Otteita linkin takaa: "Näytteistä 976/2171 (45 %) sisälsi torjunta-ainejäämiä, mutta vain 98/2171 (4,6 %) sisälsi niitä yli sallitun enimmäismäärän." "Glyfosaattia todettiin kahdessa kolmesta tuontiviljanäytteestä. Kotimaisista viljanäytteistä sitä ei todettu." "Enimmäismäärien ylityksistä ei aiheutunut akuuttia terveysvaaraa kuluttajille."
Nämä havainnot eivät aiheuttaneet mitään toimenpiteitä, kosta terveysvaaraa ei ollut.
Sitäpaitsi, se että kasvi sietää enemmän glyfosaattia ei tarkoita sitä, että niissä olisi enemmän kyseistä myrkkyä. Kun käytetään sietokykyistä kasvilajiketta, voidaan myrkytys tehdä kasvukauden aikana, jolloin myrkky ehtii hajota ennen sadonkorjuuta. Jos käytetään lajikkeita, jotka eivät siedä glyfosaattia, niin silloin kasvi voi sisältää jotain muuta myrkkyä. Tai sitten kasvi mahdollisesti myrkytetään juuri ennen sadonkorjuuta, jolloin myrkky ei ehdi poistumaan kasvista. Loppujen lopuksi asia on siis niin, että glyfosaattia sietävissä kasveissa on vähemmän myrkkyjäämiä!
Linkin takana oli muuten vielä toinenkin linkki, mistä löysin todelliset glyfosaattipitoisuudet elintarvikenäytteistä: suurin havaittu pitoisuus 0,42 mg/kg (vehnä). Tämä tarkoittaa siis sitä että kilossa vehnää oli 0,00042 g torjunta-ainejäämiä. Ikävä kyllä jotkut ovat yrittäneet onnistuneesti itsemurhaa glyfosaatin avulla, ja näin on saatu määritettyä minimaalinen tappava annos ihmiselle suun kautta nautittuna: 2143 mg/kg. 50 kg painavan ihmisen pitää siis syödä tai juoda 107150 mg = 107 g glyfosaattia kuollakseen. Viljassa oli siis ainetta 0,00042 g kilossa, joten -*- tappavan annoksen saa syömällä 255119 kiloa = 255 tonnia kyseistä viljaa. -*- Hui kamala, tuo määrähän menee ihan huomaamatta, kun alkaa rusinapullia mutustelemaan! :-)
0Äänestä
nostaneet rajoituksia
Ovat kuulema nostaneet myrkkypitoisuuksien rajoja gm:n myötä moninkertaiseksi..
0Äänestä
ja kuulemma
nostaneet rajoituksia kirjoitti:
Ovat kuulema nostaneet myrkkypitoisuuksien rajoja gm:n myötä moninkertaiseksi..
kaikkea sinäkin kuulemma "kuulet" kun olet kuullaksesi ja haluat "kuulla" mitä haluat.
0Äänestä
Evolutionisti
Akuutti tarkoittaa äkillistä, välitöntä. On merkillistä, että unohdetaan, että glysofaatti on äärimmäisen mutageeninen. Ei liioin haluta muistaa että hyvin pienet määrät jopa kerta-annoksena aiheuttavat muutoksia verisuonten seinämiin, eri rauhasiin ja elimistön aineenvaihdunnasta huolehtiviim organismeihin. Solun sisäinen aineenvaihdunta on erityisen herkkää ja se säätää koko hyvinvointiamme. Erilaisia syöpäsoluja muodostuu ilman mitään mutageenisiä aineitakin, mutta solumme pystyvät niistä selviytymään ja tappamaan ne. Jos solun aineenvaihdunta heikkenee tai alkaa toimimaan väärällä tavalla, syöpäsolut alkavat lisääntyä tappajasolujen puuttuessa tai ollessa väärin ohjelmoituja. Ihmisellä ja kaikella eliöstöllä on ilmiömäinen kyky selvitä sen evoluutiossa saamien ja evoluution testaamien tunnettujen terveysriskien ja sairauksien torjunnassa ja niistä selviämisessä. Toisin on Gm:n mukanaan tuomien terveysriskien kanssa. Niitä vastaan ihmisen äärimmäisen hieno ja kaiken huomioon ottava puolustusmekanismi ei ole vielä löytänyt mitään vastustuskeinoa. Kerron kyllä piakkoin mitä ne ovat.
