Onko mitään perinneruokia naudanlihasta? Oikein vanhoja?
Tiedän pitoruokana tarjotun sileen eli vasikanhyytelön.
Tiedän pitoruokana tarjotun sileen eli vasikanhyytelön.
Naudanliha - onko perinteistä ruokaa?
Paisti
21575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Fileetä pannuun. Ainakin hyvää jos löytyy pätäkkää ostaa!
Ei ennen mitään fileitä syöty. Häränhäntiä! Ja suolet makkaroiksi!
Eikö ennen elukoillla ollut fileitä, oliko ne niinku niin laihoja vai mistä johtui?
ei ku fileitä ei ennen syöty erikseen. Ne leikattiin muun lihaan sekaan. Eikä file edes ennenvanhaisilla tavoilla valmistettuna ole hyvää. Keitosaa ja (karjalan)paistissa se ei maistu miltään. Velttoa, mautonta lihaa. Maistuu hyvältä vain korvennettuna.
Lihakeitto, tilliliha, karjalanpaisti (mukana myös muita lihoja), lapskoussi. Onhan noita
Sitä on taas tultu muiden reseptejä omina tänne laittamaan.
Eipä tuossa mitään reseptejä näkynyt. Pelkkiä ruokien nimiä.
Mitä jos hakeutuisit hoitoon, kun olemattomia näet!
Melkonen Metusalem täytyy olla, jos ohje perinneruokaa ja oma keksintö!
Tiedän pitoruokana tarjotun sileen eli vasikanhyytelön.
En ole kuullut koskaan puhuttavan ”sileestä”, jonka pari vastaajaa täällä on tulkinnut fileeksi.
Hyytelö saattaa olla muunmaalaisten gastronauttien kielellä gelée, gelé, jelly, Gelee tjsp. ja ääntyä jotenkin siihen tapaan kuin želee. Joidenkin suomenkielisten korvien ja suun kautta kulkeneena sana on voinut siletä sileeksi.
Lihahyytelö tunnetaan esim. nimillä à la daube (ransk.), aladåb (ruotsi) ja aladobi tai alatoopi (suom.). Löytyy hakusanalla aladobi osoitteesta http://www.ruokasanastot.net/
Vastaukseksi varsinaiseen kysymykseen tulee mieleeni vatkuli eli kalopsi. Löytyy jälkimmäisellä hakusanalla tuosta mainutusta Raholan ruokasanastosta.
"Sile" on länsisuomalainen sana vasikanhyytelölle. Tosin aladobiakin nimenä käytetään. Sile tulee hyytelöä merkitsevästä sanasta, joka tavataan ruotsinkielessäkin ja a la Daube on tullut eteläranskalaisesta keittoastiasta - dauberista - missä hyytelöruokia yms. tehty.
Jos haetaan vanhoja naudanlihaiuokia törmätään aina siihen, että silloin kun naudanlihaa käytettiin, se oli joko vasikkaa tai vanhaa lehmää. Ja silloin kyseessä ovat aivan eri ruokalajit. Useimmat perinteiset ylöskirjatut reseptit ovat vasikalle kun taas reserviin siirtyneen lypsylehmän liha vain nakattiin keittopataan ja tehtiin mitä tehtiin ilman isompia ylöskirjauksia.
http://www.ruokala.net/resepti/linnapaisti-2
pyhäruoka ja vierasruoka
ja sitten kaikki nk palapaistit
Paisti - eli lihakuutioita ja hiukan vettä paksumahaiseen uuniruukkuun. Mielellään sipulilohkoja, sekaan sekä reilusti suolaa ja hieman pippuria. Karjalanpaistiksikin jotkut sanovat. Mehevämpää tulee, jos on panna sianlihaakin sekaan.
Kokonaisena uunissa paistettu kinttu eli kinkku - sitä on ennen pidoissa tarjottu, en ole maistanut.
Lihakeitto. Suuri pala naudanlihaa, vettä, suolaa, ohrasuurimoita ynnä pippuria, laakerinlehti. Perunaa, porkkanaa, lanttua. Liha pilkotaan vasta kypsänä.
