SRK-lestadiolaisuus on pääosin menettänyt elävän uskon, populaa on mutta he kyttäävät vain rahaa. SRK kassakaappisopimuksen turvin varastaa rahaa TAivaalta, huijaa penkkiläisiä. Yritys ei ole SRK:n, vaan Taivaan. Suomes…
uskoo synnit anteeksi=riivattu uskoa synnit anteeksi=riivattu uskotaan synnit anteeksi=riivaajat uskoo synnit anteeksi=ei riivattu jos ei usko niitä anteeksi syntien anteeksi uskominen=riivatun termistöä syntien anteeks…
kiljuu sinä olet jeesus kristus mutta eivät usko omalle kohdalle syntejä anteeksi
Syksyinen tuuli ujelsi Oulun tuomiokirkon kulmilla, kun Johannes, pitkän linjan puhuja ja seurakunnan vanhin, seisoi kirkon portailla levittäen kätensä laajalle. Hänen yllään oli pitkä, valkoinen lakana, jota hän piti p…
Sen jälkeen kun Kremlin koneisto oli ottanut Pohjanmaan haltuunsa ja pyyhkäisenyt vanhat hurskaat kulissit maan tasalle, vanhoja opiston miehiä, puhujia ja hoitomiehiä ei vain eliminoitu. Heidät siirrettiin junakuljetuk…
Pölkkylammen ranta Pajalan laidalla oli kylymä ja synkkä. Mustalla ruudilla ladatun musketin pamaus oli juuri soinut, ja Juhani Raattamaa makasi rannalla, rinnassaan verinen reikä, pitkän takkinsa helmat mudassa. Lars L…
Syksyinen yö Tornionjokilaakson yllä oli kietoutunut mustaan ja sakeaan sumuun, joka tunkeutui luuhun asti. Pajalan pappilan takana, syrjäisen Pölkkylammen rannalla, herätyksen kaksi perustajahahmoa olivat kohdanneet lo…
Oli syksyinen ilta vuonna 1880. Pajalan pappilan salissa tuuli kolkutti ikkunoihin ja takkatuli loi pitkiä, irvokkaita varjoja seinille. Juhani Raattamaa istui yksin kirjoituspöytänsä ääressä. Hänen harteillaan painoi u…
Syksyinen yö Pohjanmaan lakeuksilla oli kostea ja musta. Ruukin vanhan masuunin ja tehdasyhdyskunnan ympärillä ilma maistui raudalle, hiilelle ja palaneelle kalkille. Paikallisen rautatehtaan johtaja, herra von Wright –…
Vuosi oli 1872, ja Tornionjokilaakson talvinen ilta oli hyytävän pimeä. Pajalan kirkonkylän laitamilla, kaukana pappilan hurskaista saleista, sijaitsi synkkä ja savuinen maaseutukapakka, jonka ikkunoista tulvi ulos tupa…
Kesäisten suviseurojen iltahämärä oli laskeutunut valtavan teltta-alueen ylle. Jättimäinen päätemppeli oli tyhjentynyt tuhansista ihmisistä, ja hiljaisuus oli kietonut valkoiset kankaat syleilyynsä. Mutta aivan alueen s…
Talvi oli saapunut Tornionjokilaaksoon poikkeuksellisen aikaisin vuonna 1899. Pajalan pappilan ilmassa leijui jo viikkoja jatkuneen sairauden ja vanhuuden mukanaan tuoma raskas, kuoleman maustama tunkkaisuus. Juhani Raa…
Vuosi oli 1883, ja Pajalan pappilan pimeä takahuone oli hämärempi kuin koskaan. Ulkona Pohjanmaan ja Lapin rajamailla revontulet löivät taivaalle vihreitä, luonnottomia leimauksiaan, mutta Juhani Raattamaan työhuoneessa…
Oli hyytävä marraskuinen ilta lakeuksilla, ja Pohjanmaan tuuli ujelsi mustana ja armottomana vanhan, kookkaan puutalon nurkissa. Talo kuului perheelle, joka nautti paikkakunnalla poikkeuksellisen suurta arvostusta: perh…
Helsingin rauhoitetun rukoushuoneen tai sen yhteydessä olevan huoneiston ikkunat oli peitetty paksulla, mustalla kankaalla, jotta yksikään katulammpun valo ei kantautuisi sisään. Vuosikymmenten varrella suljetuissa tilo…
Syyskuinen yö vuonna 1995 painautui Jämsän opiston ylle raskaana ja mustana. Asuntolan ja päärakennuksen välisellä piha-alueella tuuli riepotteli keltaisia lehtiä, ja oppilaat nukkuivat syvää, tietämätöntä untaan huonei…
Kello oli reilusti yli kolmen yöllä. Jämsän opiston asuntolan käytävillä vallitsi syvä, painostava hiljaisuus. Valot olivat sammuksissa, ja oppilaat nukkuivat huoneissaan syvää unta, tietämättämöinä siitä, että seinien …
Oli myöhäinen syysilta vuonna 1878. Pajalan pappilan suuressa salissa oli hiljaisenvihreä tunnelma, kun Juhani Raattamaa istui yksin nuotiomaisen takkatulen loisteessa. Päivän saarnat ja raskaat sielunhoidolliset keskus…
Syksyinen pimeys kietoi Kempeleen ympärilleen tiiviinä, mustana vaippana, kun Saalemin vapaaseurakunnan pastori ajoi autollaan kohti hiljaista omakotialuetta. Hänellä oli mukanaan taskussaan kansio – samat arkaluonteise…
Syksyinen pimeys oli laskeutunut Jämsän ylle, ja puut rapisivat märkinä rehtori Heikki Kankkosen omakotitalon ikkunoihin. Sisällä talossa vallitsi syvä, oppineen miehen hiljaisuus. Kirjahyllyt notkuivat teologisia teoks…