0Äänestä
molekyylibiologi
Evolutionisti kirjoitti:
Akuutti tarkoittaa äkillistä, välitöntä. On merkillistä, että unohdetaan, että glysofaatti on äärimmäisen mutageeninen. Ei liioin haluta muistaa että hyvin pienet määrät jopa kerta-annoksena aiheuttavat muutoksia verisuonten seinämiin, eri rauhasiin ja elimistön aineenvaihdunnasta huolehtiviim organismeihin. Solun sisäinen aineenvaihdunta on erityisen herkkää ja se säätää koko hyvinvointiamme. Erilaisia syöpäsoluja muodostuu ilman mitään mutageenisiä aineitakin, mutta solumme pystyvät niistä selviytymään ja tappamaan ne. Jos solun aineenvaihdunta heikkenee tai alkaa toimimaan väärällä tavalla, syöpäsolut alkavat lisääntyä tappajasolujen puuttuessa tai ollessa väärin ohjelmoituja. Ihmisellä ja kaikella eliöstöllä on ilmiömäinen kyky selvitä sen evoluutiossa saamien ja evoluution testaamien tunnettujen terveysriskien ja sairauksien torjunnassa ja niistä selviämisessä. Toisin on Gm:n mukanaan tuomien terveysriskien kanssa. Niitä vastaan ihmisen äärimmäisen hieno ja kaiken huomioon ottava puolustusmekanismi ei ole vielä löytänyt mitään vastustuskeinoa. Kerron kyllä piakkoin mitä ne ovat.
Näytä lähde jossa sanotaan glyfosaatin olevan mutageeninen.
Jos joku olisi joskus havainnut jotain viitteitä siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää, niin siitä olisi kyllä maininta. R-lausekkeet 45-49 on varattu näihin varoituksiin, mutta yhtäkään niistä ei ole annettu glyfosaatille.
Tällaiset väittämät löytyvät Kemira GrowHow:n käyttöturvallisuustiedotteesta: "Tehoaine (glyfosaatti) : Eläinkokeet eivät osoittaneet syöpää aiheuttavia vaikutuksia." "Tehoaine (glyfosaatti): Kokeissa tehoaineella ei ollut teratogeenisia tai mutageenisia vaikutuksia eikä vaikuttanut haitallisesti lisääntymiseen. Ei ole hermomyrkyllinen eikä ehkäise kolinesteraasia."
Näytä lähde jossa sanotaan glyfosaatin olevan mutageeninen.
Jos joku olisi joskus havainnut jotain viitteitä siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää, niin siitä olisi kyllä maininta. R-lausekkeet 45-49 on varattu näihin varoituksiin, mutta yhtäkään niistä ei ole annettu glyfosaatille.
Tällaiset väittämät löytyvät Kemira GrowHow:n käyttöturvallisuustiedotteesta: "Tehoaine (glyfosaatti) : Eläinkokeet eivät osoittaneet syöpää aiheuttavia vaikutuksia." "Tehoaine (glyfosaatti): Kokeissa tehoaineella ei ollut teratogeenisia tai mutageenisia vaikutuksia eikä vaikuttanut haitallisesti lisääntymiseen. Ei ole hermomyrkyllinen eikä ehkäise kolinesteraasia."
Minua alkaa epäilyttää että et tiedä tieteentekemisestä yhtään mitään, et edes tieteellisen tutkimusksen perusperiaatteita. Kerronpa sinulle lyhyesti miten tieteellistä tutkimusta tehdään.
Tutkimus tehdään siten että se kirjataan kaikkine vaiheineen mahdollisimman tarkasti. Tämä sen vuoksi että koe voidaan haluttaessa toistaa ja tuloksien oikeellisuus voidaan täten todistaa. Lisäksi tulokset ja koejärjestelyt asetetaan julkisuuteen yleensä johonkin tiedelehteen. Oletko kuullut koskaa "Et al." lyhennettä tai lukenut tällaista tiededokumenttia?
