80-luvulla oli retkipyöräbuumi
90-luvulla maastopyöräbuumi
Nollarin vaihteen +- hybridi, sitten cyclo, xc jne.
10-luvulla maantiepyöräily oli nosteessa,itä seurasi pyörän uudelleen keksiminen gravelin myötä (aah, mikä termi)
20-luvulla on oltu rohkeasti lihasheikkouden puolesta
...
Mietityttää, että mikä mahtaa olla seuraava päättömän hypetyksen ja kulutuskohkaamisen aihe?
90-luvulla maastopyöräbuumi
Nollarin vaihteen +- hybridi, sitten cyclo, xc jne.
10-luvulla maantiepyöräily oli nosteessa,itä seurasi pyörän uudelleen keksiminen gravelin myötä (aah, mikä termi)
20-luvulla on oltu rohkeasti lihasheikkouden puolesta
...
Mietityttää, että mikä mahtaa olla seuraava päättömän hypetyksen ja kulutuskohkaamisen aihe?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ai niin, lisäyksenä tuohon tietysti vielä kumiluotiosasto l. fixiin ihastuneet +- 10-luvulla.
Eilen tuli mainos sähkö joposta!!!
https://www.helkamavelox.fi/tuoteosastot/helkama-e-jopo-3v-24-2/ - hinta vaan pepusta. 1999e
Tuossa akulle tulee aika kova hinta. jopo 299 ja akku loput.
Meinaatko että tuo Shimanon keskimoottori ei maksa mitään, että akku on ainoa kallis komponentti tuossa...
Tosi hyvä kun tuo sähköpyörien työsuhdehankinta-avustus poistui, niin tällaisia turhakkeita ei ihan ilman harkintaa enää osteta.
Mitä väliä asialla lopulta on. Sitä joutuu ostamaan sitä, mitä on tarjolla.
No mm. kiertotalouden näkökulmasta kyselen... Katsos kun tää hypetys on olemassa kulutuksen kasvattamiseksi, ei niinkään asiakasta tai mitään olemassa olevia tarpeita varten.
Totta tämäkin. Lähdin hakemaan uutta parempaa retkipyörää teräarunko Crescentin tilalle ja kaupassa myytiin pelkkää hybridiä. Sellaisen laitoin sitten. Tuntui turhan herkältä ja pystyltä maantielle ja keveitä välityksiä oli liikaa. Osasin arvostaa niitä vasta kun rupesin fillaroimaan talvella.
Nyt ajan hybridiä jossa hieman sileämmät renkaat ja nopeammat välitykset.
Saitko mielestäsi muuten paremman pyörän (pl. vaihteet)?
No jäykemmän ja kevyemmån tietty kun alumiini. Toisaalta myös kovemman - teräsvanteinen teräspyörä oli ehkä vähän rullaavampi. Kumpikaan ei ollut täydellinen retkipyörä mutta kaupunkipyöränä hybridi on loistava.
Minä pyöräilen.
Niin varmaan aika monet tänne kirjoittavat tekevät, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Kiitos kuitenkin avautumisestasi.
Monet ovat pyöräilevinään.
Ai niin, ne koneen pyörittämät kammet.
Huvitti aikonaan kun maastopyörät olivat kuuminta hottia. Ei ollut tavatonta että ihmiset ihan kaupunkipyöräksi osti tavattoman paksurenkaisia ja -runkoisia ja myös huomattavan kalliita maastopyöriä. Siinä missä retkipyörä oli keski-ikäisten hikinen väkisinpyöräilylaji, näitä paksurenkaita ostivat nuoret ja urheilulliset, ja myöntää täytyy että muutman kerran tuollainen maasturi pääsi minut lenkillä ohittamaan. Minulla oli vähäkitkaiset renkaat ja oikeaoppisesti kuormattu rektipyörä, ja joku nulikka kehtasi maastorenkaisella maasturilla painaa ohi rinkka selässä keikkuen. Takaa lähestyvän maasturin renkaan röpötyksen saattoi kuulla jo kaukaa ja se kuului vielä pitkään ennen katoamistaan horisonttiin.
Ei ole maastopyörä vieläkään poissa muodista. Osassa on nyt sähkömoottori. Pääsin kokeilemaan sähkömaasturia enkä tykännyt - se oli sellaisenaan painava pyörä ilman sähkövahvistusta, jos sähköt laittoi alimpaan asentoon niin sähkövahvistus juuri ja juuri kompensoi painon, jos sen taas laittoi täysille niin polkeminen oli leppoisaa mutta ei juuri polkupyäräilyltä tuntunut.
Asun keskuspuoiston vieresssä ja pakko myöntää että rupulikumirenkailla on kaikki vanhnat koirankusetuspolut piesty mutavelliksi, toki kiva että maastopyöriä kokeillaan myös maastossa eikä vain terassille mennessä.
Oma lukunsa näissä maastovehkeissä ovat tosiaan nuo fättärit, trendi ennen lihasheikkousliikutinta. Oli jokseen hupaisaa katsella, kun huonokuntoinen punkero yritti vääntää moista kihnua mäenrinnettä ylös... Ja se rapina, jos tavan maasturinrengaskin on äänekäs, niin näiden rankaat sitä potenssiin 10.
Nythän näihin on laitettu sähköt, joten ylämäen nousu onnistuu lylleröimmältäkin leikiten.
Aivan. Saattaa olla hyvä liikuntamuoto mutta etenkin taajamissa ulkoilualueiden polut on muuttuneet endurotaipaleiksi jonne ei ole asiaa ilman kumisaappaita - eikä oikein kumppareissakaan kannata mennä koska joku oman elämänsä alamäkipyöräilijä tulee päin.
Tää on muuten niin totta nykyään monella luonnonsuojelualueella ja kansallispuistoissa. Vaikuttaa siltä, että sähköpyörät ovat vielä lisänneet intoa rällätä - ja valitettavasti jäljet näkyvät pahimmassa tapauksessa pitkään.
Maastopyörien suosion yksi syy oli että niissä oli kevyimmät vaihteet. Kolme ratasta edessä mahdollisti tosi kevyen vaihteen ja myös vauhtia löytyi tarvittaessa paljon enempi kuin nykyisissä 1x kampirattaisista. Nämä toimivat laajalla alueella ja olivat siten hyviä yleispyörinä.
Nykyiset maasatopyörät on enempi viritetty täsmäaseiksi oikeaan maastoajoon.
Tuo 10s. maastopuolen sarja taisi olla viimeinen "täysi" MTB osasarja (josta sitten mentiin 2x ja 1x sarjoihin) ja 48-36-26T etupää ja 11-32 takapakka taisi olla isoin välityssuhde-ero mitä nuo takahäkit mahdollistivat.
Tuota jos alkaa laskemaan, niin välitys-suhteiden ala- ja yläpäiden ero nykyaikaiseen 12s 10-51T pakan kanssa ei ole lopulta kovinkaan iso.
Juu, ne tulivat paikkaamaan siihen asti eräänlaisina jokapaikanhöylinä toimineiden retkipyörien jättämää aukkoa. Välitysten järkevyydestä voi olla montaa mieltä.