Kun herkut olivat harvinaisia tehtiin maito pottua.
Juuri keitetyt perunat murskattiin lautaselle, sekaan voita suolaa ja maitoa.
Nopea ja halpa herkku jota usein rahapulassa saimme syödäksemme.
Juuri keitetyt perunat murskattiin lautaselle, sekaan voita suolaa ja maitoa.
Nopea ja halpa herkku jota usein rahapulassa saimme syödäksemme.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tai sitten keittää perunavelliksi, ei tarvitse voitakaan, en muista laitettiinko vehnäjauhoa.
Meillä laitettiin vielä aloittajan herkkuun sekaan sipulia, nam,,
En ole tuollaisesta koskaan kuullutkaan. Tiedän sellaisen, jossa perunalohkot keitettiin ja maito lisättiin siihen kattilaan ja suolaakin maun mukaan eli oli keitto. Tuo missä perunat murskattiin lautaselle ja kylmää maitoa päälle on siis aivan vieras.
Lapsena nähtiin nälkää.
Kun sai maitopottua oli maaru täys ja olo onnellinen.
Toinen herkku oli vehnäjuhosta ja vedestä leivotut ohuet kakkarat jotka paistettiin puuhellan levyllä.
Vielä harvinaisempi herkku oli sipuli T-makkara, ei sitä nälkäinen 5-vuotias osannut parempaa kaivata.
Äiti teki perunavelliä.......se oli hyvää,silloin aikoinaan,miten paljon mahdetaan !velli" sanaa nykykielessä käyttää eli,onko kaikki liemimäiset lusikoitavat syätävät keittoja.....
Minulle vellistä tulee mieleen vain maitopohjaiset keitot, perunavelli ja riisivelli. Kesäkeittokin maitoon tehtyä mutta ei sitä velliksi sanota.
Tuolta kun katsoi niin oli myös munavelli ja vehnäjauhovelli. Muita en ole tainnut maistella koskaan.
"Velli on erilaisista viljavalmisteista maidossa tai vedessä keitetty puuron kaltainen, mutta löysempi, lusikalla syötävä ruoka. Viljavalmisteet ovat hiutaleina, jauhoina tai suurimoina. Velliä syödään tavallisesti aamiaiseksi tai lounaaksi.[1]
Länsi-Suomessa ja pohjalaismurteissa vellillä tarkoitetaan keittoa. Niissä käytetään nimityksiä hernevelli, lihavelli ja makkaravelli."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Velli
Muistan hyvin perunavelli ruuan oli tosi hyvää, isolle porukalle sai vatsat täyteen. Myös maitoperuna,sillä nimellä äiti laittoi ison kattilan perheelle.Sitä oli pakko tehdä edullista ruokaa,rahaa ei liikoja ollut siihen aikaan vaikka molemmat vanhemmat olivat työssä. Aivan mahtavaa herkkua oli sultsinat , ohuet ruispohjaiset ns.letut paistettiin ,väliin suussa sulavaa mannapuuroa. Ne käärittiin ja herkuteltiin.
Minä syön perunoita niin, että murskaan keitetyt perunat ja laitan sekaan vain keijua tai oivariinia! Ei suolaa eikä maitoa koskaan. Perunoiden kanssa syön kikherneitä tai papuja tai kasviksia.
Vaikka olen vanhempaa ikäluokkaa ei minun lapsuudessani syöty maitopottua koskaan!
"Peruna on pyöreä, peruna on soikea. Peruna on ruoka ihan oikea.
Perunaa kun syödä saa, voimia se kasvattaa. Sellainen on pieni peruna. "
On se yksi monipuolisimpia ruokia, suurin piirtein viimeinen mistä luopuisin ruisleivän ja levitteen lisäksi.
Peruna on hyvää ja maukasta syötävää. Ruisleipää en voi syödä, mutta kauraleipää ja se on hyvää joka päivänä syötynäkin!
Opin tämän lapsena leikkikentällä. Tämä laulettiin ennen ruokailua. :D
Lisäksi laulettiin tätä ohjaajan seistessä edessä ja kaikki olivat mukana sorminensa:
Missä on peukalo, täällähän minä. Mitä sulle kuuluu? Kiitoksia hyvää. ja näin käytiin läpi kaikki sormet. laulu loppui siihen, että laulettiin: Mennään pois, mennään pois.
Mene pois, mene pois!
Minä en muista kouluajoilta muuta ruokalorua kuin Syö juustoa, se kasvattaa luustoa.
Keitetyistä perunoista saa nykyään kätevästi uutta kiertoilmakypsentimessä, suolaa ja chilimaustetta perunalahkojen päälle, menee kuorineenkin.