No niin, sitten ruodin näitä sinun asettamia linkkejä jotka Kemira onn antanut Evralle ja Evira on niitä arvioinut. Korostan että ainoastaan arvioinut. Enpähän löytänyt yhtään Et al-tasoista tutkimustulosta joka ei olisi havainnut glysofaatin vaarattomaksi. Päin vastoin, tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky. En tiedä mistä tutkimuslaitoksesta Kemiran tuoteseloste on lähtöisi, en todellakaan löytänyt sellaista lähdettä josyta kyseisiä tuloksia olisi tullut, sensijaan löysin tuloksia joissa raja-arvot hiirille, rotille, kaloille ja linnuille oli testattu ja ne olivat enemmän kuin puolta pienempiä kuin sinun linkin takaa esittämäsi. Mainitsen sen verran että rotta on todella ideaali otus kun halutaan osoittaa jonkin myrkyn vaarattomuutta. Myrkyn sietokyky muuttuu radikaalisti jos rotan tilalle vaidetaan koira ja tällöin glysofaatti oli koiralle tappavaa 1/10 - 1/20 annoksina verrattuna rottaan.
Tulee mieleen Monsanton hiirikokeet. Monsanto esitti koetulokset Amerikan elintarvikevirastolle. koetulosten perusteella geenimuunneltu maissi hyväksyttiin ihmis- ja eläinravinnoksi. Kaikki olisi mennyt hyvin mutta kun tieteellisen tutkimusperiaatteen mukaisia Et al vertaisarviointeja ei löytynyt mistään, Ei elintarvikevirastolta, ei Monsantolta, ei mistään. näitä Et al tutkimustuloksia ja järjestelujä ei löytynyt mistään ja niiden pitäisi olla julkisia kokeen toistettavuuden takia. Eikös olekiin veikeää tämä gm-moskan tutkiminen ;)
Täytyy vielä mainita, että tuoteselosteeseen merkityt tulokset on tehty ainoastaan ilmoitetusta tehoaineesta eli glyfosaatista kun koe olisi (jos sellainen on tehty???) kuulunut tehdä kaupan olevasta tuotteesta lisäaineineen ja silloin kuuluisi lukea glufosinaatti-ammonium. Tutkimusta kun voidaan tehdä kuluttajan hämäämiseksi monella tapaa "väärin".
0Äänestä
molekyylibiologi
Evolutionisti kirjoitti:
Minua alkaa epäilyttää että et tiedä tieteentekemisestä yhtään mitään, et edes tieteellisen tutkimusksen perusperiaatteita. Kerronpa sinulle lyhyesti miten tieteellistä tutkimusta tehdään.
Tutkimus tehdään siten että se kirjataan kaikkine vaiheineen mahdollisimman tarkasti. Tämä sen vuoksi että koe voidaan haluttaessa toistaa ja tuloksien oikeellisuus voidaan täten todistaa. Lisäksi tulokset ja koejärjestelyt asetetaan julkisuuteen yleensä johonkin tiedelehteen. Oletko kuullut koskaa "Et al." lyhennettä tai lukenut tällaista tiededokumenttia?
No niin, sitten ruodin näitä sinun asettamia linkkejä jotka Kemira onn antanut Evralle ja Evira on niitä arvioinut. Korostan että ainoastaan arvioinut. Enpähän löytänyt yhtään Et al-tasoista tutkimustulosta joka ei olisi havainnut glysofaatin vaarattomaksi. Päin vastoin, tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky. En tiedä mistä tutkimuslaitoksesta Kemiran tuoteseloste on lähtöisi, en todellakaan löytänyt sellaista lähdettä josyta kyseisiä tuloksia olisi tullut, sensijaan löysin tuloksia joissa raja-arvot hiirille, rotille, kaloille ja linnuille oli testattu ja ne olivat enemmän kuin puolta pienempiä kuin sinun linkin takaa esittämäsi. Mainitsen sen verran että rotta on todella ideaali otus kun halutaan osoittaa jonkin myrkyn vaarattomuutta. Myrkyn sietokyky muuttuu radikaalisti jos rotan tilalle vaidetaan koira ja tällöin glysofaatti oli koiralle tappavaa 1/10 - 1/20 annoksina verrattuna rottaan.