Kaalikeitto: kuten ylempi, mutta perunan ja lantun asemasta kaalia. Kaalia keitetään vain vähän aikaa. Parempaa tulee sianlihasta.
turha ronklata kunhan on ruokaa mitä syö kaikki kelpaa.
Lihasoppa on aika perinteistä ruokaa. Ennen kun ei ollut vielä perunoita, soppaan laitettiin ohraryynejä.
Lue tuolta:
http://www.isomitta.fi/kuppila/ideoita-ja-oivalluksia/keitot/keittojen-historia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lihakeitto
pitää olla rutkasti lipstikkaa / liperi . Se mauste on mahtikeiton a j o
Keitä lihat edellispäivänä painekatilassa ja ruodi. Soppa tulee sit valmiiksi nopeaan !
http://pastanjauhantaa.blogspot.fi/2006/11/pippurinen-hrkruukku.html
http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/liharuukku/01220
Mummo teki ruukkua puuhellan uunissa ja siinä ohraa, juureksia, sipulia' ja vaan pippuria ja suolaa, 'Kutsuttiin lyhyeksi lihakeitoksi !
Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruokaperinteessä. Maakunnassa liharuuat on valmistettu uunissa erilaisissa vuoissa. Muualla maassa karjalanpaisti lienee Itä-Suomen tunnetuin pitoruoka, mutta paikalliset kutsuvat sitä lihapotiksi. Lemin särä on taatusti paikallinen ruoka, jota ei muualta saa. Särällä tarkoitetaan kaukaloa, jossa liha paistetaan, mutta alun perin säräkaukaloa käytettiin lihan palvaukseen. Nykyään säräkaukaloon lisätään lihan kypsennyksen loppupuolella kuorittuja keitettyjä perunoita. Särän lisukkeena nautitaan ohrarieskaa, kotikaljaa ja jälkiruuaksi rusinasoppaa.
Naudanlihaa syötiin vanhaan aikaan peruslihana, koska melkein kaikilla oli kotieläimiä, kuten lehmiä, lampaita ja sikoja. Sikoja ja lampaita pidettiin jo talvenkin varalle, ja sikoja lihotettiin ruoantähteillä pitkin vuotta, että saatiin keskitalveksi hyvää, rasvaista lihaa (makkaroita, sylttyä ja sitten kinkkua jouluksi) jolla selvittäisiin niukasta talvesta. Joulun takia sika syrjäytti naudanpaistin juhlaruokana. Esim. Lammas ei ole lihana niin silavaista kuin sika, ja lammas lihoi hitaammin, eli lammas jäi kevättalven ja syksyn sapuskaksi.
Sikaa vähärasvaisempi naudanliha on kuitenkin nykyään säilyttänyt "terveellisyys-statuksena" vähän "hienompana" lihana, ja sen mukaan myös kalliimpana. Siksi naudanlihaa pidetään nykyään juhlaruokana ennen sikaa, vaikka se oli ennen ihan arkiruokaa.
Karjalanpaistia ei muuten ole kukaan vielä maininnut:
http://noidankoto.blogspot.fi/2011/12/perinteinen-karjalanpaisti.html
Niin, kyl naudanlihaa on syöty niin kauan kun nautoja on ihminen pitänyt. Ei ole naudat keksitty ihan eilen.
Äitini palvasi uunissa pikkuvasikoita kuivalihaksi. Se oli hyvää leivänpäällä. Siitä tehtiin kastiketta ja keittoja.
Voi, kun saisi vielä joskus sellaista. Maksaisin siitä herkusta perinnelisää!
Äitini tekemä kuivaliha uunissa palvaamalla oli tosi herkkua. Yleensä se tehtiin vasikanlihasta.
Herkkua leivän päällä. Siitä tehtiin kastikkeita ja keittoja.
http://blogit.yle.fi/puoliseitseman/lapskoussi ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapskoussi
http://www.ruokala.net/reseptit/selaa/24845