihän valo minnekään pääse.
Vuotaisi hieman kuitenkin
Valon nopeudella tulisi säkissä sekunnin kuluessa aika monta heijastusta. Lisäksi valon pitäisi läpäistä tuossa ajassa 300000 kilometriä Maapallon ilmakehän tiheintä osaa vaimenematta.
Ilmakehässä on aina aerosoleja. Paraskin kuiva ilma maanpinnan tasolla vaimentaa aerosolien vuoksi vähiten vaimenevaa näkyvää valoa (700 nm) niin, että valon intensiteetti putoaa tasolle exp(-1) eli 0.37 alkuperäisestä valon kuljettua selvästi alle sata kilometriä.
https://elib.dlr.de/144522/1/Giggenbach-2021-Atmospheric_absorption_and_scattering_impact_on_optical_satellite-ground_links-Wiley-JnlSatCommNW.pdf
Tuhannen kilometrin matkan ilmaa läpäistyään valosta on jäljellä enää exp(-10) eli 0.00005 (alkuperäisestä. Kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen valosta ei olisi jäljellä yhtä ainoaa fotonia...
Kymmenen tuhatta kilometriä valo kulkee 0,033 sekunnin kuluessa eli pelkkä ilman aiheuttama absorptio pilaisi valon kuljettamisen edes sisältä täydellisen heijastavassa säkissä.
Siinä säkissä on tietenkin tyhjiö.
Eihän se valo muuten valonnopeudella kulkisikaan.
Jos kelpaa "vähän" pitkäaaltoisempi sähkömagneettinen säteily 5 GHz, aallonpituus siis 6 cm eli vaivaiset 100000 kertaa pidempi kuin näkyvällä valolla:
https://lss.fnal.gov/archive/openaccess/PhysRevApplied.13.034032.pdf
Tuolla taajuudella suprajohde on vielä lähes täydellisen heijastava materiaali joten oikean pintakäsittelyn jälkeen 20mK (millikelvinin) lämpötilassa eli lähes absoluuttisessa nollapisteessä saatiin radioaallon fotoni säilymään tyhjiöresonaattorissa keskimäärin luokkaa 32 millisekuntia. Sekunnin kuluttua alkuperäisistä fotoneista oli jäljellä vielä luokkaa enemmän kuin miljoonasosa (-60dB).
Silmä näkee valoa 120 dB dynamiikalla. Jos tuossa olisi ollut radioaallon sijaan näkyvä valo kyseessä niin alussa se olisi ollut häikäisevän kirkas ja kahden sekunnin ajan heijastelleena sen juuri ja juuri erottaisi pimeään tottuneella silmällä.