Tulee mieleen Monsanton hiirikokeet. Monsanto esitti koetulokset Amerikan elintarvikevirastolle. koetulosten perusteella geenimuunneltu maissi hyväksyttiin ihmis- ja eläinravinnoksi. Kaikki olisi mennyt hyvin mutta kun tieteellisen tutkimusperiaatteen mukaisia Et al vertaisarviointeja ei löytynyt mistään, Ei elintarvikevirastolta, ei Monsantolta, ei mistään. näitä Et al tutkimustuloksia ja järjestelujä ei löytynyt mistään ja niiden pitäisi olla julkisia kokeen toistettavuuden takia. Eikös olekiin veikeää tämä gm-moskan tutkiminen ;)
Täytyy vielä mainita, että tuoteselosteeseen merkityt tulokset on tehty ainoastaan ilmoitetusta tehoaineesta eli glyfosaatista kun koe olisi (jos sellainen on tehty???) kuulunut tehdä kaupan olevasta tuotteesta lisäaineineen ja silloin kuuluisi lukea glufosinaatti-ammonium. Tutkimusta kun voidaan tehdä kuluttajan hämäämiseksi monella tapaa "väärin".
"...tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky." Jos todella löysit tällaisia, niin pistä sitten linkkejä sanojesi tueksi, mielellään Pubmed tai suora linkki lehteen. Perustelematon väite kun on yleensä yhtä tyhjän kanssa. Olennaisinta linkittämisessä on se, että asiasta toista mieltä olevat pääsevät itse lukemaan ja arvioimaan lähdettä.
Vielä jatkokysymys: Jos kerran glyfosaatti on niin haitallinen aine kun sinä väität sen olevan, niin mikä olisi vaihtoehto sen käytölle? Onko olemassa mitään myrkkyä, joka olisi edes joiltain ominaisuuksiltaan parempi kuin tämä?
0Äänestä
sairaalaruoka surkeaa:-(
Evolutionisti kirjoitti:
Minua alkaa epäilyttää että et tiedä tieteentekemisestä yhtään mitään, et edes tieteellisen tutkimusksen perusperiaatteita. Kerronpa sinulle lyhyesti miten tieteellistä tutkimusta tehdään.
Tutkimus tehdään siten että se kirjataan kaikkine vaiheineen mahdollisimman tarkasti. Tämä sen vuoksi että koe voidaan haluttaessa toistaa ja tuloksien oikeellisuus voidaan täten todistaa. Lisäksi tulokset ja koejärjestelyt asetetaan julkisuuteen yleensä johonkin tiedelehteen. Oletko kuullut koskaa "Et al." lyhennettä tai lukenut tällaista tiededokumenttia?
No niin, sitten ruodin näitä sinun asettamia linkkejä jotka Kemira onn antanut Evralle ja Evira on niitä arvioinut. Korostan että ainoastaan arvioinut. Enpähän löytänyt yhtään Et al-tasoista tutkimustulosta joka ei olisi havainnut glysofaatin vaarattomaksi. Päin vastoin, tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky. En tiedä mistä tutkimuslaitoksesta Kemiran tuoteseloste on lähtöisi, en todellakaan löytänyt sellaista lähdettä josyta kyseisiä tuloksia olisi tullut, sensijaan löysin tuloksia joissa raja-arvot hiirille, rotille, kaloille ja linnuille oli testattu ja ne olivat enemmän kuin puolta pienempiä kuin sinun linkin takaa esittämäsi. Mainitsen sen verran että rotta on todella ideaali otus kun halutaan osoittaa jonkin myrkyn vaarattomuutta. Myrkyn sietokyky muuttuu radikaalisti jos rotan tilalle vaidetaan koira ja tällöin glysofaatti oli koiralle tappavaa 1/10 - 1/20 annoksina verrattuna rottaan.
Tulee mieleen Monsanton hiirikokeet. Monsanto esitti koetulokset Amerikan elintarvikevirastolle. koetulosten perusteella geenimuunneltu maissi hyväksyttiin ihmis- ja eläinravinnoksi. Kaikki olisi mennyt hyvin mutta kun tieteellisen tutkimusperiaatteen mukaisia Et al vertaisarviointeja ei löytynyt mistään, Ei elintarvikevirastolta, ei Monsantolta, ei mistään. näitä Et al tutkimustuloksia ja järjestelujä ei löytynyt mistään ja niiden pitäisi olla julkisia kokeen toistettavuuden takia. Eikös olekiin veikeää tämä gm-moskan tutkiminen ;)
Täytyy vielä mainita, että tuoteselosteeseen merkityt tulokset on tehty ainoastaan ilmoitetusta tehoaineesta eli glyfosaatista kun koe olisi (jos sellainen on tehty???) kuulunut tehdä kaupan olevasta tuotteesta lisäaineineen ja silloin kuuluisi lukea glufosinaatti-ammonium. Tutkimusta kun voidaan tehdä kuluttajan hämäämiseksi monella tapaa "väärin".
"...tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky." Jos todella löysit tällaisia, niin pistä sitten linkkejä sanojesi tueksi, mielellään Pubmed tai suora linkki lehteen. Perustelematon väite kun on yleensä yhtä tyhjän kanssa. Olennaisinta linkittämisessä on se, että asiasta toista mieltä olevat pääsevät itse lukemaan ja arvioimaan lähdettä.
Vielä jatkokysymys: Jos kerran glyfosaatti on niin haitallinen aine kun sinä väität sen olevan, niin mikä olisi vaihtoehto sen käytölle? Onko olemassa mitään myrkkyä, joka olisi edes joiltain ominaisuuksiltaan parempi kuin tämä?
Tällähetkellä glyfosinaatti-ammonium on ehkä tehokkain ja vähiten haitallinen torjunta-aine, sitä en kielläkkään. Täysin vaaraton se ei ole kuten saatoit huomata antamiesi linkkien artikkeleista. Laitan niistä pari huomionarvoista lainausta:
0Äänestä
dfghjukl
Evolutionisti kirjoitti:
Tällähetkellä glyfosinaatti-ammonium on ehkä tehokkain ja vähiten haitallinen torjunta-aine, sitä en kielläkkään. Täysin vaaraton se ei ole kuten saatoit huomata antamiesi linkkien artikkeleista. Laitan niistä pari huomionarvoista lainausta:
Experimental neoplastigen and carcinogen. Mutagenic data.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Otteita linkin takaa:
"Näytteistä 976/2171 (45 %) sisälsi torjunta-ainejäämiä, mutta vain 98/2171 (4,6 %) sisälsi niitä yli sallitun enimmäismäärän."
"Glyfosaattia todettiin kahdessa kolmesta tuontiviljanäytteestä. Kotimaisista viljanäytteistä sitä ei todettu."
"Enimmäismäärien ylityksistä ei aiheutunut akuuttia terveysvaaraa kuluttajille."
Nämä havainnot eivät aiheuttaneet mitään toimenpiteitä, kosta terveysvaaraa ei ollut.
Sitäpaitsi, se että kasvi sietää enemmän glyfosaattia ei tarkoita sitä, että niissä olisi enemmän kyseistä myrkkyä. Kun käytetään sietokykyistä kasvilajiketta, voidaan myrkytys tehdä kasvukauden aikana, jolloin myrkky ehtii hajota ennen sadonkorjuuta. Jos käytetään lajikkeita, jotka eivät siedä glyfosaattia, niin silloin kasvi voi sisältää jotain muuta myrkkyä. Tai sitten kasvi mahdollisesti myrkytetään juuri ennen sadonkorjuuta, jolloin myrkky ei ehdi poistumaan kasvista. Loppujen lopuksi asia on siis niin, että glyfosaattia sietävissä kasveissa on vähemmän myrkkyjäämiä!
Linkin takana oli muuten vielä toinenkin linkki, mistä löysin todelliset glyfosaattipitoisuudet elintarvikenäytteistä: suurin havaittu pitoisuus 0,42 mg/kg (vehnä). Tämä tarkoittaa siis sitä että kilossa vehnää oli 0,00042 g torjunta-ainejäämiä. Ikävä kyllä jotkut ovat yrittäneet onnistuneesti itsemurhaa glyfosaatin avulla, ja näin on saatu määritettyä minimaalinen tappava annos ihmiselle suun kautta nautittuna: 2143 mg/kg. 50 kg painavan ihmisen pitää siis syödä tai juoda 107150 mg = 107 g glyfosaattia kuollakseen. Viljassa oli siis ainetta 0,00042 g kilossa, joten
-*- tappavan annoksen saa syömällä 255119 kiloa = 255 tonnia kyseistä viljaa. -*-
Hui kamala, tuo määrähän menee ihan huomaamatta, kun alkaa rusinapullia mutustelemaan! :-)
Ovat kuulema nostaneet myrkkypitoisuuksien rajoja gm:n myötä moninkertaiseksi..
kaikkea sinäkin kuulemma "kuulet" kun olet kuullaksesi ja haluat "kuulla" mitä haluat.
Akuutti tarkoittaa äkillistä, välitöntä. On merkillistä, että unohdetaan, että glysofaatti on äärimmäisen mutageeninen. Ei liioin haluta muistaa että hyvin pienet määrät jopa kerta-annoksena aiheuttavat muutoksia verisuonten seinämiin, eri rauhasiin ja elimistön aineenvaihdunnasta huolehtiviim organismeihin. Solun sisäinen aineenvaihdunta on erityisen herkkää ja se säätää koko hyvinvointiamme. Erilaisia syöpäsoluja muodostuu ilman mitään mutageenisiä aineitakin, mutta solumme pystyvät niistä selviytymään ja tappamaan ne. Jos solun aineenvaihdunta heikkenee tai alkaa toimimaan väärällä tavalla, syöpäsolut alkavat lisääntyä tappajasolujen puuttuessa tai ollessa väärin ohjelmoituja. Ihmisellä ja kaikella eliöstöllä on ilmiömäinen kyky selvitä sen evoluutiossa saamien ja evoluution testaamien tunnettujen terveysriskien ja sairauksien torjunnassa ja niistä selviämisessä. Toisin on Gm:n mukanaan tuomien terveysriskien kanssa. Niitä vastaan ihmisen äärimmäisen hieno ja kaiken huomioon ottava puolustusmekanismi ei ole vielä löytänyt mitään vastustuskeinoa. Kerron kyllä piakkoin mitä ne ovat.
Näytä lähde jossa sanotaan glyfosaatin olevan mutageeninen.
Jos joku olisi joskus havainnut jotain viitteitä siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää, niin siitä olisi kyllä maininta. R-lausekkeet 45-49 on varattu näihin varoituksiin, mutta yhtäkään niistä ei ole annettu glyfosaatille.
Tällaiset väittämät löytyvät Kemira GrowHow:n käyttöturvallisuustiedotteesta:
"Tehoaine (glyfosaatti) : Eläinkokeet eivät osoittaneet syöpää aiheuttavia vaikutuksia."
"Tehoaine (glyfosaatti): Kokeissa tehoaineella ei ollut teratogeenisia tai mutageenisia vaikutuksia eikä vaikuttanut haitallisesti lisääntymiseen. Ei ole hermomyrkyllinen eikä ehkäise kolinesteraasia."
http://www.kemira-growhow.com/NR/rdonlyres/D1FDA7F6-84F1-42EE-AD03-9040ED4A653F/0/Pellonglyfoneste.pdf
http://ptcl.chem.ox.ac.uk/MSDS/PH/N-(phosphonomethyl)glycine.html
Minua alkaa epäilyttää että et tiedä tieteentekemisestä yhtään mitään, et edes tieteellisen tutkimusksen perusperiaatteita. Kerronpa sinulle lyhyesti miten tieteellistä tutkimusta tehdään.
Tutkimus tehdään siten että se kirjataan kaikkine vaiheineen mahdollisimman tarkasti. Tämä sen vuoksi että koe voidaan haluttaessa toistaa ja tuloksien oikeellisuus voidaan täten todistaa. Lisäksi tulokset ja koejärjestelyt asetetaan julkisuuteen yleensä johonkin tiedelehteen. Oletko kuullut koskaa "Et al." lyhennettä tai lukenut tällaista tiededokumenttia?
No niin, sitten ruodin näitä sinun asettamia linkkejä jotka Kemira onn antanut Evralle ja Evira on niitä arvioinut. Korostan että ainoastaan arvioinut. Enpähän löytänyt yhtään Et al-tasoista tutkimustulosta joka ei olisi havainnut glysofaatin vaarattomaksi. Päin vastoin, tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky. En tiedä mistä tutkimuslaitoksesta Kemiran tuoteseloste on lähtöisi, en todellakaan löytänyt sellaista lähdettä josyta kyseisiä tuloksia olisi tullut, sensijaan löysin tuloksia joissa raja-arvot hiirille, rotille, kaloille ja linnuille oli testattu ja ne olivat enemmän kuin puolta pienempiä kuin sinun linkin takaa esittämäsi. Mainitsen sen verran että rotta on todella ideaali otus kun halutaan osoittaa jonkin myrkyn vaarattomuutta. Myrkyn sietokyky muuttuu radikaalisti jos rotan tilalle vaidetaan koira ja tällöin glysofaatti oli koiralle tappavaa 1/10 - 1/20 annoksina verrattuna rottaan.
Tulee mieleen Monsanton hiirikokeet. Monsanto esitti koetulokset Amerikan elintarvikevirastolle. koetulosten perusteella geenimuunneltu maissi hyväksyttiin ihmis- ja eläinravinnoksi. Kaikki olisi mennyt hyvin mutta kun tieteellisen tutkimusperiaatteen mukaisia Et al vertaisarviointeja ei löytynyt mistään, Ei elintarvikevirastolta, ei Monsantolta, ei mistään. näitä Et al tutkimustuloksia ja järjestelujä ei löytynyt mistään ja niiden pitäisi olla julkisia kokeen toistettavuuden takia. Eikös olekiin veikeää tämä gm-moskan tutkiminen ;)
Täytyy vielä mainita, että tuoteselosteeseen merkityt tulokset on tehty ainoastaan ilmoitetusta tehoaineesta eli glyfosaatista kun koe olisi (jos sellainen on tehty???) kuulunut tehdä kaupan olevasta tuotteesta lisäaineineen ja silloin kuuluisi lukea glufosinaatti-ammonium. Tutkimusta kun voidaan tehdä kuluttajan hämäämiseksi monella tapaa "väärin".
"...tutkimustuloksista löytyy massoittain tuloksia kuinka glysofaatti aiheuttaa muutoksia aivoihin ja on voimakas keskushermostoa tuhoava myrkky."
Jos todella löysit tällaisia, niin pistä sitten linkkejä sanojesi tueksi, mielellään Pubmed tai suora linkki lehteen. Perustelematon väite kun on yleensä yhtä tyhjän kanssa. Olennaisinta linkittämisessä on se, että asiasta toista mieltä olevat pääsevät itse lukemaan ja arvioimaan lähdettä.
Itsekkin löysin pubmedistä 5 min etsimisellä pari artikkelien abstraktia, joissa oli havaittu joitain haittavaikutuksia. Tutkimuksissa käytetyt pitoisuudet tosin olivat pitoisuuksiltaan sitä luokkaa, mitä käytetään myrkytettäessä - ei siis lähelläkään niitä pitoisuuksia, joita elintarvikkeista saattaa löytyä.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=17486286
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=17634926
Vielä jatkokysymys: Jos kerran glyfosaatti on niin haitallinen aine kun sinä väität sen olevan, niin mikä olisi vaihtoehto sen käytölle? Onko olemassa mitään myrkkyä, joka olisi edes joiltain ominaisuuksiltaan parempi kuin tämä?
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1187268791/1#1
aivosairaita näköjään on liikkeellä.
Tällähetkellä glyfosinaatti-ammonium on ehkä tehokkain ja vähiten haitallinen torjunta-aine, sitä en kielläkkään. Täysin vaaraton se ei ole kuten saatoit huomata antamiesi linkkien artikkeleista. Laitan niistä pari huomionarvoista lainausta:
Experimental neoplastigen and carcinogen. Mutagenic data.
Arvatkaa mikä aine:
Sakariini
Lähde: Hazardous chemicals desk reference (Sax/Lewis 1987)
Tuostahan seuraa, että koska torakat sietävät ihmistä tuhat kertaa paremmin säteilyä, ne ovat voimakkaasti radioaktiivisia!
Miksi kaikenlaiset idealistit ovat aina niin aivottomia?